Mitä on piiloindeksointi ja miksi sinun tulisi tietää siitä?

Tiedätkö sen tunteen, kun menet ostamaan Ferraria, kaikki näyttää päällisin puolin hyvältä ja päädyt tekemään kaupat. Sen jälkeen suuntaat uudella vempaimella lähimmälle moottoritielle ja painat kaasun pohjaan. Mitään ei tapahdu. Olet hämmentynyt.

Alat tutkimaan asiaa ja lopulta sinulle selviää, että autossasi on Ferrarin kuoret, mutta auton moottori on peräisin vuoden 84 Toyota Tercelistä. Olet järkyttynyt tapahtuneesta ja päätät viedä asian oikeuteen. Sinua huijannut autokauppias joutuu vastuuseen, menettää maineensa ja autokauppa tyssää siihen.

Autokauppiaiden kohdalla tällainen filunki ei ole edes mahdollista, sillä ammatti on arvostettu ja hyvämaineinen. Ja vaikka hypoteettisessa maailmassa jotain ikävää kikkailua tapahtuisi, niin viimeistään viranomainen puuttuu asiaan. Rahoitusalalla edellä kuvattua vastaava menettely on kuitenkin aivan yleisesti hyväksytty ja laillinen. Siihen eivät viranomaiset puutu millään tavalla, eikä edes suurin osa huijatuksi tulleista asiakkaista tee asialle mitään. Ilmiöllä on nimikin, piiloindeksointi. Ehkä kuvaavampi termi on kuitenkin kaappi-indeksointi.

Mistä piiloindeksoinnissa on kyse?

Piiloindeksointi tarkoittaa sitä, että pankki myy asiakkaalle rahastoa väittäen sen olevan aktiivisesti hoidettu, vaikka näin ei oikeasti ole. Aktiivinen hoitaminen tarkoittaa siis sitä, että rahastonhoitaja veivaa ja pyörittelee asiakkaiden rahoilla arvopapereita omaan näkemykseen perustuen ja pyrkii siten tuottamaan lisäarvoa passiiviseen indeksirahastoon verrattuna. Passiivinen indeksirahasto taas ei ota näkemystä, vaan omistaa ”pörssin keskiarvoa” eli käytännössä tietyn pörssin kaikkia tai suurimpia osakkeita tasapuolisesti. Aktiiviseen salkunhoitoon vedoten pankki voi periä asiakkaalta erittäin korkeita hallinnointipalkkioita ja muita kuluja. Passiivisen indeksirahaston pyörittäminen on sen sijaan erittäin kustannustehokasta ja näin ollen asiakkaalle ei koidu siitä juuri yhtään kuluja.

Kun puhutaan piiloindeksirahastosta, niin tarkoitetaan siis rahastoa, jonka väitetään olevan aktiivinen rahasto, vaikka se muistuttaa sekä sisällöltään että tuotoiltaan lähinnä passiivisesti hoidettua indeksirahastoa. Tällaisesta rahastosta on myös osuvaa käyttää termiä kaappi-indeksirahasto.

Tässähän ei muuten olisi mitään ongelmaa, mutta tyypillisesti aktiivisen rahaston hallinnointipalkkio voi olla helposti 10-20 kertaa suurempi, kuin passiivisen indeksirahaston hallinnointipalkkio. Nyt jos kaappi-indeksirahaston tuotto jää passiivisen indeksirahaston tasolle, niin kaappi-indeksirahastoon varojaan sijoittanut asiakas käytännössä menettää rahaa, koska maksaa rahastosta aivan liian korkeita kuluja.

Tilanne on siis täysin sama, kuin aiemmassa auto-esimerkissä. Molemmissa tapauksissa asiakkaalle myydään feikkituotetta oikean tuotteen hinnalla. Kyse on siis yksiselitteisesti huijauksesta, mutta rahoitusalalla tällainen huijaaminen on ainakin toistaiseksi laillista ja ilmeisesti joidenkin mielestä myös täysin hyväksyttävää.

Miksi tavallista ihmistä pitäisi kiinnostaa piiloindeksointi?

Koska valtaosa suomalaisista aktiivisista osakerahastoista on itseasiassa piiloindeksirahastoja! Jos siis olet sijoittanut rahojasi johonkin sijoitusrahastoon, niin on hyvin todennäköistä, että kyseessä on piiloindeksirahasto. Morningstar selvitti asiaa muutama vuosi sitten tutkimalla Suomeen sijoittavien suurten osakerahastojen ns. aktiiviosuutta eli Active share -lukua. Kyseinen luku siis kuvaa käytännössä sitä, miten paljon rahaston sisältö poikkeaa vertailuindeksistä. Aktiivisuuden rajana pidetään arvoa 60 eli jos rahaston Active share on alle 60, ei sitä voida pitää aktiivisena.

Kannattaa huomata, että korkea Active share ei kuitenkaan ole mikään tae hyvästä tuotosta. Sen sijaan se tarjoaa rahastolle edellytykset poiketa vertailuindekistä. Se kumpaan suuntaan tuo poikkeama on, riippuu täysin rahastonhoitajan taidoista.

Selvityksen lopputuloksena oli, että suurista osakerahastoista 22/27 ei täyttänyt aktiivisen rahaston kriteereitä, vaikka niiden palkkiotaso oli aktiivisen rahaston mukainen. 27 rahastosta siis 22 oli ns. kaappi-indeksirahastoja. Listalle on päätynyt sijoitusrahastoja käytännössä kaikista Suomessa toimivista pankeista. Kannattaa käydä katsomassa, löytyykö listalta sellaista rahastoa, johon on itse sijoittanut.

Kannattaa kuitenkin huomata, että vertailussa oli mukana vain Suomeen sijoittavia rahastoja, ei siis kaikkia suomalaisten pankkien tarjoamia rahastoja. Joidenkin arvioiden mukaan piiloindeksirahastojen osuus kaikista rahastoista vaihtelee 20-60 % välillä ja tuo lukuarvo on hyvin todennäköisesti lähempänä 60 %:a. Asiaa on kutienkin vaikeaa tutkia, sillä rahastoyhtiöt harvoin luovuttavat tietojaan ulkopuolisille.

Mistä tiedän olenko sijoittanut piiloindeksirahastoon?

Morningstarin vertailu ei todellakaan kata kaikkia Suomessa toimivia sijoitusrahastoja. Jos haluaa selvitää, minkälaisessa rahastossa omat rahat on sijoitettuna, niin kannattaa olla itse aktiivinen. Ensimmäinen keino on tietysti itse kysyä pankilta tai rahastoyhtiöltä, mikä on kyseisen rahaston Active share -luku. Jos vastausta ei tule, niin seuraava keino on kaivaa esiin rahaston vertailuindeksi jos sellainen on olemassa. Yleensä vertailuindeksi on esitetty rahastoesitteessä ja jos vertailuindeksin tuotto ei juurikaan poikkea rahaston tuotosta, on syytä epäillä piiloindeksointia, mikäli rahaston juoksevat kulut on yli 0,50 % vuodessa.

Kuitenkin paras keino välttyä sijoittamasta piiloindeksirahastoon, on sijoittaa rahat tietoisesti suoraan passiiviseen indeksirahastoon. Passiivisesta indeksisijoittamisesta olen kirjoittanut indeksisijoittaminen -sivullani. Jos vastuullista toimijaa haluaa hakea, niin esimerkiksi Nordnet tarjoaa täysin kuluttomia superrahastoja, jotka ovat siis pohjoismaihin sijoittavia passiivisia indeksirahastoja.

Miksi piiloindeksointiin ei puututa?

Esimerkiksi Ruotsissa paikalliset sijoitusalan etujärjestöt ovat esittäneet suosituksen, että aktiivisen sijoitusrahaston tulisi aina esittää rahastoesitteessä rahaston Active share -luku. Suomessa tällaista suositusta ei ole annettu, puhumattakaan sitten siitä, että Finanssivalvonta puuttuisi asiaan.

Kysymyksiä viranomaisten laiskuudesta voi aina esittää. Ehkä asiasta ei vain pidetä tarpeeksi kovaa meteliä, jotta toimiin jaksettaisiin ryhtyä. Tavallisille ihmisille asia ole kovin konkreettinen ja helposti ymmärrettävä, joten se ei jaksa kiinnostaa suurta yleisöä.

Pankkien sisällä ongelma on todennäköisesti ylemmässä johtoportaassa, jossa rahastonhoitajille ei anneta tarpeeksi vapautta vaikuttaa rahaston koostumukseen. Jos rahasto poikkeaa liian paljon vertailuindeksistä, saattaa se jonakin vuonna tuottaa selkeästi vertailuindeksiä heikommin, mikä voi saattaa rahaston huonoon valoon. Kun rahaston sisältö pidetään lähellä indeksiä, ei ainakaan tarvitse pelätä, että yksittäinen vuosi pilaisi rahaston maineen. Itse en jaksa uskoa siihen selitykseen, että suomalaiset rahastonhoitajat olisivat jotenkin kykenemättömiä ottamaan näkemystä. Suomessa on aivan varmasti paljon osaavia rahastonhoitajia jos heille vain annettaisiin mahdollisuus toteuttaa aidosti aktiivista salkunhoitoa.

Yksi näkökulma on myös pankkien sijoitusneuvojat, joiden toimintaa on tähän asti motivoinut erilaiset myyntipalkkiot, jollaisia kertyy jokaisesta uudesta asiakkaasta. Tällainen palkkiojärjestelmä ei millään tavalla motivoi tarjoamaan asiakkaalle oikeasti järkevää ratkaisua, joten huonojen sijoitustuotteiden määrä ja suosio ei ole mikään ihme. Ensi vuoden alusta lähtien sijoitusneuvonnan sääntelyyn tulee kuitenkin muutoksia, joiden tarkoituksena on kitkeä tällainen toiminta kokonaan pois.

Muutos vaatii siis useita eri toimia ja niistä yksi on tietysti keskustelun synnyttäminen ja mielipiteiden muuttaminen, johon ainakin minä omalta osaltani pyrin.

Valitse Suomen reiluin rahasto

2 thoughts on “Mitä on piiloindeksointi ja miksi sinun tulisi tietää siitä?”

  1. Hyvin paljon mahdollista, pitääpä kokeilla joskus laittaa aspa-chattiin kyssäriä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *