Onko passiivinen indeksisijoittaminen kupla?

Olen työstämässä kirjoitussarjaa, jonka tarkoitus on pohtia pörssinoteerattuihin rahastoihin eli ETF:iin ja passiivisiin indeksirahastoihin liittyviä piileviä riskejä ja systeemisiä uhkia. Olen pitkään hakenut aiheeseen liittyvää tietoa, lukenut ja kirjoittanut paljon. Tähän väliin ajattelin esittää hieman pohdintojani, koska tekeillä oleva kirjoitussarja antaa hieman yksipuolisen näkemyksen asiasta.

Onko siis passiivinen indeksisijoittaminen yhtä ”turvallista” kuin luullaan, ja kuinka turvalliseksi ihmiset edes mieltävät asian? Onko koko indeksisijoittaminen suuri kupla, vai ihan oikeasti järkevä asia, jonka turvin jokaisesta meistä tulee miljonääri eläkeikään mennessä?

Kommentit indeksisijoittamisesta ovat joko turhaa pelottelua tai sinisilmäisyyttä

Varsinkin viime aikoina mediassa on noussut esiin paljon huolestuneita asiantuntijoita ja ammattilaisia, jotka ovat sitä mieltä, että ETF-rahastojen ja passiivisen indeksisijoittamisen suosio on suuri uhka taloudelle (lue esimerkiksi tämä, tämä ja tämä). Olen myös itse kirjoittanut ETF:iin liittyvistä huolistani esimerkiksi kirjoituksessa ETF:n likviditeetti ei voi ylittää markkinan likviditettiä.Toistaiseksi huoleni ovat kuitenkin kohdistuneet ainoastaan riskisiin yrityislainoihin (roskalainoihin) eli high yield -lainoihin sijoittaviin ETF:iin.

High yield -ETF:t ovat kuitenkin asia erikseen. Tällä kertaa keskustelun aiheena on se, liittyykö suosittuihin osakeindeksirahastoihin riskejä, joita suurin osa ihmisistä ei tunnista tai ymmärrä.

Tällaisissa asioissa ei ole järkevää ottaa vain yhtä kantaa, sillä järkeviä argumentteja kuulee molemmista suunnista – Sekä puolesta että vastaan. Loppujen lopuksi kukaan ei voi sanoa eri uhkakuvien toteutumisesta mitään ennen kuin näitä tuotteita on toden teolla testattu romahtavassa markkinassa.  Edes sekään ei riitä, sillä markkinoilla jokainen tapahtumasarja on vain yksi niistä miljoonista muista tapahtumasarjoista, joista mikä tahansa olisi voinut tapahtua.

Sattuman merkitys on nimittäin joskus vaikea ymmärtää monille sijoittajille. Se, että joku osuu oikeaan ei välttämättä tarkoita sitä, että hänen strategia olisi hyvä tai että hän ylipäätään teki järkeviä päätöksiä. Se, että joku on ”väärässä” ei välttämättä tarkoita sitä, että hänen ideansa olivat täysin turhia tai että hänen strategiansa olisi huono. Lyhyessä juoksussa ja pienellä määrällä ”otoksia” sattuma ohjaa menestystä todella paljon.

Siispä jokainen debatti, jossa käydään loogisin perusteluin läpi jokin mahdollinen skenaario läpi, on järkevä debatti. Siksi tässäkin asiassa on mielestäni typerää kumota eri mieltä olevien ihmisten väitteet joko ”turhaksi pelotteluksi”, kun heidän kauhuskenaarionsa ei sitten lopulta toteutunutkaan tai ”sinisilmäisyydeksi”, kun joku maksoi hyväuskoisuudestaan kovan hinnan. Markkinoilla on ääretön määrä tapahtumavaihtoehtoja, joista yksi tulee tapahtuneeksi. Se, että simuloi erilaisia skenaarioita, niiden todennäköisyyksiä ja ennenkaikkea niiden seurauksia, on erittäin järkevää jos haluaa menestyä sijoittajana.

Vähemmän korkealentoisemmat huolenaiheet

Indeksirahastojen ja ETF:ien aiheuttamista systeemisistä riskeistä puhutaan paljon, mutta itse olen keskittynyt enemmän siihen, miten huonoja sijoituskohteita ETF:t tai indeksirahastot voivat sijoittajalle olla. Kaikissa indeksirahastoissa pääoma ei nimittäin allokoidu rationaalisesti ja tehokkaasti. Yksinkertaisin esimerkki tällaisesta on markkina-arvopainotetut indeksit, joissa yleisesti ottaen yliarvostetut osakkeet ovat ylipainossa ja aliarvostetut osakkeet alipainossa.

Sen lisäksi on tehty tutkimuksia siitä, miten osakkeen painoarvo korreloi tietyn yrityksen kannattavuutta mittaavan tunnusluvun kanssa. Suosituimmissa indekseissä mitään korrelaatioita ei löydy. Itse asiassa monesti on jopa päinvastoin eli tunnusluvultaan kannattavien yritysten osakkeet ovat saaneet indeksissä pienemmän painoarvon verrattuna kannattamattomien yritysten osakkeisiin.

Myös indeksien koostumuksia määrittävissä kriteereissä on paljon ristiriitoja, jotka aiheuttavat pääoman allokoitumista väärin. Eikä kyse ole pelkästään indeksin koostumuksesta, vaan siitä, että toisinaan sijoittajia johdetaan jopa harhaan manipuloimalla indeksin tunnuslukuja sellaisiksi, että ne näyttävät todellisuutta houkuttelevammilta.

Hyvä esimerkki tästä on NASDAQ 100 indeksin P/E-luku, joka yksinkertaisella matemaattisella kikalla saadaan pudotettua arvosta 40 arvoon 22. Tämä johtuu siitä, kuten rahaston fact sheet kertoo, että indeksin P/E-luku lasketaan painotettuna harmonisena keskiarvona. Kukaan rationaalinen sijoittaja ei kuitenkaan koskaan laske osakekorin keskimääräisiä tunnuslukuja harmonisena keskiarvona, vaan aritmeettisena keskiarvona. Tämä siksi, että harmoninen keskiarvo eli lukujen käänteislukujen aritmeettisen keskiarvon käänteisluku antaa P/E-luvun tapauksessa poikkeavan suurille lukuarvoille minimaalisen merkityksen (Vinkki: lukujen 300, 50, 10 ja 5 aritmeettinen keskiarvo on 91. Samoille luvuille laskettu harmoninen keskiarvo on 12,4. Jos kyse olisi P/E-luvuista, niin kumpaan indeksiin sijoittaisit, kun tietäisit pelkän keskiarvon?)

On siis hyvä ymmärtää, että myös matalilla kuluilla on hintansa. Vaikka teknologisen kehityksen myötä rahastojen kuluja on saatu alas, niin joskus voi käydä niin, että matalista kuluista hullaantuneille myydään huonoja tuotteita. Indeksirahastoissakin kannattaa pohtia hinta-laatusuhdetta, eikä vain valita automaattisesti halvinta.

Indeksiä parempaa tuottoa indekseillä

Sanon tämän nyt suoraan: Indeksin voittaminen ei ole mahdotonta, koska indeksin tuotto on yleensä todella huono. Se johtuu siitä, että suosituimmissa indekseissä pääoma ei allokoidu rationaalisesti. Siksi indeksin voittaminen hyvin yksinkertaisellakin strategialla on mahdollista keneltä tahansa.

Yksi teoria on, että kun indeksisijoittamisen ja nimenomaan näiden suosituimpien, pääomaa väärin allokoivien indeksirahastojen suosio yhä enemmän kasvaa, on indeksin tuotto jatkossa entistä huonompi ellei sitten indeksisijoittamisen suosio käänny yhtäkkiä laskutrendiin (tämä voi helpostikin käydä esimerkiksi seuraavassa pörssiromahduksessa).

Indeksisijoittaja voi kuitenkin jatkossa saada myös hyvää, ”indeksiä parempaa tuottoa”. Pitää vain sijoittaa sellaisiin indekseihin, jotka allokoivat pääomaa yritysten fundamentteihin perustuen. Tällaisia indeksejä on olemassa, mutta niiden löytäminen vaatii hieman osaamista ja paneutumista. Näihin liittyy kuitenkin perinteisiä indeksejä suuremmat kulut, joten täytyy osata tunnistaa, milloin korkeammista kuluista kannattaa maksaa.

Olen loppujen lopuksi sitä mieltä, että ”kaikki ovat miljonäärejä eläkeikään mennessä” -teema ei tule toimimaan. Joko se kaatuu siihen, että suurin osa ihmisistä menettää innostuksensa passiiviseen indeksisijoittamiseen seuraavassa pörssiromahduksessa tai siihen, että suurin osa tavallisten ihmisten rahoista ajautuu ”roskaindekseihin”, joiden tuotto tulee olemaan jatkossa paljon huonompi, kuin se on tähän mennessä ollut. Helppoa rahaa ei yksinkertaisesti ole. Sen eteen tulee joko sietää psykologista painetta ja/tai perehtyä asioihin hieman keskimääräistä paremmin.

Kannattaako tavallisen ihmisen säästää passiivisesti indeksirahastoihin?

Juuri nyt on huonoin mahdollinen aika aloittaa osakesijoittaminen, mutta vastaus on edelleen kyllä. Pitkässä juoksussa huonoinkin indeksi tulee todennäköisesti tuottamaan paljon paremmin kuin pankkitili tai korkosijoitukset. Markkinaromahdusten yli selviäminen vaatii edelleen psykologista kyvykkyyttä, jota kaikilla ei ole. Siksi suurin osa indeksisijoittajista tulee vain häviämään rahaa, koska kantti ei kestä pörssiromahdusta. Viimeistään 3-4 vuoden päästä osakesijoittamista pidetään taas rikkaiden huijauksena ja keinotteluna, jossa köyhät vain häviävät rahansa. Tämä itse asiassa pitää paikkaansa. Se johtuu siitä, että ne jotka rikastuivat, ovat olleet aina mukana markkinoilla. Toiset turhautuivat ja jättivät leikin kesken juuri silloin, kun olisi paras mahdollinen aika sijoittaa.

1 thought on “Onko passiivinen indeksisijoittaminen kupla?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *