Oppaan edellisessä osassa kävimme läpi fyysisen ja synteettisen ETF:n eroja. Muista tutustua myös koko ETF-oppaaseen.

ETF-oppaan tässä osassa käymme läpi sitä, miten valitset parhaat mahdolliset ja juuri sinun sijoitussuunnitelmaan sopivat ETF-rahastot. Mukana on myös konkreettisia esimerkkejä mielestäni laadukkaista ETF-rahastoista. Sen lisäksi käymme läpi erilaisia tapoja, miten ETF-sijoituksia voi ajoittaa.

ETF:n valinta lähtee siitä, mikä on tavoitteesi sijoittamisen suhteen. Säästätkö pitkälle hamaan tulevaisuuteen esimerkiksi eläkettä varten vai haluatko laittaa sijoitusten tuotot heti kulutukseen? Säästätkö ehkä lapselle tai lapsen lapselle? Haluatko säästää passiivisesti yleisiin indekseihin vai haetko kenties parempaa tuottoa ja suurempaa riskiä hieman erikoisemmilla ETF:llä? Kaikki nämä asiat tulee huomioida ja säästösuunnitelma sekä tavoitteet kannattaa kirjoittaa jo ennen aloittamista johonkin ylös.

Pitkässä juoksussa osakkeet tarjoavat parhaan tuoton suhteessa riskiin

Ennen kuin mennään syvemmälle yhtään mihinkään strategioihin, haluan tuoda esille erittäin tärkeän asian. ETF-maailma on osakeindeksirahastojen lisäksi täynnä erilaisia korkorahastoja, raaka-ainerahastoja ja ties mitä yhdistelmärahastoja. Kun näitä on kerran tarjolla, niin kannattaako näihin nyt sitten sijoittaa?

Lähtökohtaisesti ei missään tapauksessa. Jos ei erikseen ole perehtynyt johonkin tietyn markkinan (kuten korkomarkkinan) näkymiin, niin tavallisen säästäjän ei kannata näillä asioilla päätään vaivata. Pitkäjänteisen säästäjän, joka säästää vähintään 20 vuoden aikahorisontilla, kannattaa ehdottomasti säästää osakkeisiin. Näkemykseni perustuu yksiselitteisesti eri omaisuusluokkien väliseen tilastoituun historialliseen tuottokehitykseen aikavälillä 1802-2012. Asiaa on tutkinut Pennsylvanian rahoituksen professori Jeremy J. Siegel kirjassaan Stocks For The Long RunTuolla 210 vuoden jaksolla osakkeet ovat yhdysvalloissa inflaation jälkeen tuottaneet keskimäärin 6,6 % vuodessa, korot 3,6 % vuodessa ja kulta 0,7 % vuodessa. Dollarin arvo sen sijaan on keskimäärin laskenut 1,4 % vuodessa. Historiassa osakkeet ovat aina voittaneet minkä tahansa muun omaisuusluokan tuottokehityksessä, kun tarkasteltava ajanjakso on ollut vähintään 20 vuotta. Itse asiassa historiasta ei edes löydy yhtään 20 vuoden ajanjaksoa, jolloin osakemarkkinoiden tuotto olisi ollut negatiivinen. Sen sijaan historiasta löytyy paljonkin 20 vuoden ajanjaksoja, jolloin esimerkiksi korot ovat tuottaneet negatiivisesti.

Vaikka historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, niin se on silti paras arvaus osakemarkkinoiden tulevaisuuden tuottokehityksestä. Tuohon 210 vuoden ajanjaksoon mahtuu vaikka kuinka monta osakemarkkinoiden kuplaa, sotia, taantumia, lamoja ja kaikenlaista ikävää. Jos nämä eivät ole ennenkään estäneet osakemarkkinoiden ylivoimaista voittokulkua, niin miksi ne estäisivät sitä myöskään tulevaisuudessa? Siispä pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa ehdottomasti valita vaurastumiseen nimenomaan osakkeet.

Miten valitsen ETF-rahaston?

Kuten oppaan kasvuosuuksia ja tuotto-osuuksia käsittelevässä osassa totesin, pitkäjänteisen säästäjän kannattaa aina valita kasvuosuus. Jos sijoituksista tarvitsee kuukausittaista kassavirtaa elämiseen, niin tuotto-osuus on parempi vaihtoehto. Jos et vielä tiedä mitä eroa näillä kahdella muodolla on, niin käy lukemassa oppaan aihetta käsittelevä osa.

Pitkäjänteiseen säästämiseen fyysinen ETF on aina synteettistä ETF:ää parempi. Tähänkin olen laatinut pitkät perustelut, jotka löytyy oppaan aiemmasta osasta: Fyysinen vai synteettinen ETF ?

Nyt siis tiedämme, että pitkäjänteisen säästäjän kannattaa valita ETF-rahastoksi osakkeisiin sijoittava fyysinen kasvuosuus. Jäljelle jää enää kolme kriteeriä, jotka vaikuttavat ETF-rahaston valintaan:

  1. Mikä on ETF:n hallinnointipalkkio/juoksevat kulut (Total Expense Ratio eli TER) ?
  2. Kuinka hyvin ETF seuraa indeksiä eli mikä on tracking-error (indeksipoikkeama) ?
  3. Mitä indeksiä ETF seuraa?

Luonnollisesti haluamme valita sellaisen rahaston, jonka hallinnointipalkkio on mahdollisimman pieni. Pienetkin erot kuluissa kun syövät valtavasti tuottoa pitkässä juoksussa. Sen lisäksi haluamme, että ETF on mahdollisimman laadukas ja seuraa hyvin indeksiä eli tracking-error tulee olla pieni. Lopuksi meidän tulee valita, mitä indeksiä haluamme seurata. Minun henkilökohtainen näkemys on se, että tulee valita joko sellainen osakemarkkina (indeksi), jonka tuottohistoriasta on riittävän hyvää dataa. Tällainen on esimerkiksi yhdysvaltojen S&P 500 indeksi. Jos tuottohistoriasta ei ole riittävästi luotettavaa dataa, niin silloin sijoittajan tuntee ainakin jollain tasolla ymmärtää, minkälaiseen markkinaan on sijoittamassa.

Esimerkiksi on hyvin epätodennäköistä, että suomalainen tavallinen säästäjä ymmärtää yhtään mitään Venäjän tai Etelä-Afrikan markkinoiden tilanteesta. Sen sijaan yleissivistyksen omaavilla ihmisillä on yleensä melko hyvä käsitys vaikkapa pohjoismaiden tai yleisesti euroopan markkinoiden tilanteesta. Suosittelenkin, että indeksin valinnassa pysytään tutussa ja turvallisessa markkina-alueessa. Jos haluaa sijoittaa eksoottisempiin maihin, niin suosittelen lämpimästi tekemään riittävää taustatutkimusta asiasta.

Hyviä ETF-rahastoja pitkäjänteiselle säästäjälle

Nyt päästäänkin siihen oppaan ”kohokohtaan” eli mitä ihan konkreettisesti tarkoittaa hyvä ETF. Tässä kohtaa muistutan, että mitään tämän blogin kirjoituksia ei tule tulkita osto-tai myyntisuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Jokainen tekee sijoituspäätöksensä itse. Edelleen velvoitan lukijoita tutustumaan blogin vastuuvapauslausekkeeseen.

Laadukas ETF on siis fyysinen kasvuosuus, jossa on matalat kulut ja joka sijoittaa ymmärrettävälle markkinalle. Tässä on muutama sellainen ETF:

iShares Core S&P 500 UCITS ETF (SXR8)

Kyseinen rahasto siis sijoittaa USA:n S&P 500 -indeksin mukaisesti. Rahasto on fyysinen kasvuosuus, jonka kokonaiskulut (TER eli Total Expense Ratio) on 0,07 % vuodessa. Rahaston tracking-error viimeiseltä kolmelta vuodelta on 0,03, mikä on erinomainen. Kannattaa huomata, että kyseinen rahasto on mukana Nordnetin kuukausisäästämisessä eli voit säästää kyseiseen rahastoon kuukausittain automaattisesti haluamasi summan rahaa, täysin kuluttomasti ja ilman mitään sitoutumista. Käytännössä siis maksat vain 0,07% sijoituksen arvosta vuodessa kuluja.

Euroalue: db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF (DXET)

Rahasto on fyysinen kasvuosuus, joka seuraa euroalueen Euro Stoxx 50 -indeksiä. ETF siis mukailee euroalueen osakemarkkinoiden kehitystä. Rahaston Juoksevat kulut on 0,09 % vuodessa, mikä on erittäin kohtuullinen. Tämäkin rahasto on mukana Nordnetin kuukausisäästämisessä.

iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF (IS3N)

Kyseinen rahasto sijoittaa kehittyville markkinoille. TER on 0,25 % vuodessa, mikä on kohtuullisen hyvä, ottaen huomioon sen, että kehittyvillä markkinoilla kustannukset ovat luonnollisesti korkeammat. Tämäkin rahasto on fyysinen kasvuosuus ja se on myös mukana Nordnetin kuluttomassa kuukausisäästämisessä. Tässä kohtaa haluan sanoa, että kehittyvät markkinat eivät välttämättä sovi kaikille sijoittajille, sillä niiden taloudet saattavat käyttäytyä erittäin arvaamattomasti. Itse voisin kuvitella ottavani tätä ETF:ää pienenä lisämausteena salkkuun.

Tässä kohtaa on vielä pakko nostaa esiin Nordnetin superrahastot, vaikka ne eivät olekaan varsinaisesti ETF-rahastoja. Nämä ovat siis perinteisiä indeksirahastoja, mutta siitä huolimatta niissä ei ole ollenkaan hallinnointipalkkioita tai muita piilokuluja. Superrahastot ovat myös mukana Nordnetin kuukausisäästämisessä eli näihin voit todella säästää ilman mitään kuluja. Superrahastoja löytyy 4 kappaletta: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sijoittavat rahastot. Superrahastot ovatkin Nordnetille oikeastaan vain sisäänheittotuote, mutta silti asiakkaan kannalta varsin erinomainen sellainen. Olen kirjoittanut superrahastoista erillisen analyysin: Mitä Nordnetin superrahastot sisältävät

Erikoisemmat ETF-vaihtoehdot

Esittelen hieman erikoisempia ETF:ä oppaan seuraavassa osassa, joka käsittelee smart-beta-strageioita. Tässä kuitenkin muutama esimerkki hieman erikoisemmista ETF-rahastoista.

Eurooppa: SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETF (ZPRX)

Kyseinen rahasto sijoittaa euroalueen pieniin arvo-osakkeisiin. Kyseisen rahaston kokonaiskulut ovat 0,30 % vuodessa. Rahasto on fyysinen kasvuosuus. Tyypillisesti pienyhtiöt ja arvo-osakkeet ovat historiassa tuottaneet indeksiä parempaa tuottoa. Tutkimusten mukaan näihin saattaa kuitenkin liittyä enemmän riskiä.

USA: SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETF (ZPRV)

Kyseinen rahasto sijoittaa USA:n pieniin arvo-osakkeisiin. Tässäkin rahastossa kulut on 0,30 % vuodessa ja rahasto on fyysinen kasvuosuus.

Euroalue: Euro Stoxx® Select Dividend 30 UCITS ETF (DXSA)

Viimeinen poiminta on euroalueen osinkoaristokraatteihin sijoittava rahasto. Osinkoaristokraatiksi luokitellaan siis sellainen yhtiö, joka maksaa tasaisesti kasvavaa osinkoa joka vuosi. Tyypillisesti tasaisesti kasvava osinko on laadukkaan bisneksen tunnusmerkki. Kyseessä on fyysinen rahasto, mutta tällä kertaa rahasto ei olekaan kasvuosuus vaan tuotto-osuus. Rahasto sopii siis sellaiselle, joka haluaa saada tasaista kassavirtaa ja laittaa rahat kulutukseen. Tämän ETF:n kokonaiskulut on 0,30 % vuodessa.

Osakemarkkinoiden suuntaa ei voi ennustaa – Mikä neuvoksi?

Osakemarkkinoiden suuntaa lyhyellä tähtäimellä on tutkimusten mukaan käytännössä mahdoton ennustaa. Edes ammattilaisilta se ei onnistu, joten piensijoittajien ei todellakaan kannata uhrata siihen yhtään aikaa.

Koska emme siis voi tietää mihin suuntaan osakemarkkinat ovat lähitulevaisuudessa menossa, niin silloin ei myöskään kannata tehdä liian isoja sijoituksia kerrallaan ETF-rahastoihin. Sanotaan, että tililläsi on esimerkiksi 5000 euroa sijoitettavaa irtorahaa. Tuota summaa ei missään tapauksessa kannata laittaa kerrallaan mihinkään indeksirahastoon, sillä huomenna voi tulla pörssiromahdus ja rahaston arvo kääntyy 40 % tappiolle.

Vaikka historia osoittaakin, että myös huonoimpaan mahdolliseen aikaan tehty sijoitus osakemarkkinoille on 20 vuoden aikajänteellä aina voitollinen, niin ison sijoituksen tekeminen juuri ennen pörssiromahdusta on hyvin suurella todennäköisyydellä henkisesti erittäin raskasta. Tärkein asia on aloittaa sijoittaminen ja vähintään yhtä tärkeä asia on se, että sijoittamista ei lopeta heti ensimmäiseen markkinapaniikkiin. Siksi en halua, että sijoitustoimintasi lakkaa heti alussa suureen pettymykseen, jonka jälkeen kiroat koko osakesäästämisen rikkaiden keinotteluksi tai muuksi hömpäksi.

Jos et halua seurata osakemarkkinoita, valitse ajallinen hajautus

Siksi osakkeisiin kannattaakin säästää erissä. Sen sijaan, että laittaisit tuon 5000 euroa johonkin ETF-rahastoon kerralla, niin alatkin säästää tuosta 5000 eurosta tietyn vakiosumman, vaikkapa 100 euroa kuukaudessa yhteen tai useampaan ETF:ään. Tätä kutsutaan myös ajalliseksi hajauttamiseksi (dollar cost -averaging). Ajallisen hajauttamisen idea on siinä että kun ETF-rahaston arvo laskee, niin tuolla samalla vakiosummalla saat ostettua suuremman kappalemäärän ETF-osuuksia. Näin ostojesi keskihinta painottuu itse asiassa alemmas kuin mitä on ETF:n kurssin keskihinta. Tämä johtuu siis yksinkertaisesti siitä, että strategia automaattisesti painottaa alempia kursseja ja ostaa kappalemäärällisesti enemmän ETF-osuuksia, jolloin ostojesi keskihinta kokonaisuudessaan muodostuu painotettuna keskiarvona (teemme tästä nopean laskumerkin tuota pikaa).

Ajallisen hajauttamisen strategia sopii erinomaisesti sellaiselle henkilölle, joka ei halua käyttää aikaansa osakemarkkinoiden seuraamiseen. Välttämättä sinun ei tarvitse edes nähdä sijoituksiasi, sillä nykyään ETF-sijoittamisen voi automatisoida useimmilla välittäjillä kuukausisäästämisen avulla. Laitat vain automaattisen kuukausittaisen talletuksen pankkitililtäsi menemään arvo-osuustilille (esim. palkkapäivänä) ja sen jälkeen sijoitukset tehdään arvo-osuustililtä automaattisesti kuukausisäästöohjelman mukaan. Esimerkiksi Nordnet tarjoaa mahdollisuutta kuluttomaan kuukausisäästämiseen.

Ajallinen hajauttaminen voi kääntää tappiollisen ajanjakson voitolliseksi

Otetaan tähän väliin laskuesimerkki. Sarakkeessa vasemmalla on ETF:n kuvitteellinen kurssi vaikkapa kuukauden välein ja ostamme ETF-osuuksia joka kuukausi vakiosummalla 267,5 euroa.

ETF:n kurssi Kuukausittainen säästösumma Ostettujen ETF-osuuksien lkm. Omistetut ETF-osuudet
10 € 267,5 € 27 27
12 € 267,5 € 22 49
8 € 267,5 € 33 82
6 € 267,5 € 45 127
5 € 267,5 € 54 181
7 € 267,5 € 38 219
11 € 267,5 € 24 243
10 € 267,5 € 27 270

8 kuukauden aikana sijoituksia tehtiin siis yhteensä 2140 eurolla. ETF:n kurssi ei itsessään tuottanut mitään, sillä 8 kuukauden jälkeen kurssi on edelleen sama 10 euroa kuin alussa. Kuitenkin sijoitusten arvo tuon 8 kuukauden jälkeen on 270 x 10 € = 2700 €. Näin ollen sijoitustoiminnan tuotto oli kokonaisuudessaan 560 euroa eli 26,2 %. Jos tuo 2140 euroa olisi sijoitettu kerralla heti alussa, olisi tuotto ollut 0 €.

Tietenkään osakeindeksien kurssit ei heilu kuukausien aikavälillä noin merkittävästi, mutta esimerkiksi vuositasolla taulukossa esitetty heilunta voisi olla ihan realistinen. Joskus osakemarkkinoilla on 8 vuoden ajanjaksoja, jolloin tuotto on nolla tai jopa negatiivinen. Siitä huolimatta systemaattisella ajallisella hajauttamisella tuon ajanjakson aikana tehdyt sijoitukset voi kääntää positiiviseksi. Esimerkki osoittaa, miten tärkeä käsite ajallinen hajauttaminen on.

Arvohajautus sopii henkilölle joka tykkää seurata osakemarkkinoita

Joku saattaa nyt miettiä, miksi sijoittaa vakiosummalla joka kuukausi? Miksei laskisi säästösummaa aina silloin, kun osakekurssit nousevat ja vastaavasti nostaisi säästösummaa silloin, kun kurssit laskevat. Tällöin sijoitukset painottuisivat entistä enemmän niihin ajankohtiin, kun hinnat ovat alhaalla.

Idea on hyvä ja minä kutsun tällaista strategiaa nimellä arvohajauttaminen (value averaging). Sen toteuttaminen menestyksekkäästi vaatii kuitenkin hieman enemmän sijoitustoimintaan syventymistä, kuin edellä esitetty yksinkertainen versio ajallisesta hajauttamisesta. Siksi arvohajauttaminen sopii paremmin sellaisille henkilöille, jotka haluavat käyttää sijoitustoimintaan hieman enemmän aikaa ja vaivaa.

Arvohajauttamisen voi perustaa yksinkertaisesti ostettavan ETF:n hintaan tai sitten sen indeksin arvostuskertoimiin, jota ETF seuraa. Käydään ensin läpi yksinkertaisempi hintaan perustuva arvohajauttaminen.

Hintaan perustuva arvohajauttaminen

Ensiksi meidän täytyy luoda jokin systemaattinen sääntö, jonka mukaan säästösummaa muutetaan kurssin muuttuessa. Hintaan perustuvan arvohajauttamisen logiikka on siis siinä että kun osakemarkkina tarpeeksi kauan laskee, niin jossain kohtaa lasku pysähtyy. Pitkässä juoksussa osakemarkkinat tuottavat 6,6 % vuodessa inflaation jälkeen, joten pitkää laskumarkkinaa seuraavan nousumarkkinan aikana tuotto on paljon suurempi kuin tuo 6,6 % vuodessa (muutenhan keskituotto ei asettuisi 6,6 %:iin). Siksi haluamme ostaa kasvavissa määrissä ETF-osuuksia laskuun, jotta voimme sitten joskus tulevaisuudessa oikein kunnolla hyötyä noususta.

Aion kirjoittaa arvohajauttamisen menetelmistä huomattavasti syvemmällä tasolla aivan omassa artikkelissa. Tähän oppaaseen otan varsin yksinkertaisen esimerkin. Sovitaan, että aina kun ETF:n kurssi laskee kuukausitasolla 5 %, säästösummaa kasvatetaan 10 %. Vastaavasti kun ETF:n kurssi nousee 5%, laskemme säästösummaa 5 %. Jos summa jolla aloitamme on vaikkapa 200 euroa, saadaan aiemman esimerkin ETF:lle 8 kuukauden ajalta seuraavia tuloksia:

ETF:n kurssi Kuukausittainen säästösumma Ostettujen ETF-osuuksien lkm. Omistetut ETF-osuudet
10 € 200 € 20 20
12 € 160 € 13 33
8 € 256 € 32 65
6 € 375 € 63 128
5 € 488 € 98 226
7 € 293 € 42 268
11 € 167 € 15 283
10 € 200 € 20 303

Kokonaisuudessaan sijoituksia tehtiin siis 2140 eurolla. Tällä summalla ETF-osuuksia saatiin 303 kappaletta, joiden arvo on ajanjakson lopussa 10 x 303 = 3030 €. Tuottoa kertyi siis 890 € eli 41,5 %.

Huomatkaa, että kokonaisuudessaan säästetty summa (2140 €) oli tismalleen sama, kuin aiemmassa ajallisen hajauttamisen esimerkissä. Ero tuotossa oli kuitenkin huomattava!

Todellisuudessa arvohajauttaminen ei ole noin helppoa. Emme voi etukäteen tietää paljonko ETF:n arvo voi laskea tai nousta. Siksi arvohajauttamisen systeemiä luodessa tulisi tehdä olettamuksia siitä, mikä on keskimäärin nousumarkkinan nousu ja nousun pituus sekä laskumarkkinan lasku ja laskun pituus. Näillä voidaan arvioida sitä, kuinka paljon missäkin tilanteessa säästösummaa kannattaa muuttaa. Tulenkin käsittelemään juuri tätä asiaa erikseen aivan omassa artikkelissa.

Arvohajauttamista voi toteuttaa myös yksinkertaisemmalla tavalla. Esimerkiksi siten, että säästää joka kuukausi tietyn vakiosumman ETF-rahastoon ja samalla pienen summan käteiskassaan säästöön. Käteiskassa otetaan käyttöön vain silloin, kun eteen tulee isoja, kymmenien prosenttien kurssipudotuksia. Tällainen menetelmä on minun mielestäni yksinkertaisin ja helpoin vaihtoehto jos haluaa ottaa perinteiseen ajalliseen hajauttamiseen hieman lisätehoa.

Arvostuskertoimiin perustuva arvohajauttaminen

Vaihtoehto hintaan perustuvalle arvohajauttamiselle on arvostuskertoimiin perustuva arvohajauttaminen. Siinä säästettävän summan suuruuteen vaikuttaa lähinnä sen indeksin jokin arvostustasoa kuvaava mittari, jota ETF seuraa. Yksi esimerkki tällaisesta mittarista on vaikkapa Shillerin P/E. Sen idea on suhteuttaa indeksin yhtiöiden viimeisen 10 vuoden osakekohtaisten inflaatiokorjattujen tulosten keskiarvo indeksin markkina-arvoon. Kun Shillerin P/E saa korkean lukeman, on arvostustasot korkealla ja arvostukertoimiin perustaen ETF-osuuksia kannattaa ostaa pienemmällä summalla. Vastaavasti kun Shillerin P/E on matalalla, arvostustasotkin ovat alhaalla ja silloin ETF-osuuksia kannattaa ostaa suuremmalla summalla. Alla on kuvattu Shillerin P/E-luvun kehitystä Yhdysvalloissa viimeisen 130 vuoden aikana. Kuten kuvaajasta voi huomata, arvostustasot ovat tällä hetkellä historiallisesti aika korkealla.

Yksi Shillerin P/E:n ongelmista on se, että se muuttuu hieman markkinaliikkeitä jäljessä. Osakemarkkinat romahtavat aina ensin ja Shillerin P/E laskee vasta jäljessä. Tämä on erittäin tärkeä asia, joka pitää huomioida. Sen lisäksi Shillerin P/E ei ennusta lähitulevaisuuden osakemarkkinoiden nousua. Lyhytaikainen nousu voi olla rajua myös silloin, kun Shillerin P/E on korkealla. Jos sijoituspäätöksiä tekee vain Shillerin P/E-lukuu perustuen, saattaa jäädä tästä noususta paitsi.

Sen sijaan Shillerin P/E ennustaa erittäin luotettavalla tarkkuudella indeksin tuotto odotusta seuraavan 10 vuoden aikavälillä. Esimerkiksi nykyinen arvo on niin korkea, että seuraavalle 10 vuodelle indeksin tuotto-odotus on nolla tai jopa negatiivinen. Tuotto voi olla myös hieman positiivinen, mutta kuitenkin merkittävästi pitkän aikavälin keskituottoa (6,6 % p.a) alhaisempi.

Tilanne saattaa muuttua erittäin nopeasti tai sitten nykyinen nousumarkkina kestää vielä hyvinkin pitkään. Tätä ei voi etukäteen tietää ja siksi on parempi, että omistaa hieman osakkeita, mutta myös käteistä laskun varalle. Jos osakemarkkinoiden lyhytaikaista rajua heiluntaa ei siedä, on parempi pysyä perinteisen pankkitalletuksen parissa. Se vain valitettavasti tuottaa pitkässä juoksussa vain tappiota.

Avaa tili Nordnetiin helposti verkkopankkitunnuksilla. Asiakkuuden avaaminen on maksutonta. Säilytys 0 €, pörssikaupat alk. vain 3 €.

Lopuksi

Tulen käsittelemään sekä arvostuskertoimiin että hintaan perustuvaa arvohajauttamista syvemmin aivan omassa artikkelissa. Mielestäni nämä strategiat menevät niin syvälle, ettei tavallisen ETF-sijoittajan tarvitse niistä välittää. Haluan kuitenkin tarjota ETF-tietoutta myös asiasta enemmän kiinnostuneille, ja siitä syystä lupaan nuo artikkelit lähituleivaisuudessa kirjoittaa.

ETF-oppaan seuraavassa osassa keskitymme Smart-Beta-strategioihin eli älybeetastrategioihin. Tämän oppaan ”pakollinen” osuus olikin siis tässä. Kaksi viimeisintä kirjoitusta tulevat tarjoamaan mukavaa lisätietoa smart-beta-strategioista ja markkinatakauksen toimintalogiikasta, joiden hallitseminen ei kuitenkaan ole oleellista tavalliselle ETF-sijoittajalle. 

Toivottavasti oppaasta on ollut paljon hyötyä vaurastumisessasi. Otan mielelläni vastaan kaikenlaiset kommentit ja palautteet tähän oppaaseen liittyen ja käyn mielelläni asioista keskustelua. Kommenttikentän lisäksi parhaiten minuun saa yhteyttä Ota yhteyttä -sivun yhteydenottolomakkeella tai seuraavissa sosiaalisen median palveluissa: Twitterissä @uncommonprofits, Facebookissa OmistajaVaurastu ja Instagramissa @Omistajavaurastu.

Laittakaa siis rohkeasti viestejä ja kysymyksiä tulemaan!

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä.

2 thoughts on “ETF-sijoittaminen käytännössä”

  1. Kiitos hyvästä tietopaketista. Vaikka morkkaat korko-rahastoja, niin eikö tässä tilanteessa, kun osakkeiden arvostukset ovat korkealla, voisi olla järkevää merkitä myös korkorahastoa ja vaihtaa sitä sitten osakkeisiin kun se seuraava notkahdus osakemarkkinoilla tulee?

    1. Kiitos kommentista!

      Ongelma on tällä hetkellä se, että myös korkomarkkinan arvostustaso on historiallisen korkealla (eli korot ovat historiallisen matalalla). Kun korot alkavat nousta, velkakirjojen arvot laskee. Ylipäätään rahoitusalalla on sanonta: Voit hajauttaa voitot mutta et voi hajauttaa tappioita. Tämä sanonta tulee siis siitä tosiasiasta, että tyypillisesti omaisuusluokkien korrelaatiot laskumarkkinassa kasvavat, jolloin hajauttaminen ei suojaa pörssiromahdukselta. Sen sijaan nousumarkkinassa hajauttaminen voi parantaa riskikorjattua tuottoa (ainakin teoriassa), koska se laskee salkun volatiliteettia.

      Jos osakemarkkinoiden notkahdus huolettaa, niin suosittelen ennemmin hajauttamaan käteiseen valuuttaan kuin korkoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *