Aktiivinen sijoittaminen on lähtökohtaisesti aina huono idea, mutta näin vältyt pahimmilta pettymyksiltä!

Artikkelin aloituskappaleesta on tulossa ehkä tämän blogin historian tylsin aloituskappale. Pahoittelut siitä siis jo etukäteen!

Olitpa sitten osakepoimija – ihan vaikka pitkäaikainen buy&hold -sijoittaja, vähän aktiivisempi “pörssipeluri” tai jopa päivätreidaaja, niin lähtökohtaisesti pelaat odotusarvoltaan negatiivista miinussummapeliä – Siis kun toimintaa verrataan passiiviseen indeksisijoittamiseen. Tottakai järjelliseen analyysiin perustuva osakesijoittaminen pitkällä aikavälillä on lähtökohtaisesti kuitenkin tuottoisaa verrattuna pankkitilille säästämiseen, mutta kuinka todennäköisesti tulet päihittämään sillä indeksin riski/tuotto-suhteen? Ja vaikka näin pääsisi käymään, niin kuinka paljon sattumalla on ollut vaikutusta lopputulokseen?

On nimittäin itsestäänselvää, että jos salkun sisältö koostuu vuodesta toiseen vain muutamasta osakkeesta, niin voit lyödä indeksin tuoton vaikka 20 vuotta putkeen, ihan vain sattuman ansiosta tai sitten parempi tuotto selittyy suuremmalla riskillä. Myös molemmat edellä mainitut kohdat voivat selittää asian. Eri lajeihin suhteutettuna sattuman merkitys lyhyellä aikavälillä osuu sijoittamisessa suunnilleen seuraavaan kohtaan:

Kuvahaun tulos haulle investing and luck
Tämän esitystavan mukaan sattuman merkitys on sijoittamisessa itse asiassa yllättävän suuri. Pitkällä aikavälillä ja sijoituspäätösten määrän kasvaessa sattuman merkitys toki vähenee.

Tavallisen “buy&hold” -osakepoimijan elinikä on niin lyhyt ja sijoituspäätösten määrä jää sen verran pieneksi, ettei sille saada koskaan tarkkaa varmuutta, onko menestys ollut nimenomaan taitojen vai sattuman ansiota. Mitä aktiivisempaan sijoittamiseen mennään, sitä enemmän saadaan dataa ja toistoja rekisteröityä. Kun mennään esimerkiksi päivätreidaamisen tasolle, niin voidaan jo aika nopeasti todeta, onko menestys sattumaa vai taitoa. Kaikkein luotettavin vastaus sattuman merkityksestä saadaan, kun mennään algoritmikaupankäynnin tasolle.

Jos siis haluat maksimoida sijoitustesi riski/tuotto-suhteen käytettyyn aikaan ja vaivaan nähden, niin kannattaa siirtyä passiivisen indeksisijoittamisen pariin ja keskittyä lähinnä kulujen minimointiin sekä poistaa omat aivot päätöksenteosta automatisoimalla säästämisprosessi. Tämä onnistuu helpoiten esimerkiksi kuukausisäästämisen avulla. Ei kuitenkaan kannata odottaa, että voisit tälläkään keinolla ratkaista mahdollisia lyhytaikaisia rahaongelmiasi. Indeksisijoittamisessa keskimääräinen vuosituotto jää nimittäin sen verran pieneksi, joten tuloksia saa vain olemalla kärsivällinen ja tylsä.

Ohessa Korkoa korolle -laskurin piirtämä kuvaaja, miten varallisuus kasvaa 6,6 % keskimääräisellä vuosituotolla, kun kuukaudessa säästöön menee 200 euroa ja säästösummaa kasvatetaan vuosittain 2 % inflaatiolla. 20 vuodessa nettovarallisuus on “vasta” 116 206 euroa, mutta 50 vuoden jälkeen säästössä on jo 1,25 miljoonaa. Kokeile laskuria tästä!

Vaikka aktiivisella sijoittamisella voikin ehkä kovan työn tuloksena saada jotain lisäarvoa, niin todennäköisesti tuo aika tulee joka tapauksessa paremmin käytetyksi sellaisen työn parissa, josta oikeasti pidät ja josta olet älyllisesti kiinnostunut. Jos kuitenkin sijoittaminen sattuu olemaan sellainen työ/harrastus, niin tervetuloa tähän maailmaan! Loppuosa artikkelista on pyhitetty sille.

Käytän valtavasti aikaa sijoittamiseen, vaikka minulla ei ole varmuutta siitä, tuoko se mitään rahallista lisäarvoa

Aivan yhtä hyvin voitaisiin kysyä, miksi sinä pelaat jalkapalloa, joku toinen pelaa shakkia ja miksi minä harrastan sijoittamista – Koska se on mukavaa ajanvietettä! Monista muista lajeista joutuu yleensä myös itse maksamaan, tässä lajissa sinulle maksetaan edes jotain, kunhan vain jaksat roikkua tarpeeksi kauan mukana ja välttää niitä kaikkein tyhmimpiä virheitä.

Koska minun sijoitustoiminta/treidaaminen ei ole aktiivisuudeltaan ihan päiväkaupan tasolla, niin en lähtökohtaisesti saa vielä pitkään aikaan tietää, johtuuko toteutunut hyvä tai huono menestys sattumasta vai osaamisesta/osaamattomuudesta. Ainoa asia mitä voin oman edistymisen eteen tehdä, on opiskella ja ottaa oppia niiltä, jotka ovat todistettavasti menestyneet muita paremmin pitkällä aikavälillä nimenomaan taitojen ansiosta.

Sijoittamisessa menestyminen vaatii aika pitkälti samoja asioita, kuin mitä urheilussa menestyminen vaatii. Huippu-urheilijaksi ei tulla yhdessä yössä, vaan menestys vaatii kovaa työtä ja ehkä myös tietynlaista lahjakkuutta (lahjakkuudesta voidaan toki kiistellä loputtomiin). Menestyvän sijoittajan ja huippu-urheilijan toimintaa ohjaa myös pitkälti samat motiivit: En esimerkiksi usko, että kukaan huippu-urheilija koskaan on aloittanut urheiluharrastustaan siitä syystä, että sen turvin voisi ratkaista tämän päivän rahaongelmat. Sen sijaan aika moni on lähtenyt päivätreidaamisen tai osakesijoittamisen tielle dollarin kuvat silmissä. Tuloksena on aina ollut vähintäänkin pettymys tai usein jopa totaalinen pääoman menettäminen.

Kuvahaun tulos haulle work + talent
En tiedä onko se ihan näinkään, mutta tuskin kova työ ihan surkeaan lopputulokseen johtaa, vaikkei lahjoja olisikaan. Mitä lahjakkuus edes on?

Opi välttämään pahimpia virheitä, analysoi omaa peliä ja tee kovasti töitä

Kaikkein tärkein asia on aivan ensiksi välttää pahimpia virheitä ja jo pelkästään siinä on yllättävän paljon työtä. Joidenkin mielestä se on oikeastaan se ainoa asia, mihin sinun tulisi keskittyä, koska virheitä välttämällä onnistumiset tulevat itsestään.

Esimerkiksi sijoittamisen psykologisen puolen ja ajattelun harhojen eli biasoitumien ymmärtäminen vaatii paljon vaivannäköä. Tähän hyvä lähtökohta aiheen opiskelulle on aloittaa lukemalla Daniel Kahnemanin kirja Thinking, Fast and Slow (sama kirja suomeksi: Ajattelu, nopeasti ja hitaasti). Työnteolla tarkoitan sitä, että esimerkiksi itse pidän treidaus/sijoitus-päiväkirjaa excelissä, johon kirjaan ylös jokaikisen tekemäni päätöksen ja tuohon päätökseen vaikuttaneita psykologisia komponentteja.

Yritän siis analysoida sitä, onko jokin asia päätöksenteossa mennyt pieleen psykologisten tekijöiden takia ja miten tämä on vaikuttanut lopputulokseen. Jos ja kun tällaisia löytyy, niin pyrin eliminoimaan ne tai yritän oppia elämään niiden kanssa. Tärkein asia on kuitenkin tunnistaa virheet ja tietoisesti käsitellä niitä.

Jo pelkästään päiväkirjaa tekemällä voit saada ainakin pienen edun, sillä olen melko varma, ettei kovin moni muista sijoittajista/treidaajista sen kummemmin analysoi omaa tekemistään. Kehityksen kannalta hyödyllisen päiväkirjan pitäminen vaatii kuitenkin paljon työtä.

Kuvahaun tulos haulle System 1 and 2
Daniel Kahnemanin kirjassa Thinking, Fast and Slow (sama kirja suomeksi: Ajattelu, nopeasti ja hitaasti) esittämä jako päätöksenteon kahdesta eri systeemistä. Sijoittajina ja ihmisinä pyrimme jatkuvasti välttämään systeemi 2:n käyttämistä, koska sen käyttäminen vaatii työtä ja se on aikaa vievää! Sen sijaan nopeita, mutta usein epärationaalisia ja intuitiivisia päätöksiä tekevät “liskoaivot” ovat aina päätöksenteossa läsnä.

Oman ajatuksenjuoksun lisäksi pitää tietysti myös reflektoida omaa fundamenttianalyysiä. Palata siis niihin ikäviin ja tappiollisiin päätöksiin ja katsoa, missä meni pieleen ja miten vastaavaa ei enää jatkossa tapahdu. Tämänkin prosessin hyvin moni sijoittaja ohittaa, koska se on ikävää ja vaatii työtä. Tämän prosessin sivuttamalla teet kuitenkin itsepetoksen: Ihmisellä on valikoiva muisti, joten muistamme vain onnistumiset (joista iso osa saattaa johtua vieläpä sattumasta) ja epäonnistumisten käsittelyn sivuuttamalla emme koskaan opi muistamaan, mitä virheitä teemme ja miksi.

Mieti, mistä voit löytää itseäsi tyhmemmän vastapuolen

Indeksiä parempi riskikorjattu tuotto perustuu siihen, että löydät jotain, mikä on hinnoiteltu väärin. Kun ostat jotain, mikä on hinnoiteltu alaspäin väärin (alle todellisen arvon eli fair valuen), niin silloin väärään hintaan myyvä vastapuoli tekee virheen myydessään “liian halvalla”. Aktiivinen sijoittaminen on tästä syystä nollasummapeliä eli sinun ylituotto on jonkun toisen alituottoa. Kaupankäyntikulujen ja spreadin jälkeen aktiivinen sijoittaminen on itseasiassa miinussummapeliä.

Eletään taas syklin sitä vaihetta, kun talousotsikoissa vilisee megatrendit, kannabisosakkeet, kryptovaluutat ja milloin mitkäkin villitykset. On tarinoita siitä, miten ihan tavallinen Anneli Helsingistä onnistui tekemään miljoonaomaisuuden sijoittamalla kannabisosakkeisiin ja kuinka myös sinulla on nyt mahdollisuus tehdä sama temppu.

Näillä tarinoilla tai uutisilla ei ole mitään tekemistä sijoittamisen kanssa. Ne kuuluvat pankkien ja sijoituspalveluyritysten klassiseen keinovalikoimaan saada uusia asiakkaita ja mielellään vielä sellaisia asiakkaita, jotka käyvät paljon kauppaa vaarallisilla ja kalliilla sijoitustuotteilla. Tässä ei välttämättä ole mitään väärää, koska ihan laillisesta bisneksestä on kuitenkin kyse, mutta jos sinä haluat ottaa oman sijoitustoimintasi tosissaan, niin tällaiset jutut kannattaa suosiolla ohittaa.

Mieti esimerkiksi megatrendejä, kuten väestön ikääntymistä tai Aasian nousevaa keskiluokkaa. Megatrendin nimi on megatrendi ihan syystäkin: Ne ovat niin merkityksellisiä makrotaloudellisia trendejä, että niiden merkitystä halutaan korostaa mega-etuliitteellä. Luuletko, ettei maailman älykkäimmät ja varakkaimmat sijoittajat ota megatrendejä omassa sijoitustoiminnassa huomioon? Kun suuri pörssiyhtiö valmistaa jotain sellaista tuotetta, jonka kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä, niin tätä väestön ikääntymistä ei varmaan kukaan muu ole huomioinut kuin sinä ja Kauppalehti…

Kuvahaun tulos haulle Megatrends
Megatrendit, niitäkö hyödyntämällä parempaa tuottoa? Ei ehkä kuitenkaan. Mieti miten suuresti kaikki nämä asiat ovat jokapäiväisessä uutisoinnissa esillä. Megatrendien merkitys on jo hinnoiteltu niihin osakkeisiin, joita megatrendit koskevat.

Löydä oma niche

Jos et tiedä kuka pokeripöydässä maksaa väärän hinnan, se olet yleensä sinä. Mitä seuratumpiin ja kokoluokaltaan suurempiin yhtiöihin/trendeihin mennään, sitä fiksumpaa porukkaa löydät transaktion toiselta puolelta. Maailman suurimpien pörssiyhtiöiden kohdalla pelaajat ovat niin fiksua porukkaa, että on perusteltua olettaa hintojen olevan markkinoilla tehokkaasti hinnoiteltu 99 % ajasta. Näihin ei ainakaan kannata pienen ihmisen keskittyä.

Sen sijaan Helsingin pörssiin listatun pienyhtiön voi olettaa silloin tällöin olevan väärin hinnoiteltu, jos asiaa jaksaa tutkia tarpeeksi perusteellisesti. Tämä taas vaatii työtä ja itsenäistä ajattelua, koska näitä pikkufirmoja tuskin kukaan muu on ainakaan julkisesti analysoinut. Jos on, niin mahdollisuutesi kapenevat.

Substanssiosaaminen

Kannattaa siis miettiä ensinnäkin mille osa-alueelle oma substanssiosaaminen painottuu ja mistä voit löytää itsellesi sinua tyhmemmän vastapuolen. Menestynyt sijoittaja/treidaaja tietää oman markkinarakonsa ja ymmärtää poistua pelistä, jos alkaa näyttää siltä, että vastapuoli onkin kovempi tekijä.

Jos et vielä tiedä vastausta näihin kysymyksiin, niin älä sijoita tai treidaa, ainakaan merkittävällä riskillä. Itse olen esimerkiksi keskittynyt biotech/lääkekehitys -alan pienempiin firmoihin ja vieläpä hieman pessimistisellä painotuksella, koska ylihypetys on alalle varsi standardi biasoituma. Koska opiskelen lääketiedettä ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua, niin jaksan käyttää asioiden selvittelyyn aikaa. Etsin siis alalta mahdollisia short-kohteita (short viittaa lyhyeksi myyntiin eli lyön vetoa, että osakekurssi laskee), joten puolellani on siis oma substanssiosaaminen ja käyttäytymistieteelliset faktat. Ehkä jopa tilastot, sillä tyypillisesti biotech/lääkekehitys -alalla esiintyy keskimääräistä enemmän petoksia. Toki olisi rationaalista olettaa, että nämä on yleensä hinnoiteltu markkinoilla, mutta olen tästä joskus eri mieltä.

Koska olen kuitenkin vasta oppimisvaiheessa ja haluan ymmärtää taloutta ja sijoittamista kokonaisvaltaisesti, niin olen pakottanut itseni sellaisille osa-alueille, joista en odota löytäväni itseäni tyhmempää vastapuolta. Näitä ovat esimerkiksi makrotaloudelliset näkemykset valuuttapareista, koroista ym. maailmalla aktiivisesti seuratuista omaisuusluokista. Näiden seuraaminen on opettavaista touhua ja seuraaminen on tietysti mukavampaa, kun on itse jollain näkemyksellä mukana.

Kuvahaun tulos haulle your area of expertise meme
Mikä on sinun vahvuutesi? Sijoittajana sinulla tulee olla jokin kilpailuetu, edge, joka tekee sinusta vastustajaa fiksumman ja paremman. Se voi olla esimerkiksi substanssiosaaminen, kvantitatiiviset taidot tai ylipäätään kyky ajatella rationaalisemmin.
Pitkäjänteisyys?

Edelleen myös pitkäjänteisyys voidaan lukea kilpailueduksi, koska niin moni ammattilainen ei välttämättä ajattele asioita useiden vuosien tähtäimellä. Tämä johtuu siitä, että Wall Streetillä noudatetaan tulos tai ulos -periaatetta. Jos tämä vuosi on sujunut sinulta huonosti, niin laitetaan tyyppi pihalle ja otetaan ensi vuodeksi uusi sisään.

Herää kuitenkin kysymys, onko pitkäjänteisyys sittenkin riskiä lisäävä komponentti. Pitkä sijoitushorisontti tarkoittaa kuitenkin suurempaa epävarmuutta, koska mitä kauemmas tulevissa kassavirroissa mennään, sitä epävarmempia ne luonnollisesti ovat. Jos edelleen otat lyhyen aikavälin konsensus -näkemykselle päinvastaisen näkemyksen, niin joudut ainakin alussa sietämään todennäköisesti suurempaa kurssiheiluntaa eli volatiliteetti on suurempi. Ja ainakin toistaiseksi volatiliteetti on paras kvantitatiivinen mitta riskille. Toki se on taas sitten kokonaan toisen kirjoituksen aihe, että onko volatiliteetin käsittely riskin mittana, oikeasti järkevää.

Mieti aina ensisijaisesti paljonko voit hävitä, jos olet väärässä

Tämä saattaa olla ehkä makuasia, mutta yleisesti ottaen tuntuu siltä, että juuri tämä periaate ohjaa valtaosaa menestyneistä sijoittajista. Kukaan meistä ei kuitenkaan osu aina oikeaan, joten kaikkein tärkein asia on miettiä sitä, miten paljon väärässä oleminen maksaa. Se ei nimittäin paljon lohduta, vaikka 99 edellistä päätöstäsi olivat voitollisia, jos seuraava päätös ajaa sinut totaaliseen pääoman menettämiseen. Toki tämä on myös riskienhallintakysymys, joka on sitten hieman moniulotteisempi asia.

Kuvahaun tulos haulle Its not whether you are right or wrong that's important
George Soros sen sanoi. Soroksen kirja The Alchemy of Finance antaa muuten erittäin paljon sijoittajan kannalta hyvää pohdittavaa taloudesta ja finanssimarkkinoista yleisesti. Kirjan voi kuunnella myös äänikirjana Audiblen kautta (ilmaiseksi, jos et ole vielä kokeillut Audiblea).

Olen lähtökohtaisesti useammin väärässä kuin oikeassa. Kuitenkin silloin kun olen väärässä, niin pyrin löytämään matkan varrelta tiettyjä tunnusmerkkejä, jotka kertovat että olen ehkä väärässä. Lisäksi pyrin aina löytämään ja rakentamaan asymmetrisia riskiprofiileja: Vaikka olisin pahasti väärässä, häviän vain vähän. Jos satun olemaan edes hieman oikeassa, voitan paljon. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta jo ajatusmallina kannattaa ottaa lähtökohdaksi se, että miettii ensin tappiomahdollisuutta.

Menestyvä sijoittaja/treidaaja ei tee liian herkästi voimakkaita johtopäätöksiä mihinkään suuntaan, vaan observoi markkinoita ja muita sijoittajia. Minulle ei ole mikään ongelma myöntää, että olen väärässä ja sitten vaihtaa näkemystä täysin päinvastaiseen suuntaan.

Vaikka fundamenttianalyysi on kaiken perusta, niin en anna sille liikaa painoarvoa päätöksenteossa. Markkina voi olla irrationaalisempi pidempään kuin sijoittaja säilyy maksukykyisenä ja fundamenttianalyysikin voi osoittautua täysin virheelliseksi. Jos päätöksenteossa kaikki painoarvo on “luullakseni oikein tehdyssä” fundamenttianalyysissä, niin asioiden mennessä pieleen ei paljon naurata. Pyrin ennemmin tekemään skenaarioanalyysiä, joka on toki fundamenttianalyysiä, mutta vähemmän sillä ajatuksella, että olisi olemassa vain yksi totuus yrityksen liiketoiminnasta. Pyrin siis rakentamaan sekä positiiviset että negatiiviset skenaariot ja miettimään niiden perusteluita. Sitten peilaan näitä siihen, mitä markkinoilla ja yrityksen liiketoiminnoissa tapahtuu.

Esimerkiksi eilisen Tesla-analyysin kohdalla en analysoinut juuri ollenkaan yhtiön liiketoimintaa tai tuotteita. Tämä siitä syystä, että minun mielipiteelläni näistä asioista ei ole kovinkaan paljon merkitystä sille, minkälaisia treidejä teen. Vaikka olisin miten positiivinen Teslan liiketoiminnan ja sen tuotteiden pitkän aikavälin potentiaalin suhteen, niin minun voi silti olla järkevämpää shortata Teslaa, jos negatiivista skenaariota ei ole hinnoiteltu oikein.

Yhteenveto

Yhteenvetona tästä kaikesta voisi todeta, että markkina on pääsääntöisesti tehokas ja itseään tyhmemmän vastapuolen löytäminen ei ole helppoa. Kaikkein epätodennäköisin tapa löytää se, on Kauppalehtien ja muiden valtavirtamedioiden näkemyksiä lukemalla. Itse asiassa tätä voisi hyödyntää jopa käänteisesti: Etsi valtavirtamediasta virheellisiä näkemyksiä ja kun näet sijoittajien reagoivan niihin, pelaat itse toiseen suuntaan. Todennäköisempää, mutta kuitenkin huomattavasti työläämpää, on löytää hyviä tilaisuuksia, kun teet tutkimuksen tai vähintäänkin ajatustyön itse.

Myös sattuman merkitys aktiivisessa sijoittamisessa on aivan liian suuri, ellet ole päivätreidaaja tai ellei sinulla ole kymmenien vuosien kokemusta ja dataa hallussa. Älä siis tee tuloksista liian suuria johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

Aktiivinen sijoittaminen on siis lähtökohtaisesti aika tuhoon tuomittu harrastus, jos ajatellaan, että voisit käyttää ajan johonkin muuhun ja säästää rahat passiivisesti indeksiin. Jos olet valmis häviämään indeksille tuotoissa tai sitten ottamaan indeksiä enemmän riskiä siksi koska sijoittaminen on kivaa, niin sittenhän mitään ongelmaa ei ole.

Kannattaa kuitenkin aloittaa harrastus kuin harrastus tosiasioiden myöntämisellä ja omia motiiveja pohtimalla. Jo muutamalla käyttäytymismallilla voit välttyä pahimmilta pettymyksiltä, mutta todellinen menestys vaatii sen, että olet fiksumpi ja työteliäämpi kuin vastustaja. Ja mitä fiksumpi olet, sen paremmin tiedät, ettet välttämättä olekaan sen fiksumpi.

Liity Omista ja Vaurastu - Sisäpiiriin!

Sisäpiirin jäsenenä saat eksklusiivista materiaalia, jota en jaa julkisesti blogissani. Ota selvää mistä on kyse ja hyödynnä sisäpiiritieto!

Antamalla sähköpostiosoitteen ja liittymällä sisäpiiriin, hyväksyt rekisteriselosteen

Artikkeli sisältää affiliate-linkkejä, mikä tarkoittaa sitä, että jos ostat tuotteen tai palvelun linkin kautta, niin saan siitä pienen komission. Tämä ei kuitenkaan maksa sinulle missään tilanteessa yhtään ylimääräistä. En suosittele tuotteita tai palveluita joita en itse käytä. Lisää tietoa vastuuvapauslausekkeesta.

1 ajatus aiheesta “Aktiivinen sijoittaminen on lähtökohtaisesti aina huono idea, mutta näin vältyt pahimmilta pettymyksiltä!”

  1. A-wink A-wink. Uponor ja kemira toistuu kurssi käyrän mukaan tietyn ajanjakso milloin kannattaa iskeä kiinni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *