Oppaan edellisessä osassa käsittelimme ETF-rahaston hyötyjä perinteiseen rahastoon verrattuna. 

Osinkopolitiikaltaan ETF:t jakautuvat tuotto-osuuksiin ja kasvuosuuksiin. Näiden erona on se, että tuotto-osuudellisessa rahastossa sinne kertyneet osingot maksetaan sijoittajalle ulos. Kasvuosuus taas sijoittaa rahastoon kertyvät osingot uudelleen indeksin mukaisesti. Pitkässä juoksussa pörssiyhtiöiden maksamat osingot muodostavat lähes puolet osakemarkkinoiden kokonaistuotosta. Osinkojen merkitystä ei siis missään tapauksessa kannata sivuuttaa.

Ensimmäinen näkökulma asiaan on se, että osingoista joutuu luonnollisesti maksamaan veroa. Suomessa osinkovero on kokonaisuudessaan 25,5% (alle 30 000 euron osingot) tai 28,9 % (yli 30 000 euron osingot). Ulkomaisten ETF-rahastojen osinkoverotukseen vaikuttaa se, onko Suomella ja ulkomaisella valtiolla verosopimusta. Ulkomainen valtio voi esim. periä lähdeveroa (yleensä 15%), joka hyvitetään kokonaisuudessaan Suomen pääomaverosta. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy verohallinnon sivuilta. Joka tapauksessa  on selvää, että suomalainen sijoittaja joutuu maksamaan osingoista veroa, olipa ETF-rahasto rekisteröity sitten mihin maahan tahansa.

Jos olet pitkäjänteinen säästäjä, valitse kasvuosuus

Kasvuosuus on siis sellainen rahasto, joka sijoittaa rahastoon maksetut osingot uudelleen. Tällä on todellakin merkitystä, sillä pääsääntöisesti sijoitusrahastot eivät joudu maksamaan osingoista veroa. Olipa kysessä sitten ETF-rahasto tai perinteinen rahasto, niin rahastoon maksetuista osingoista ei yleensä mene veroa. Tällöin kasvuosuudellinen sijoitusrahasto saa sijoittaa osingot uudelleen verovapaasti. Tällä on merkittävä vaikutus pitkässä juoksussa. Tehdään tästä pieni laskuesimerkki:

Oletetaan, että rahaston saama osinkotuotto on keskimäärin 3 %:a vuodessa. Tämän lisäksi rahaston arvonnousu on keskimäärin 5 % vuodessa eli kokonaistuotto on keskimäärin 8 % vuodessa. Jos rahasto on tuotto-osuus, se maksaa osingot ulos sijoittajille eli sijoittaja maksaa osingosta 25,5 % tai 28,9 % veron (kuten edellä esitin). Jos vero olisi 25,5 %, niin verojen jälkeen osinkotuotto on 3% * (1-0,255) = 2,235 %. Pitkäjänteisenä säästäjänä haluat tietysti sijoittaa osingot uudelleen rahastoon. Näin ollen rahaston keskimääräinen kokonaistuotto vuodessa asettuu lukemaan 7,235 %.

Kasvuosuudellinen rahasto taas saa sijoittaa osingot verovapaasti uudelleen eli keskimäärin kokonaistuotto on yksiselitteisesti 8 % vuodessa. Katsotaan millainen ero tuottoon muodostuu, kun sijoitetaan 10 000 euroa kasvuosuudelliseen rahastoon ja tuotto-osuudelliseen rahastoon (osingot uudelleen sijoittaen):

Sijoitusaika Kasvuosuus ( 8 % p.a) Tuotto-osuus (7,235 % p.a)
5 v 14 700 € 14 200 €
10 v 21 600 € 20 100 €
15 v 31 700 € 28 500 €
20 v 46 600 € 40 400 €
25 v 68 500 € 57 300 €
30 v 100 600 € 81 300 €

Kuten nähdään, pitkässä juoksussa pienikin ero vuotuisessa tuotossa on merkittävä. 30 vuodessa eroa kertyy 20 000 euron edestä eli suhteellisesti noin 20 % verran. Ei ihan merkityksetön summa vai kuinka?

Avaa tili Nordnetiin helposti verkkopankkitunnuksilla. Asiakkuuden avaaminen on maksutonta. Säilytys 0 €, pörssikaupat alk. vain 3 €.

Kasvuosuus on aina tehokkaampi vaihtoehto

Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin rahastojen osinkoverotuksessa on kyllä eroja. Kaikkien rahastojen kohdalla osinkojen verovapaus ei valitettavasti toteutudu täydellisesti. EU:n alueelle sijoittavat rahastot eivät joudu maksamaan osingoistaan veroa, olipa rahasto rekisteröity eurooppaan tai yhdysvaltoihin. Tässä ei siis ole mitään epäselvää. Sen sijaan Yhdysvaltoihin sijoittavat EU:n alueelle rekisteröidyt sijoitusrahastot joutuvat maksamaan osingoista lähdeveroa, jonka suuruus riippuu Yhdysvaltojen ja kyseisen EU-maan välisestä verosopimuksesta. Yleisesti ottaen tuon lähdeveron määrä on pääsääntöisesti 15 %. Kannattaa siis huomata, että tässäkin tilanteessa kasvuosuus tulee tehokkaammaksi. Yhdysvaltoihin sijoittava kasvuosuudellinen rahasto, joka on rekisteröity eurooppaan, saa siis 85 % osingoista kasvamaan korkoa korolle. Jos sijoittaisit tuotto-osuudelliseen rahastoon, niin rahasto maksaisi luonnollisesti saman 15 % lähdeveron osingosta. Sen lisäksi sijoittaja joutuisi maksamaan saman pääomatuloveron saamastaan osinkotulosta. Kasvuosuus tulee siis jokaisessa tilanteessa tehokkaammaksi vaihtoehdoksi pitkäjänteisen säästäjän kannalta.

Kassavirrat kulutukseen? Valitse tuotto-osuus!

Tuotto-osuus olisi järkevä vaihtoehto sellaiselle henkilölle, joka haluaa laittaa saamansa osingot kulutukseen. Jos elämäntilanteesi on jo sellainen, että sijoitusten ja säästöjen tarkoitus on ylläpitää elämistä, niin tuotto-osuus voisi olla parempi vaihtoehto. Tuotto-osuudellisten rahastojen välillä on eroja, joten kannattaa todennäköisesti valita sellainen rahasto, joka maksaa suhteellisen korkeaa osinkotuottoa. Yksi esimerkki tällaisesta rahastosta on vaikkapa Euro Stoxx® Select Dividend 30 UCITS ETF (DXSA). Rahasto on kasvuosuudellinen ETF-rahasto, joka sijoittaa euroalueen hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin, jotka ovat myös onnistuneet tasaisesti kasvattamaan osinkoa pitkässä juoksussa. Tällä hetkellä rahaston ulos maksama vuotuinen osinkotuotto on 3,95 %. Verojen jälkeen käteen jäisi siis noin 2,8-3,0 % tuotto.

Avaa tili Nordnetiin helposti verkkopankkitunnuksilla. Asiakkuuden avaaminen on maksutonta. Säilytys 0 €, pörssikaupat alk. vain 3 €.

Oppaan seuraavassa osassa tutustumme synteettisiin ja fyysisiin ETF:iin. Lue fyysinen vai synteettinen ETF ?

Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvontaa eikä osto-tai myyntisuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin Vastuuvapauslausekkeeseen.

4 ajatusta aiheesta “Kasvuosuus vai tuotto-osuus ?”

  1. Moi!

    Muuten mielenkiintoinen kirjoitus, mutta oikaisit verotuksen osalta laskuissasi aika reilusti mitä tulee tuotto-osuudellisiin rahastoihin. Jos jätetään laskelmista kaikki lähdeverot yms. pois ja keskitytään antamiisi esimerkkeihin kahdesta rahastosta (ja pelkästään suomalaiseen 30% luovutusvoitoista maksettavaan veroon ja 25,5% osingoista maksettavaan veroon), josta toinen sijoittaa aina osingot takaisin (verovelka jää kokonaan rahaston sisälle) ja rahastosta, joka maksaa 3% vuosittaista osinkoa (verot maksetaan osingosta vuosittain 25,5% prosentilla) ja kasvaa lisäksi 5% arvonnousua. Laskuissa täytyy huomioida se, että aina kun saatu osinko sijoitetaan takaisin, sen pääoma ei sisällä enää lainkaan verovelkaa (eli arvonnousua). Eli vaikka tuotto-osuudellisen rahaston pääoma on 10 vuoden jälkeen kasvurahastoa pienempi, voi sijoittajalle koko omistusosuus lunastettaessa käteen jäävä raha olla suurempi, koska lunastettaessa maksettava verovelka on myöskin vastaavasti pienempi!

    Annan esimerkin:

    10 000 euroa kasvurahastoon 8% vuosituotto

    1. vuosi 10000*1,08 = 10800

    JOS myyt 1. vuoden jälkeen, jää käteen 10800-((10800-10000)*30%) = 10560 euroa

    2. vuosi 10800*1,08 = 11664

    JOS myyt 2. vuoden jälkeen, jää käteen 11664-((11664-10000)*30%) = 11165 euroa

    3. vuosi 11664*1,08 = 12597

    JOS myyt 3. vuoden jälkeen, jää käteen 12597-((12597-10000)*30%) = 11818 euroa

    4. vuosi 12597*1,08 = 13604

    JOS myyt 4. vuoden jälkeen, jää käteen 13604-((13604-10000)*30%) = 12523 euroa

    5. vuosi 13604*1,08 = 14692

    JOS myyt 5. vuoden jälkeen, jää käteen 14692-((14692-10000)*30%) = 13285 euroa

    jne.

    Hyvin yksinkertaista siis, entäs osinkoa jakavien osalta sitten?

    10 000 euroa osinkoa jakavaan rahastoon tai osakkeeseen 5% arvon nousu, 3% osinko

    1. vuosi arvo 10000*1,05 = 10500
    1. vuosi osinko 10000*0,03-(10000*0,03*0,255) = 223

    JOS myyt 1. vuoden jälkeen, jää käteen 10500-((10500-10000)*30%) = 10350 euroa + osinko 223 = 10573 euroa (erotus +13 euroa kasvurahastoon)

    2. vuosi arvo 10500*1,05 = 11025
    2. vuosi osinko 10500*0,03-(10500*0,03*0,255) = 235

    + 1 vuoden osingon uudelleensijoitus 223*1,05 = 234
    + 1 vuoden osingon uudelleensijoituksesta maksettava osinko 223*0,03-(223*0,03*0,255) = 4,98

    JOS myyt 2. vuoden jälkeen jää käteen 11025-((11025-10000)*30%) = 10717,50 + 235 + 234-(234-223)*30%)+4,98 = 11188 (erotus +23 euroa kasvurahastoon)

    3. vuosi arvo 11025*1,05 = 11576
    3. vuosi osinko 11025*0,03-(11025*0,03*0,255) = 246

    + 1 vuoden osingon uudelleensijoitus 234*1,05 = 245
    + 1 vuoden osingon uudelleensijoituksesta maksettava osinko 234*0,03-(234*0,03*0,255) = 5,23

    + 2 vuoden osingon uudelleensijoitus 235*1,05 = 246
    + 2 vuoden osingon uudelleensijoituksesta maksettava osinko 235*0,03-(235*0,03*0,255) = 5,26

    JOS myyt 3. vuoden jälkeen jää käteen 11576-((11576-10000)*30%) = 11104 + 246 + 245-(245-234)*30%)+5,23 + 246-(246-235)*30%)+5,26 = 11842 (erotus +24 euroa kasvurahastoon)*

    jne.

    Kuten näet, osinkoa jakava rahasto/osake tosiasiassa tuottaa ensimmäisinä vuosina paremmin kuin kasvurahasto, koska sijoittaja pääsee hyötymään 25,5% verokannasta osinkojen osalta, sen sijaan että maksaisi koko tuotosta 30% veroja. Olen joskus laskeskellut, että 8% vuosituoton kasvurahasto voittaisi 4% osinkoa (+4% arvonnousua) sisältävän osinkoa jakavan rahaston (tai osakkeen) vasta 18 (!) vuoden kuluttua, jonka jälkeen ero alkaisi kääntyä merkittävästi kasvurahaston eduksi korkoa korolle ilmiön johdosta. Eli jos sijoitushorisontti on esim. 10 vuotta, tulee tuotto-osuudellinen rahasto olemaan parempi vaihtoehto kuin kasvurahasto. Tämä tietysti pätee vain rahastoihin ja osakkeisiin, joiden osalta mennään pelkästään suomalaisen verotuksen mukaisesti. Ulkomailta saatujen osinkojen osalta tilanne on monesti erilainen, ja niissä voi joutua maksamaan joka tapauksessa 30% veroa (tällöin kasvurahasto on selkeästi tuottavampi vaihtoehto).

    * Kaikki numerot on laskettu tässä kirjoitellessa, ilman Exceliä, joten niissä voi olla jotain heittoa (esim. pyöristyksissä).

    1. Lisätään vielä edelliseen, että osinkojen uudelleensijoittaminen itse voi olla kannattavampi vaihtoehto vain, jos osingot saa sijoitettua takaisin ilman ylimääräisiä kuluja esimerkiksi kuukausisäästön avulla. Jos joka kerta joutuu osinkojen sijoittamisesta maksamaan uusia merkintäkuluja tai välittäjän palkkioita, syö se todennäköisesti nopeasti mahdollisen hyödyn matalammasta verokannasta. Myös hankintameno-olettaman käyttö voi tehdä kasvuosuuksista vieläkin kannattavampia, mikäli rahaston arvo nousee merkittävästi 10 vuodessa.

      Ja muuten tosiaan hyvä kirjoitus, mutta halusin vain huomauttaa, että kasvuosuudellinen rahasto ei välttämättä ole aina tuottavampi vaihtoehto, varsinkin jos sijoitushorisontti lasketaan alle 15 vuodessa.

  2. Sulla on kirjoitusvirhe tuossa:

    Yksi esimerkki tällaisesta rahastosta on vaikkapa Euro Stoxx® Select Dividend 30 UCITS ETF (DXSA). Rahasto on _kasvuosuudellinen_ ETF-rahasto, joka sijoittaa euroalueen

    Tässähän on kyseessä tuotto-osuudellinen rahasto

    Kiitos hyvästä sillöstä muuten!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *