Tässä kohtaa haluaisin muistuttaa kaikkia lukemaan sivuston vastuuvapauslausekkeen. Mitään sivuston tai blogin kirjoituksia ei tule tulkita arvopaperimarkkinalain tarkoittamaksi sijoitusneuvonnaksi.


Sanoisin, että erilaisten strategioiden skaalasta huolimatta sijoitusteesini kiteytyy yhteen sanaan: Evidence based investing. Luotan vain siihen mikä empiirisen tutkimuksen ja vahvan evidenssin perusteella toimii. Maailmassa kun on vaikka kuinka paljon toimivia strategioita ja menetelmiä, niin luonnollisesti myös omat keinoni ovat monet. Ehkä lyhyesti sanottuna olennainen asia on kuitenkin tunnistaa, mitkä näistä keinosta ovat juuri sinulle sopivia.

Oma sijoittajaprofiilini jakautuukin useampaan eri komponenttiin. On ydinstrategia ja näiden rinnalla erilaiset tukistrategiat ja sijoitustoiminnan työkalut. Pitkä sijoitushistoriani ja mielenkiintoni lähes kaikkia asioita kohtaan näkyy siis sijoittamisessani. Tilanne on erinomainen teidän lukijoiden kannalta, sillä tällöin myös kirjoitan lähes kaikesta.

Tee työ alussa niin hyvin, että sinun ei myöhemmin tarvitse hoitaa sijoituksiasi

Bisnessijoittamiseksikin kutsutun sijoitusstrategian oppi-isänä pidetään Warren Buffettia, jonka sijoitusfilosofiasta on kirjoittanut ensimmäisenä ja ainoana suomenkielellä Mika Hyttinen. Hän on myös lanseerannut kyseiselle filosofialle sen nimen, bisnessijoittaminen.  Oma vastineeni tälle on omistajuuslähtöinen sijoittaminen, mutta eipä sillä nimellä niin väliä. Mikan kirjat Vaurastu kuin Warren Buffett ja Luovu ajoittamisesta – tuplaa tuottosi ovat todella asian ytimessä. Oma ydinstrategiani perustuukin pitkälti näiden kirjojen oppeihin. Toki omilla ajatuksilla ja ideoilla höystettynä.

Lähtökohtani sijoittamiseen on yksinkertainen ja se tulee esiin tämän sivuston nimessäkin. Haluan löytää laadukkaan yhtiön. Tarkemmin sanottuna niin laadukkaan, että voin huoletta omistaa sitä koko loppuelämäni. Tällainen strategia luo vaurastumiselle houkuttelevan lähtökohdan: Tee työ alussa hyvin, niin sinun ei myöhemmin tarvitse hoitaa sijoituksiasi – Omistamasi yritykset tekevät sen puolestasi. Omista ja vaurastu kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Näinkin yksinkertainen kriteeri osoittautuu kuitenkin erittäin vaativaksi: Toisaalta bisneksen tulee olla niin yksinkertainen, että edes apinoista koostuva johtoporras ei saa sitä konkurssiin. Toisaalta bisneksen tulee olla erilainen kuin kilpailijat, ja mielellään positiivisella tavalla. Yrityksellä tulee olla kilpailuetuja, niiden tulee olla kvantitatiivisesti todennettavissa ja niiden tulee olla laadullisesti kestävällä pohjalla. Bisneksen tulee olla helposti ennustettavaa, mutta toisaalta riittävän joustava muuttuvaan maailmaan joka ei ole millään tavalla ennustettava.

Kuten näette, jokainen kriteeri tuo mukanaan omat ristiriidat ja haasteet. Näiden lisäksi olennainen asia on erottaa erinomainen bisnes keskinkertaisesta tai jopa huonosta bisneksestä, joka hetkellisesti sattuu näyttämään erinomaiselta optimaalisen ympäristö ja menestyvien tekijöiden ansiosta. Asia nimittäin todellakin on niin, että päällisin puolin numeroita tarkastelemalla näitä kahta ei voi erottaa toisistaan. Erinomainen bisnes saattaa kvartaalihorisontilla tarkasteltuna näyttää järkyttävältä jos johtoporras koostuu apinoista ja viimeiseen vuoteen mahtuu muutama epäonnistuminen. Vastaavasti huono bisnes saattaa hetkellisesti näyttää pintapuolisesti erinomaiselta jos markkinatilanne on poikkeuksellisen hyvä ja yhtiön johdossa on osaavat tekijät.

Onnistunut yhtiövalinta vaatii kykyä nähdä numeroiden taakse. Kykyä ymmärtää asioita, joita muut eivät ymmärrä ja kykyä ymmärtää mitä ei itsekään vielä ymmärrä. Sijoittajan pahin vihollinen on nimittäin ihmsimieli, joka keksii loogiselta tuntuvia teorioita täysin satunnaisesta. Sijoittaminen on aina spekulointia tulevasta, joten epävarmuudelta ei voida koskaan välttyä. Epävarmuuteen voi kuitenkin varautua ja riski/tuotto-suhteita voi aina jokseenkin laskelmoida. Kun tekee työnsä hyvin, ei mielialan ailahtelut ja markkinaheilunta pääse vaikuttamaan tuloksiin.

Strategioiden hajautus

Mitä tulee yhtiövalintoihin en pidä hajauttamista kovinkaan tärkeänä asiana. Sen sijaan varallisuuden hajauttamista eri strategioiden välillä pidän erittäinkin järkevänä useasta eri syystä. Pidän ajatuksesta, jota useat algoritmitreidaajatkin käyttävät: Ajattele sijoitusstrategiaa arvopaperina, sen arvo muuttuu päivästä toiseen. On nousumarkkinoita, jolloin strategiaan kannattaa sijoittaa ja laskumarkkinoita jolloin sijoittaminen ei kannata. Keskeinen osa riskien hallintaa on painottaa eri strategioita optimaalisesti eri ajankohtina. Edellä mainittu ajatusleikki viedään ällistyttävän pitkälle algortmikaupankäynnissä, jossa eri strategioita saattaa olla useita satoja. Itse pysyttelen vain muutamissa, niissä jotka ymmärrän ja joihin luotan.

Asia on nimittäin niin, että edes Warren Buffett ei tee voittoa joka vuosi. Välillä arvostustasot ovat niin ylhäällä, että edes laadukkaiden yhtiöiden ostaminen ei ole kannattavaa. Tulee isompia ja pienempiä korjausliikkeitä, paniikkeja, kriisejä, taantumia ja lamoja. Jos Warren Buffet on ekspertti nousumarkkinassa, niin kuka on ekspertti laskumarkkinassa? On nimittäin sijoittajia jotka onnistuvat tekemään voittoa laskumarkkinassa aina romahdus toisensa jälkeen. George Soros, Stanley Druckenmiller, Carl Icahn ja Michael Burry ovat sellaisia vain muutamia mainitakseni. Kun todennäköisyydet korjausliikkeille kasvaa, miksei kääntyä näiden henkilöiden puoleen? Opiskella miten he ajattelevat asioista ja ottaa ehkä jotain oppia näistä erikoistilannestrategioista.

Totuus on kuitenkin tämä: Kun isolle osalle ihmisistä ei sovi edes indeksisijoittaminen, niin vastaavasti erikoistilannestrategiat eivät sovi edes suurimmalle osalle sijoittajista. Jos indeksisijoittaminen ja pitkäjänteinen omistaminen vaativat epävarmuuden sietokykyä, niin markkinoiden vastapuolella oleminen se vasta sellaista vaatiikin. Jos olette katsoneet tositapahtumiin vuoden 2008 finanssikriisistä perustuvat elokuvan The Big short tai lukeneet siitä kertovan kirjan (vahva lukusuositus), niin tiedätte miten suuressa paineessa Michale Burry oli lyödessään vetoa asuntomarkkinoita vastaan. Ehti kulua monta tuskaista ja kallista vuotta ennenkuin hän lopulta sai ansionsa mukaan ja tiesi 100 %:sti olevansa oikeassa. Suurimmalle osalle sijoittajista näin suuri epävarmuus ei yksinkertaisesti sovi, vaan parempi vaihtoehto markkinapaniikkien varalle on esimerkiksi käteispainon nostaminen.

Koska itse tykkään haasteista ja olen kiinnostunut käytännössä kaikesta, olen ottanut ydinstrategiani tueksi erikoistilannestrategiat. Näiden ”spekulaatiokerroin” on jo huomattavasti korkeampi. Tällaisiin kuuluvat esimerkiksi satunnaiset maksimissaan muutamien vuosien mittaiset arvosijoitukset, markkinamekaniikkaan perustuvat lyhytaikaiset (viikkoja tai kuukausia kestävät) swing-treidit ja jopa tiettyjen markkinoiden romahtamista odottavat hedge-positiot. Kaksi viimeistä strategiaa menee jo ennemmin valistuneen vedonlyönnin kuin sijoittamisen puolelle. Käytännössä kyseessä on erittäin spekulatiivista sijoittamista, jota en suosittele juuri kenellekään lukijoista sellaisenaan kuin ne blogissani esitetään. Kannatta ymmärtää, että näiden erittäin spekulatiivisten päätösten takana on valtava määrä omakohtaista tutkimusta. En suosittele kenenkään tekevän yhtään sijoituspäätöstä yhden ainoan blogikirjoituksen valossa, jonka kirjoittaja saattaa pahimmillaan olla täysin väärässä asioista.

Syy miksi haluan tuoda näitä erikoissijoituksia esille on se, että niistä voi oppia. Olinpa väärässä tai oikeassa, näiden päätösten retrospektiivinen tarkastelu tuottaa arvokasta tietoa sekä minulle että teille lukijoille. Mikä olisikaan parempi tapa oppia, kuin päästä kirjaimellisesti näkemään kaikki mitä ajatteli ennen oikein tai pieleen menneen sijoituspäätöksen tekemistä.