Kannattaako Teslaa shortata?

Tätä yksinkertaista kysymystä olen pohtinut koko syksyn ja talven. Olen seurannut Teslan yhtiötapahtumia, kurssikehitystä ja sijoittajasentimenttiä erittäin kiivaasti viimeisen puolen vuoden aikana. Olen itse asiassa jopa useampaan kertaan ottanut short-näkemystä Teslaan myyntioptioilla isoillakin positioilla. Nämä ovat yleensä päätyneet tekniseen stoppaukseen (käytän riskienhallinnassa stop-loss tasoja) ja harvoin muutaman kerran ihan mukavaan voittojen realisointiin.

Vaikka kokonaisuudessaan olenkin hieman voitolla tässä “positiossa”, niin se voi tietysti olla myös täysin sattumaa. Tesla on kuitenkin yksi mielenkiintoisimmistä pörssiyhtiöistä tällä hetkellä niin monesta eri näkökulmasta, että sen seuraaminen vaikka vain sivustakatsojana on vähintäänkin erittäin opettavaista puuhaa. Mielenkiintoisempaa se on tietysti, kun on itsekin jollain tavalla pelissä mukana.

Teslan osakekurssi on kiistaton esimerkki spekulatiivisesta kuplasta, koska Teslan arvostustaso ei ole ainakaan liiketoiminnan nykyisillä tai lähitulevaisuuden fundamenteilla millään tavalla perusteltu. Kaikki kuplat eivät kuitenkaan välttämättä pääty romahdukseen, eikä kuplan mahdollista puhkeamistakaan voi tietenkään kukaan täsmällisesti ajoittaa. Teslan osakkeeseen kietoutuu vahvasti kaikki sijoittajapsykologian klassiset esimerkit ja George Soroksen kuvailema refleksiivinen dynamiikka, joten Teslan tarina tarjoaa sijoittajille loistavan reaaliaikaisen esimerkin sijoittamisen ja ehkä myös aktiivisen treidaamisen tärkeimmistä pointeista. Tässä kirjoituksessa haluankin avata omaa lähestymistapaani Teslaan ja mahdollisiin treidaus-setupeihin sen ympärillä.

Tähän väliin vielä totean, että olipa kyse sitten suoraan osakkeen lyhyeksi myymistä eli shorttaamista osakelainauksen kautta, myyntioptioiden kanssa touhuamista tai erilaisten vivutettujen bear-sertifikaattien hyödyntämistä, niin selkeyden vuoksi puhun näistä kaikista “vedonlyönti”-tekniikoista tässä artikkelissa yleisesti käsitteellä shorttaaminen. Näissä kaikissa kun on taustalla sama ajatus eli lyödä vetoa kurssilaskun puolesta.

Mikä rooli shorttaamisella on minun portfoliossani?

Jos tämä kappale ei kiinnosta, niin voit hypätä suoraan Teslaa käsittelevään osuuteen tästä linkistä.

Ennen kuin mennään varsinaiseen asiaan, niin avaan lyhyesti omaa lähestymistapaani shorttaamiseen. Shorttaaminen ei minun portfoliossani ole liiallisen merkittävässä roolissa, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa suurempi osakeriski nousumarkkinassa. Tyypillisesti käytän “shorttaamiseen” deep out-of-the-money myyntioptioita ja pyrin muodostamaan optiosalkun, johon olen poiminut valikoiden myyntioptioita tietyillä kriteereillä muutamista yhtiöistä. Tämä menetelmä on osa tail risk hedging -strategiaani, jossa tarkoitus on siis saada salkkuun positiivista konveksisuutta ja mahdollistaa suurempi osakeriski.

Pahoittelut sekavista termeistä heti alussa, mutta yksinkertaistettuna ajatus on se, että tätä menetelmää hyödyntämällä minulla on suojausta systeemistä markkinariskiä vastaan, mutta samalla voin kuitenkin myös nousumarkkinassa saada suojauksesta hyötyä, koska minulla on käänteinen näkemys muutamien yhtiöiden liiketoimintariskiin. Systeemisen riskin suojaus tulee tail risk hedging -optiosalkun beta-komponentista ja likvidititeettifaktorista, jotka takaavat sen, että markkinaromahduksessa minulla on sekä beta – että tail risk – suojausta. Sen lisäksi optiosalkku voi kuitenkin tuottaa myös markkinanousussa, mikäli liiketoimintariski realisoituu jossakin tämän salkun optioiden allaolevista yhtiöistä (ns. downside betan käsite).

Kuvahaun tulos haulle Tail risk
Klassinen tapa kuvata Tail riskin -ominaisuutta osakkeiden tuottojakauman “paksuna häntänä”. Ideaa on voimakkaimmin tuonut esille Nassim Taleb kirjassaan The Black Swan (sama kirja löytyy halvemmalla Amazonista). Tail risk hedging -strategian idea on löytää halvin tapa hyötyä tällaisen riskin realisoitumisesta ja siten mahdollistaa portfolion suurempi normaalijakauman sisäinen riski (betariski).

Teoriassa tällä menetelmällä ei pitäisi saada mitään lisärvoa portfolion kokonais-riski/tuotto-suhteeseen, mutta käytännössä markkinoilla on kuitenkin tilanteita, missä täysin saman “tail riskin” hinnoittelu on mahdollisesti hyvinkin poikkeavaa eri osakkeissa/indekseissä suhteessa betaan, vaikka näiden tail risk kuitenkin määräytyy yhteisen likviditeettifaktorin perusteella. Positiivisella konveksisuudella viittaan käsitteeseen, joka juontaa juurensa alunperin korkoriskin olemuksesta (linkki johtaa aihetta käsittelevään artikkeliin). Yksinkertaistettuna positiivinen konveksisuus tässä yhteydessä tarkoittaa kuitenkin sitä, että salkun tietyllä komponentilla on tuottopotentiaalia sekä nousu – että laskumarkkinassa.

Jos tail risk hedging -ajatusmalli kiinnostaa, niin suosittelen aivan ensiksi tutustumaan Nassim Talebin kirjoihin The Black Swan ja Antifragile (molemmat kirjat löytyy halvimmalla Amazonista). Sen jälkeen kannattaa tutustua Vineer Bhansalin kirjaan Tail Risk Hedging ja Didier Sornetten kirjaan Why Stock Markets Crash: Critical Events in Complex Financial Systems. Näillä pääsee jo aika pitkälle ja pystyy soveltamaan teoriaa käytäntöön.

Teslan kohdalla kyse on myös ihan vain puhtaasti spekulatiivisesta treidaamisesta, joten olen käyttänyt ajoittain myös in-the-money myyntioptioita stop-loss-tasoilla (deep OTM optioissahan on sisäänrakennettu stop).

Mainittakoon vielä lopuksi se, että aktiivisissa strategioissa lähtökohta on aina “En voi voittaa indeksin riski/tuotto-suhdetta”. Tilastot eivät siis todellakaan ole puolellani ja loppujen lopuksi osumien määräkin jää niin pieneksi, etten koskaan saa tietää, onko lopputulos sattumaa vai taitoa/osaamattomuutta. Se on kuitenkin kokonaan toisen kirjoituksen aihe, että miksi haluan tästä kaikesta huolimatta tehdä tätä.

Näkemykset Teslasta ovat voimakkaasti polarisoituneet kahteen eri leiriin 

Kliseenä totean heti, että minulla ei ole kristallipalloa, josta voin etukäteen katsoa mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Minulla ei ole myöskään kykyä prosessoida kaikkea mahdollista informaatiota eksaktisti, joten voin olla aivan yhtä hyvin oikeassa kuin väärässä. Itse asiassa tilastojen valossa olen useammin väärässä kuin oikeassa. Tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä tuottoihin, sillä sijoittajana/treidaajana minun ei kannata keskittyä oikeassa olemiseen, vaan ennemminkin markkinoiden holistiseen observointiin ja sen perusteella odotusarvoltaan positiivisten treidausasetelmien tunnistamiseen. Kun “faktat” muuttuvat, minä teen ajattelussani täyskäännöksen.

Holismi voi tässä kohtaa tuntua turhan filosofiselta käsitteeltä, mutta se on erittäin hyvä lähestymistapa sijoittamiseen: Teslan kohdalla esimerkiksi osakekurssin ja liiketoiminnan irroittaminen toisistaan ei ole perusteltua, koska osakekurssilla on vahva yhteys Teslan liiketoimintaan. Ilman korkealle arvostettua osakekurssia Teslan liiketoiminta ei siis olisi yhtä turvattu kuin se on nyt (holistinen käsitys: Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa).

On siis tärkeää hahmottaa eri osapuolten näkemyksiä ja ajattelua Teslasta sekä ymmärtää, millä alueella sijoittajasentimentti liikkuu, koska nämä asiat ohjaavat Teslan osakekurssia. Ja tämä taas tällä hetkellä näyttää aika pitkälti määräävän Teslan liiketoiminnan tulevaisuutta (avaan tätä aivan pian).

Kun puhun näkemysten polarisoitumisesta, niin hyvän kuvan tästä saa kun kuuntelee Adventures in Finance -Podcastin jaksot 40 – Electric Shock: The Shifting Sands Beneath Elon Musk & Tesla ja 49 – Charge!: The Bull Case for Tesla. Jaksossa 40 Stanphy Capital Partnersin Mark Spiegel, pitkäaikainen ja äänekäs Tesla-shorttaaja, antaa hyvin voimakkaan näkemyksen siitä, miksi Tesla on suorastaan pyramidi-huijaus, joka pysyy pinnalla ainoastaan harmaan alueen kirjanpitomenetelmillä ja Elon Muskin taitavilla manipulointitaidoilla. Toisessa jaksossa Tesla Daily -Podcastin host Rob Maurer antaa ehkä jopa hieman naiivin kuvan, miten kaikki Teslan sijoittajat ovat mukana, ei tehdäkseen rahaa, vaan pelastaakseen maailman ja heillä on kyllä kärsivällisyyttä odottaa, vaikka Elon Musk tekisi matkan aikana kuinka paljon epäonnistumisia tahansa.

Jälkimmäinen bull case Teslan puolesta on kyllä kieltämättä hieman maltillisempi, olisiko tässä sitten jotain tarkoituksenhakuisuutta, en tiedä – Mutta joka tapauksessa näistä kahdesta keskustelusta tulee väistämättä mieleen, että toinen näkee vain ongelmia, eikä mitään hyvää ja toinen taas näkee vain positiivisen tulevaisuuden, eikä lainkaan ongelmia. Saman ilmiön näkee, kun lukee analyysejä Teslasta esimerkiksi Seeking Alpha -palvelusta.

Teslan arvostustasoista

Jos on Teslaa vähänkään seurannut niin tuskin tulee yllätyksenä, että osake treidaa erittäin korkeilla arvostustasoilla siitä huolimatta, että yhtiön fundamentit järkyttävät useimpia sijoittajia. P/B -luku on 12, EV/EBITDA on 263 ja P/S -luku 5,2. Samaan aikaan Tesla on erittäin velkaantunut yhtiö. Working capital painuu mitä todennäköisimmin negatiiviseksi jo Q4:n aikana, jos lisärahoitusta (vieras/oma pääoma) ei haeta. Konkurssiriskiä mittaava Altman-Z-score antaa hälyttävät lukemat: 1,37, mikä kuuluu jo “distressed” – alueelle eli herra Altmanin alkuperäisen tutkimuksen mukaan tällaisen yhtiön tilastollinen konkurssiriski on noin 70 %. Kassavirta oli Q3:lla 1,4 miljardia negatiivinen ja Tesla on jatkuvasti joutunut pettämään lupaukset Model 3 massatuotannosta, jonka käynnistyminen viipyy jo toista kvartaalia putkeen.

En tässä kirjoituksessa käy sen tarkemmin läpi Teslan fundamentteja, vaikka ne ovatkin ehkä olennaisin tekijä koko short-setupissa. Näistä voisin kirjoittaa vaikka 500 -sivuisen romaanin, joten käyn oman näkemykseni Teslan fundamenteista vain lyhyesti läpi. Sen sijaan keskityn tässä kirjoituksessa siihen, kannattaako Teslaa silti shortata, vaikka fundamentit näyttävätkin aika karmeilta. Shorttaaminen ei koskaan ole niin yksiselitteinen juttu, kuin monet kuvittelevat, koska shorttaaminen on lähtökohtaisesti miinussummapeliä. Se tarkoittaa sitä, että sinun pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, mitä muut pelaajat tekevät.

Teslan fundamenteista lyhyesti

Teen kyllä ennemmin tai myöhemmin pitemmän kirjoituksen Teslan fundamenteista, mutta tähän väliin asiasta vain lyhyesti. Olen avannut asiaa tarkemmin useamassakin viestissä Sijoitustiedon foorumilla pitämässäni päiväkirjassa. Tässä kuitenkin ydinasiat.

Tesla on raskaasti tappiollinen ja on sitä optimistisimmankin näkemyksen mukaan myös vuonna 2018. Tästä syystä Tesla on yksinkertaisesti vakavassa käteisen tarpeessa. Käteistä on tähän mennessä saatu sekä oman että vieraanpääoman ehtoisella rahoituksella sekä myymällä ns. “tax equitya” ulkopuolisille pääomasijoittajille Teslan uusituvaan energiaan liittyvästä omaisuudesta ja niiden verohelpotuksista.

Kyseessä on vähän monimutkaisempi velkajärjestely, jota avaan nyt vain lyhyesti. Pointti on siis se, että hyödyntääkseen uusiutuvaan energiaan liittyvät verohuojennukset tulisi yhtiön olla voitollinen. Tesla on kuitenkin tappiollinen, joten se ei voi hyödyntää näitä verohuojennuksia.

Alalla tyypillinen (ja ainakin toistaiseksi täysin laillinen) käytäntö on se, että näihin liittyvä omaisuus (esim. sähköautot ja aurinkopaneelit yms.) sidotaan ns. Variable Interest Entity -osuuksiin (VIE). Tämän omaisuuden legitiimi omistaja on edelleen Tesla, mutta Tesla on tavallaan pantannut tämän omaisuuden lainaa vastaan, josta se maksaa korkoa. VIE-rakenteen ansiosta ulkopuolinen pääomasijoittaja saa verohuojennuksia saamastaan korkotuotosta ja Tesla saa silti kirjata tämän pantatun omaisuuden omaan kirjanpitoonsa. Näiden VIE-struktuurien sopimuksia Tesla ei ole julkisesti avannut, eikä näitä lainoja ole avoimesti kirjanpitoon suoraan merkitty, mutta ne voi kyllä laskea auki, kun tilinpäätöstä tarpeeksi penkoo. Näyttää kuitenkin siltä, että Tesla on näiden takia todellisuudessa huomattavasti velkaisempi, kuin miltä päälle päin näyttää. Moni analyytikko ei ole ollenkaan tietoinen näistä.

Pointti on kuitenkin se, että jossain kohtaa Teslalla loppuu omaisuus, mitä sitoa näihin VIE –  ja ABL (asset backed loan) -rakenteisiin. Kun näistä ei ole saatavilla enää rahoitusta, niin jäljelle jää joko osakkeiden diluutio tai lisää velkaa. Näiden VIE-struktuurien osalta myös sijoittajaviestintään liittyy paljon pulmia, eikä Tesla ole välttämättä toiminut tässä viestinnässä asianmukaisesti.

Teslan luottoluokitus ja rahoitustarve

Tesla keräsi elokuussa velkarahoitusta 5,3 % korolla ja sai Moody’s:lta B2 -luokituksen. Luokitus oli monien mielestä poikkeuksellisen hyvä lukuihin suhteutettuna, mutta Moody’s perusti arvionsa kuitenkin Elon Muskin lupauksiin eksponentiaalisesta tuotannosta ym. seikoista. Nämä lupaukset on nyt petetty ja tuotanto-ongelman seurauksena tyypillinen reittaajan downgrade on 1-2 pykälää alas (alan standardi). Koska Teslalla on paljon muitakin ongelmia, niin uskoisin, että kahden pykälän downgradeaus on mahdollinen. Tesla putoaa siis melko varmasti ainakin luokkaan Caa1 ja jopa luokkaan Caa2. Caa1-luokitus on määritelty “Substantial risks” ja  Caa2 “extremely speculative” eli vieraanpääomanehtoinen rahoituskanava kiristyy Teslan kohdalla merkittävästi.

Myös Teslan elokuussa listatun bondin koron kehitys ennakoi hyvin, että downgrade on todennäköisesti tulossa. Korko on noussut syksyn aikana 5,3 %:sta 6,2 %:iin

Luottoluokituksen lasku takaa ainakin sen, että Tesla tuskin ottaa enää velkarahaa, koska se alkaa olemaan markkinoilla Teslan kannalta jo sietämättömän kallista. Velkarahan nostaminen olisi myös erittäin typerää, koska markkinoilla näyttää edelleen olevan korkeita multippeleita maksavia sijoittajia. Se mihin downgrade kuitenkin vaikuttaa, on Teslan toimitussopimukset alihankkijoiden ja muiden toimittajien kanssa. Tesla joutuu todennäköisesti sopimaan enemmän cash-on-delivery-sopimuksia eli käteistilanteesta tulee entistä tiukempi. Tämä vaikuttaa lähinnä arvioihin siitä, minkä suuruinen diluutiosta tulee, kun Tesla laskee liikkeelle uusia osakkeita.

Luonnollisena seurauksena tästä kaikesta näen, että Tesla joutuu keräämään rahaa osakeannilla 90 päivän sisällä vähintään 1 – 1.2 miljardia, joka hyvällä tuurilla riittäisi Q1:lle asti. Loogista olisi kuitenkin kerätä hieman enemmän rahaa, kun osakekurssi on vielä korkealla, joten ehkä vähintään 2-3 miljardia olisi parempi arvio. Siispä kurssia odottaa ainakin 3-5 %:in diluutio nykymarkkina-arvosta laskettuna. Ei siis mikään merkittävä, jos kurssi tosiaan pysyy nykytasoilla.

Shorttaaminen on negatiivisen odotusarvon peliä

Keynesin kliseinen kommentti kuuluu, että markkina voi pysyä irrationaalisempana pitempään, kuin sijoittaja pysyy maksukykyisenä. Tämä on erittäin osuva kommentti varsinkin shorttaamisessa. Rakensitpa shortin sitten suoraan osakelainauksella, optioilla tai jollain muulla tavalla, niin se ei ole koskaan ilmaista. Osakelainauksessa joudut esimerkiksi maksamaan korkoa lainatuista osakkeista ja tuo korko on sitä korkeampi, mitä selkeämpi shortti on kyseessä.

Jos taas ostat myyntioption, niin korkea osakkeiden lainakorko näkyy minun käsittääkseni option volatiliteetti-preemiossa eli siinä, kuinka paljon maksat option implisiittisestä volatiliteetista (IV) toteutunutta volatiliteettia enemmän. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta markkinatakaaja (joka on myyntioption vastapuoli), joutuu tekemään oman positionsa deltaneutraaliksi myymällä osaketta vastaavan deltan verran lyhyeksi, kuin mitä hän on ottanut positiivista delta-näkemystä myymällä sinulle myyntioption. Markkinatakaaja joutuu siis maksamaan saman lainakoron kuin muutkin shorttaajat, joten lainakorko näkyy automaattisesti option hinnassa. Lisäksi optioissa häviät option aika-arvoa, vaikka kurssi ei liikkuisi mihinkään.

Shorttaamisessa on siis aina negatiivinen carry cost, joten teet tappiota, vaikka osakekurssi ei liikkuisi mihinkään. Kun osakkeilla on pitkässä juoksussa vieläpä tapana nousta, niin ei varmaankaan tarvitse kovin vakuuttavasti enää perustella, miksi shorttaaminen on lähtökohtaisesti erittäin voimaakkasti negatiivisen odotusarvon peliä.

Shorttaaminen vaatii taitavaa riskienhallintaa

Varsinkin spekulatiivisten kuplien shorttaaminen vaatii kohtalaisen kylmiä hermoja ja taitavaa riskienhallintaa. Bitcoin on hyvä esimerkki siitä, miten kupla voi paisua huomattavasti suuremmaksi ja lyhyemmässä ajassa kuin moni osaa edes kuvitella. Sama pätee Teslaan.

Marc Cohodes, Wall Streetin yksi menestyksekkäimmistä shorttaajista on todennut mm. Real Visionin haastattelussaan ongelmaisten yritysten eri vaiheista shorttaajan näkökulmasta seuraavaa: Ongelmainen yhtiö muistuttaa hukkuvaa ihmistä. Hukkuvan ihmisen pelastamiseksi noudatetaan vaiheita reach, throw, row and go (kurota, heitä, souda, ui).

Haastattelussa Marc toteaa, että Tesla on toistaiseksi vielä reach tai throw, koska yrityksellä on korkeiden arvostustasojen puolesta hyvä pääsy edulliseen omanpääoman rahoitukseen. Tesla ei myöskään tee mitään väärää lain näkökulmasta, vaikka sijoittajaviestinnässä saattakin olla puutteita. Teslalla on siis vielä vähintään pelastusrengas, mahdollisesti jopa auttava käsi.

Älä yritä hakea käännettä, odota että alkaa todella tapahtua

Teslaa olisi siis ehkä helpompi shortata 200 dollarin tasoilta, kuin nykyiseltä 330 dollarin tasolta, koska osakekurssin pudotessa 200 dollariin, on rahoitusmahdollisuudet jo huomattavasti huonommat ja osakekurssi on herkässä tilassa. Syntyy yhtiön kannalta negatiivinen refleksiivinen prosessi, jollaisen George Soros kuvailee kirjassaan The Alchemy Of Finance.

Pelastajien on vielä toistaiseksi mukava katsella tilannetta rannalta pysyen itse kuivana ja jatkaa pelastusrenkaan heittämistä tai käden ojentamista. Siinä vaiheessa, kun pelastajan on itsekin hypättävä samaan sotkuun mukaan, niin ollaan jo huomattavasti heikomassa tilanteessa. Yleensä hukkuva on vetänyt pelastajan mukanaan.

Viimeistään siinä kohtaa, kun osakekurssilla on alkanut mennä huonosti, niin sijoittajien usko on aina loppunut. En usko, että Teslan omistajat ovat sen suurempi poikkeus tähän sääntöön, vaikka he korkealentoisempia perusteluita yrittävätkin asiassa esittää. Tässä kohtaa sellaiset pelaajat kuten Marc astuvat kehiin ja heittävät lisää vettä myllyyn, mikä antaa lisää painetta sijoittajille ja yhtiölle itselleen.

Psykologisesti ihmisten on kuitenkin miellyttävämpää osua juuri trendin muutokseen, koska siitä tulee sellainen olo, että on saanut myytyä kalleimpaan mahdolliseen hintaan tai käänteisesti ostaessa on saanut ostettua “alennuksesta” aivan pohjilta. Tämä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole kannattavaa, sillä osakemarkkinoiden trendeillä on tapana noudattaa liikemäärän säilymisen lakia. Trendiä vastaan pelaamalla olet todella usein väärässä ja tämä yhdistettynä huonoon riskienhallintaan, niin tappio on melkein taattu.

Teslan osalta noudatan itse seuraavia periaatteita short-positoiden riskienhallinnassa:

  • En pidä positioita, jos jotain merkityksellistä on tulossa julki lähiaikoina. Suljin short-positiot esimerkiksi ennen semi-truck-julkaisutilaisuutta.
  • En pidä tappiollisia positioita viikonlopun yli, vaan myyn tappiolle menneet positiot perjantain päätteeksi.
  • En riskeeraa yli 10 %:a pääomasta. Lisäksi käytän stop-losseja siten, että portfolio-riski säilyy aina alle 1 %:ssa.
  • Hyödynnän teknistä analyysiä. Avaan tätä aivan pian konkreettisesti, mutta teknisen analyysin tarkoitus ei ole siis suinkaan ennustaa kurssiliikkeitä, vaan löytää relevantteja stop-loss – ja entry-tasoja.
  • Seuraan isojen omistajien ja sisäpiirin kaupankäyntiä sekä short interest-lukua.
  • Seuraan Teslasta käytävää keskustelua ja uutisointia. Jos nämä alkavat näyttää manian merkkejä, niin pidän sitä lähtökohtaisesti esteenä shorttaamiselle. Toistaiseksi uutisointi ja keskustelu Teslasta näyttävät kuitenkin melko negatiiviselta.

Teslan tekninen setup

Käydään ensin läpi Teslan kuukausittaista charttia perinteisellä menetelmällä.

Kuvaajasta olen yrittänyt hahmottaa kahta “bullish wedge” -muodostelmaa, jotka ovat molemmat tapahtuneet pitkän ja rajun nousun päätteksi. Ensimmäinen wedge-pattern siis vuoden 2013 lopulla osoittaa, että noususta otettiin hieman ilmoja ulos, kunnes jatkettiin isolla liikkeellä ylös laskevan vastustason läpimentäessä. Nykyinen kurssikehitys muistuttaa kuukausitasolla hieman samanlaista liikettä eli kuukausitasolla ilmenee pitkän log-periodisen nousun jälkeinen suppeneva harmoninen värähtelijä (toinen tapa ilmaista wedge-pattern). Tässä voidaan käyttää fysiikan analogiaa eli kun harmoninen värähtelijä hidastuu, niin systeemi on alttiimpi uudelle trendille.

Tässä ei tietenkään voida tietää mihin suuntaan trendi tapahtuu, mutta käytännössä kurssikäytös kuvaa sitä, että suurella todennäköisyydellä hinnanmuodostus on tällä hetkellä keskimääräistä alttiimpi suurelle fundamentaaliselle muutokselle sijoittajien mielessä. Mitään liiketoiminnan kannalta fundamentaalista ei välttämättä edes tarvitse tapahtua, vaan riittää, että tapahtuu muutos sijoittajien ajattelussa.

Tällä hetkellä wedge-pattern koettelee kuitenkin vastustasoa eli tämä osoittaa asymmetrista alttiutta liikkeelle ylöspäin. Tämän perusteella en lähtisi asettamaan shortteja juuri nyt, vaan odottaisin, josko kurssi liikkuisi takaisin tukitason kohdalle ja hakisin tämän tukitason alittavaa liikettä short-entryn perustaksi.

Viikkotasolla Teslan kurssikehitys näyttää seuraavalta:

Kurssissa on siis nähtävissä eräänlainen double-top-muodostelma, joka voi hyvinkin kehittyä vielä triple-top-muodostelmaksi ennen isompaa romahdusta tai sitten kurssi voi aivan yhtä hyvin tehdä kokonaan uudet ATH -lukemat. Kuka tietää.

No joka tapauksessa olen yrittänyt hahmotella jonkinlaista descending triangle -muodostelmaa, joka voisi olla yksi skenaario. Tukitaso hieman 300 dollarin yläpuolella on kuitenkin melko selkeä, mutta alaspäin kalleellaan oleva vastuslinja on puhdasta arvailua. Tämän perusteella on hankala sanoa yhtään mitään muuta kuin, että en shorttaisi tältä tasolta. Mielummin odotan, että kurssi painuu takaisin alle nykyisen tukitason eli alle 305 dollarin.

Alla on vielä Teslan daily chart:

Tässä on nähtävissä aika selkeä symmetrinen kolmio, jonka breakout on todella lähellä. Tässäkin idea on käytännössä se, että kyseessä on suppeneva harmoninen värähtelijä, joka ajautuu kohti tasapainoa ja sen jälkeen ottaa ympäristöstä uuden trendin voimakkaasti jompaan kumpaan suuntaan. Tämän perusteella en lähtisi siis shorttaamaan Teslaa, vaan pikemminkin ottaisin long-näkemyksen, jos fundamenttien puolesta olisi sitä mieltä.

Signaali-indikaattorit

En ole kovin suuri fani signaali-indikaattorien käytössä, mutta toki niistäkin voi jonkin verran tulkita, mitä tapahtuu. Ne kuitenkin kertovat käytännössä täysin samat asiat kuin mitä perinteisillä charting-menetelmilläkin voi päätellä. Toki niistää saa eksakteja lukuarvoja. Lienee kuitenkin itsestäänselvää, että yleisimmillä signaali-indikaattoreilla ei voi saada mitään tuottojen kannalta merkityksellisiä signaaleja.

Otin joka tapauksesssa muutaman signaalin Teslasta käsiteltäväksi eli suhteellisen voimaindeksin RSI:n, Liukuvien keskiarvojen konvergenssin ja divergenssin (MACD) sekä Stokastisen oskillaattorin. Jos nämä indikaattorit eivät ole tuttuja, niin suosittelen googlettamaan niiden määritelmät/laskentatavat.

RSI:tä pidetään tyypillisesti oversold/overbought-indikaattorina, mutta itse tykkään myös tavallaan tutkia sen trendejä. Tässä kohtaa RSI vahvistaa saman, kuin mitä daily – ja monthly -charteista on pääteltävissä eli Tesla on lähellä suppenevan harmonisen värähtelijän breakoutia. RSI:ssä on nähtävissä selkeä laskutrendi, mikä kuvaa kesästä asti vallalla ollutta downside-momentumia (mikä taas kuvaa pitkälti Teslan ympärille kehittynyttä negatiivista uutisointia ja liiketoiminnan ongelmia). Vähän vastaava laskutrendi RSI:ssä oli aiemmin vuonna 2016, joka kuitenkin murtui heti 2017 alussa ja kääntyi voimakkaaksi kurssinousuksi.

Nyt on käytännössä tapahtumassa samantyyppinen tilanne, jonka myös MACD  ja osittain myös stokastinen oskillaattori vahvistaa.

Yhteenveto

Tekniseltä sentimentiltä Tesla näyttää itseasiassa olevan erittäin altis pikemminkin ylöspäin kuin alaspäin suuntautuvalle asymmetriselle profiilille. Jos siis oma fundamenttianalyysisi on Teslan kannalla, niin breakoutin tapahtuessa isolla voluumilla voisi olla hyvä hetki ostaa. Jos taas fundamenttianalyysisi on short, niin odottaisin vielä ja hakisin parempaa setupia shortin avaamiselle. Tässä kohtaa en shorttaajana pysty juurikaan määrittämään relevanttia stop-loss-tasoa tai targetia, joten jätän sen isommat shortit tekemättä. Toki minulla on koko ajan pieni deep OTM myyntioptio positio, mutta sen arvolle edes 15 % kurssinousulla ei ole juurikaan merkitystä, kun koko position ideakin on, että stop-loss on optioihin sisäänrakennettu ominaisuus.

Tesla on saanut uutisoinnin ja sijoittajien kommentoinnin puolesta viimeaikoina erittäin kylmää kyytiä, mutta kurssi ei ole silti merkittävissä määrin “romahtanut” vaan pitänyt kaikki relevantit tukitasot ja ottanut jopa isoja nousupyrähdyksiä. Kaikilla on jatkuvasti päällä oletus, että pian tulee taas jotain uutta negatiivista uutista, mutta tämä on hyvin todennäköisesti diskontattu nykykurssiin. Teslan short interest oli 2017 loppuun mennessä 25 % osakekannasta mikä nykyisellä päivävaihdolla tarkoittaa, että shorttaajilla menee 6 päivää sulkea positio. Short squeeze -riski ei ole mielestäni kovin suuri, mutta kyllä noin korkea lukema tietysti kertoo, että aika moni pitää shorttia juuri nyt ilmiselvänä.

Positiivista yllätystä taas ei välttämättä hinnoitella niin herkästi, mutta teknisestä näkökulmasta tällaisen yllätyksen tapahtuminen voisi aiheuttaa erittäin ison nousun Teslan kurssiin. Tästä päätellen kurssissa vallitsee siis mahdollisesti asymmetria ylöspäin, jos puhdasta tail risk eventtiä ei lasketa. Tämän käsittely on taas kokonaan toinen juttu, koska tail risk event on sellainen, mitä ei esimerkiksi teknisellä analyysillä voi mitenkään arvioida, vaan arvio perustuu jokaisen sijoittajan subjektiiviseen näkemykseen Teslan fundamenteista ja mahdollisista riskeistä.

Itse näen asian niin, että Teslan tail riskiä ei ole hinnoiteltu täysimääräisesti osakekurssiin, joten siksi omistan muutaman deep-OTM-putin. Sen lisäksi Teslan tail eventtiä ohjaa täysin sama likviditeettifaktori kuin osakemarkkinoita yleensäkin, joten käytännössä saan myös markkinariski-suojaa. Sen isompaa short-positiota en kuitenkaan vielä lähde rakentamaan, vaan odottelen laivan uppoamista.

Haluatko pysyä ajantasalla Tesla-näkemyksestäni? Liity Sisäpiiriin!

Sisäpiiriin julkaisen materiaalia, jota en muualla jaa. Käyn viikon mielenkiintoisimpia tapahtumia ja ilmiöitä läpi sekä pidän sinut ajantasalla blogissa esittämistäni näkemyksistä.

Luovuttamalla sähköpostiosoitteesi ja painamalla liity, hyväksyt rekisteriselosteen ja markkinointiviestien vastaanottamisen. Emme luovuta sähköpostiosoitettasi muille osapuolille.

Kirjoitus ei sisällä osto – tai myyntisuosituksia eikä mitään muutakaan sijoitusneuvontaa. Artikkelissa mainitut kirjalinkit ovat affiliate-linkkejä eli saan pienen komission, jos ostat kyseisen kirjan linkin kautta. Tämä ei kuitenkaan kustanna sinulle mitään ylimääräistä. Lisää tietoa vastuuvapauslausekkeesta ja affiliate toiminnasta voit lukea täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *