Tämä sivu käsittelee indeksisijoittamista. Olen koonnut sivulle kaikki kirjoitukseni indeksisijoittamisesta ja lyhyen johdatuksen aiheeseen. Kysy rohkeasti jos jokin asia jää epäselväksi!

Indeksisijoittamista koskevat kirjoitukseni

 

Mitä indeksisijoittaminen on?

Osakesijoittaminen vaatii ymmärrystä bisneksestä ja asuntosijoittaminen ymmärrystä asuntomarkkinoista. Jos haluaa päästä helpolla, eikä halua käyttää aikaansa yhtiöiden vuosiraporttien lukemiseen ja tutkimiseen tai ei omaa rautaisia hermoja, saati halua kehittää sellaisia, suosittelen vaurastumisen muodoksi indeksisijoittamista. Tässä osiossa käyn läpi indeksisijoittamisen perusteita.

Indeksi kuvaa osakesijoittamisessa tiettyä joukkoa pörssiyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi (lyhenteeltään OMXH) sisältää kaikkien Helsingin pörssin yhtiöiden osakkeita tasapuolisesti. Indeksi voi olla myös vaikkapa ns. small-cap indeksi, joka kuvaa tietyn pörssin pienimpiä yrityksiä tai ihan mikä tahansa indeksi, jolle määritelmän voi keksiä. Puhekielessä indeksillä tarkoitetaan usein yleisindeksiä.

Yleisindeksi kertoo siis tietyn markkinan  keskimääräisen tuoton: Kun sijoitat esimerkiksi Helsingin yleisindeksiin (OMXH), saat helsingin pörssin keskimääräisen vuosituoton. Keskimääräinen vuosituotto länsimaissa on ollut noin. 8% luokkaa.

Tarkoittaako tämä, että saat 8% vuotuisen takuutuoton, kun alat sijoittamaan indekseihin? Ei, sillä osakemarkkinat eivät jaa rahaa. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että tähän mennessä (lähes 200 vuoden ajanjaksolta) markkinoiden keskimääräinen vuosituotto on ollut noin 8%, mutta se ei välttämättä ole sitä tulevaisuudessa. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että keskituotto tulevaisuudessa on 8%, sillä se on ollut sitä jo lähes 200 vuotta. Historia on paras arvaus tulevista tuotoista. Sinä päätät itse otatko riskin.

Indeksejä on pääasiassa kolmenlaisia:

  • Hintapainotettuja indeksejä, joissa tietyn osakkeen osuus määräytyy sen hinnan mukaan: Mitä korkeampi hinta, sitä korkeampi paino (osuus koko indeksistä) sillä on indeksissä.
  • Markkina-arvolla painotettuja indeksejä, joissa osakkeiden paino perustuu yhtiöiden markkina-arvoon (= osakkeiden lukumäärä kertaa osakkeen hinta). Mitä korkeampi markkina-arvo, sitä suurempi osuus yhtiöllä on indeksissä.
  • Tasapainotettuja indeksejä, joissa osakkeiden paino on kaikilla sama.

Suurin osa indekseistä on markkina-arvolla painotettuja indeksejä. Näissä hyvä puoli on se, että vakaat ja isot yhtiöt, jotka yleensä myös kestävät läpi talouden syklien ovat ylipainossa. Tasapainotetuissa indekseissä on se hyvä puoli, että yhtiöitä ei painoteta arvostuksen mukaan, vaan tasapainoisesti. Pitkässä juoksussa on vaikea vetää selvää rajaa, kumpi näistä tuottaa paremmin. Nämä kaksi indeksiä ovat oikeastaan ne järkevimmät vaihtoehdot. Hintapainotetuissa indekseissä taas ei ole mitään järkeä. Aivan yhtä hyvin osakkeiden painoarvo indeksissä voitaisiin määrittää osakkeen nimen alkukirjaimen mukaan.

Miten indeksisijoittaminen toimii käytännössä ?

Ajatellaan, että sinulla on säästössä 2000 euroa. Kannattaako laittaa koko summa kerralla tiettyyn indeksirahastoon? Vastaus on ei. Syy on se, että et voi tietää mihin suuntaan osakemarkkinat ovat menossa. Ne voivat olla huipussaan juuri nyt, jolloin et saa sijoituksellesi tuottoa välttämättä seuraavaan kymmeneen vuoteen. Ennustamaan ei myöskään kannata alkaa, sillä se ei onnistu hyvin edes ammattilaisilta.

Sen sijaan kannattaa sijoittaa erissä eli ajallisesti hajauttaen. Tämä tarkoittaa sitä, että säästät esimerkiksi kerran kuussa tietyn summan ja jatkat tätä joka kuukausi. Tällöin ostojesi keskihinta itseasiassa painottuu lähemmäs historiallisesti alinta hintaa, kuin historiallista keskihintaa, sillä indeksirahaston tai ETF:n (näistä myöhemmin) hinnan laskiessa, saat samalla summalla suuremman määrän rahasto-osuuksia. Tällöin ostojesi keskihinta muodostuu painotettuna keskiarvona näistä osuuksista.

Monilla välittäjillä ja pankeilla on mahdollisuus kuukausisäästämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että pystyt laittamaan rahastosijoituksen automaattisena menemään joka kuukausi. Tällöin sinun ei tarvitse käyttää aikaasi sijoituksen tekemiseen joka kuukausi. Esimerkiksi Nordnetissa on mahdollisuus kuukausisäästämiseen ilman välityskuluja. Suosittelen itse Nordnettia sen helppokäyttöisyyden, hyvän asiakaspalvelun ja maksuttomuuden vuoksi. Lisäksi Nordnetissa voi sijoittaa todella pienillä summilla, alimmillaan 15 eurolla. Tilin avaaminen Nordnettiin on myös ilmaista. Avaa maksuton osake- ja rahastosalkku

Indeksisijoittamisen eri vaihtoehdot

Voit sijoittaa indeksiin perinteisten rahastojen tai ETF:ien kautta. ETF tulee sanoista Exchange - traded fund eli ETF-rahasto on rahasto, jonka rahasto-osuuksilla voidaan käydä kauppaa pörssissä samaan tapaan kuin yksittäisillä osakkeilla. Mitä hyötyä tästä sitten on? Tästä on se hyöty, että voit ostaa vaikkapa Deutsche Bankin ETF-rahastoa, olematta Deutsche Bankin asiakas itse, sillä tämän rahaston osuuksilla voidaan käydä kauppaa julkisessa pörssissä johon jokaiselta osakevälittäjältä (esim. Nordnet) ja pankilta on pääsy. Kaupankäynti ETF:llä on myös huomattavasti helpompaa ja se tapahtuu reaaliaikaisesti. Tavallisissa rahastoissa rahastomerkinnän rekisteröintiin kuluu yleensä useampi päivä. Jos haluat tietää lisää ETF:stä, kannattaa tutustua blogin ETF-oppaaseen. Kiireisimmille on tarjolla kaiken kattava artikkelini aiheesta: Kaikki mitä sinun tulee tietää ETF-rahastoista. Myös Asialinjan ETF-tietopaketti on hyvää luettavaa.

Tavallinen rahasto taas on pankin sisäinen rahasto ja sinun täytyy olla pankin asiakas voidaksesi tehdä rahastomerkinnän. Tässä menee yleensä 3 päivää, kun taas ETF:n ostaminen käy välittömästi. Muuta käytännön eroa ei ETF-rahastolla ja perinteisellä rahastolla juurikaan ole.

Tärkeitä huomioita 

  • Välityspalkkiot ja hallinointipalkkiot. Näiden tulee olla mahdollisimman alhaiset. Indeksirahastolle sopiva hallinointipalkkio on 0 -0,5 % vuodessa. Yli 0,5 % hallinointipalkkio on jo liian korkea. Välityspalkkiot pystyy saamaan monella välittäjällä nollaan kuukausisäästämisen muodossa. Hallinointipalkkiot saattavat tuntua mitättömiltä, mutta niillä on tärkeä merkitys pitkässä juoksussa. 
  • Ymmärrä mihin sijoitat. On tärkeää, että perehdyt tarkasti siihen mihin rahasto sijoittaa. Lisäksi lue tarkkaan läpi rahastoesite ja epäselvissä tapauksissa aina kysy lisätietoja välittäjältäsi tai pankiltasi.

Itse suosittelen aloittamaan indeksisijoittamisen kotimarkkinoilta sijoittamalla esimerkiksi pohjoismaihin. Tällöin tiedät ainakin mihin sijoitat, ja toisaalta pääset käsiksi myös melko erilaisiin markkinoihin. Nordnetissa on mahdollisuus sijoittaa täysin ilmaisiin Nordnetin pohjoismaiden superrahastoihin. Superrahastot ovat indeksirahastoja, joita on 4 kappaletta ja ne seuraavat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yleisindeksejä. Superrahastoissa ei ole mitään hallinointi - tai välityskuluja. Lukuunottamatta ulkomaisten superrahastojen 0,25 % valuutanvaihtokuluja. Olen kirjoittanut superrahastoista yksityiskohtaisemman analyysin ja siitä miten niihin kannattaisi sijoittaa. Voit lukea kirjoitukseni täältä. Superrahastoihin on myös mahdollista sijoittaa Nordnetin kuukausisäästämisen kautta. Sijoita Nordnetin superrahastoon!

Jos on mitään kysyttävää indeksisijoittamisesta tai ylipäätään sijoittamisesta ja säästämisestä, niin vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin sekä täällä blogissa että sähköpostin välityksellä. Käy myös lukemassa indeksisijoittamista koskevat kirjoitukseni ja kirjasuositukset:

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä.

4 thoughts on Indeksisijoittaminen

  1. Hei, Kiitokset selkeistä ja hyvistä blogikirjoituksistasi. Kyselen vielä seuraavaa: Olen ajatellut säästää kuukausittain lasteni nimissä Superrahastoon (vinkkiesi pohjalta)muutaman satkun. Avasin Nordnetiin kummallekkin tilin. He saivat äskettäin isovanhemmiltaan kummatkin lahjoituksena 3999 €, joka on nyt pankkitilillä. Mikä olisi mielestäsi paras tapa sijoittaa tuo summa – ymmärsin tekstistäsi, että könttäsummana indeksisijoitusrahastoon ei välttis kannata.. Kiitokset etukäteen neuvoistasi! T. Sijoittamisesta aika vähän tietävä äippa

    1. Hei,

      Kiitos kommentista ja hyvä kun pidät blogista. En kyllä itse laittaisi könttäsummana, kun ei koskaan voi tietää mihin suuntaan se pörssi lähtee. Mielestäni järkevä tapa olisi säästää tuosta könttäsummasta enintään 3-4 % kerrallaan kuukaudessa, jolloin tuo 3999 euroa tulee sijoitetuksi reilussa kahdessa vuodessa. Jos aiot itse vielä säästää lisää lasten nimiin, niin tuon 3999 voisi sijoittaa jopa pidemmälläkin aikavälillä (1-2 % koko summasta kuukaudessa).

      Itse noudatan indeksisijoittamisessa sellaista sääntöä, että pörssin laskiessa 5% , kasvatan kuukausittaista säästösummaa 10 %:lla. Jos siis nyt laittaisin esim. 100 euroa kuukaudessa säästöön indeksirahastoihin ja niiden arvo laskee 5 %, sijoitan seuraavana kuukautena 110 euroa. Edelleen jos indeksien arvo laskee toiset 5%, nostan osuutta toiset 10% 121 euroon jne. Noin systeemaattista asian ei välttämättä tarvitse olla, mutta mielestäni olisi hyvä edes jonkin verran korottaa kuukausittaista säästöä aina kun laskua tulee. Tällöin rahasto-osuuksia saa reilusti silloin, kun hinta on halpa.

      Varsinaista sijoitusneuvontaa en voi lain mukaan valitettavasti lääkärin koulutuksella antaa. Tälläkin blogilla on jo sen verran lukijoita, että joukkoon saattaa mahtua sellaisia lukijoita, jotka syynäävät tällaiset kommentit tarkkaan ja tarpeentullen raportoivat niistä korkeammille tahoille. Toivottavasti siis ymmärrät etten voi aivan suoraa vastausta tai vinkkiä antaa. Tämä kommentti ei siis sisällä sijoitusneuvontaa ja jokainen henkilö tekee sijoituspäätöksensä itse. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen: http://www.omistajavaurastu.com/p/vastuuvapauslauseke.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *