Milloin opiskelijan kannattaa perustaa sijoitusyhtiö?

Olen saanut taas paljon kyselyitä sijoitusyhtiön perustamiseen liittyen. Esimerkiksi paljon kysymyksiä on herännyt siitä, mikä on ehdoton varallisuuden alaraja, jotta sijoitusyhtiö tuo etua ja milloin opiskelijan on kannattavaa perustaa sijoitusyhtiö. Jälkimmäinen kysymys nousi esiin myös viimeisimmässä Rahapodin jaksossa, joten pakko kai tästä on kirjoittaa. Koen kuitenkin olevani ainakin jonkinlainen asiantuntija aiheessa, olenhan itse osakeyhtiömuotoista sijoitusyhtiötä pyörittävä opiskelija.

Kirjoituksessa Kelan sijoituskoulussa aktiivista sijoittajaa rangaistaan kävin läpi sitä, miten Kela kohtelee opiskelevaa sijoittajaa, joka nostaa opintotukea. Jos et jaksa lukea kyseistä artikkelia, niin lyhyesti sanottuna Kela siis huomioi opintotuen tulovalvonnassa veronalaisen tulon, ei verotettavaa tuloa. Osakekaupankäynnissä verotettava tulo tarkoittaa siis nettotuottoa eli se saadaan, kun luovutusvoitoista vähennetään luovutustappiot ja muut tulonhankkimiskulut. Veronalainen tulo taas tarkoittaa pelkästään luovutusvoittoja, joista ei voi tehdä mitään vähennyksiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit vaikka pelkästään 10 000 euron opintolainasalkulla veivata osakkeita siten, että teet vuoden aikana 20 000 euroa luovutusvoittoja ja 30 000 euroa luovutustappiota, jonka perusteella Kela sitten laittaa koko opintotukesi takaisinperintään, koska veronalainen tulosi on 20 000 euroa. Näin siis siitä huolimatta, että olet todellisuudessa menettänyt tuon 10 000 euron säästetyn opintolainan kokonaan. Tässä tilanteessa todella mietit, että olisinpa mielummin käyttänyt tuon 10 000 euroa viinaan ja muihin huumeisiin, koska näin tekemällä minulla olisi ainakin asunto pään päällä ja hieman ruokaakin lautasella.

Sijoitusyhtiö on paras ratkaisu ongelmaan

Edellä mainittu esimerkki on ehkä hieman kärjistetty, eikä se ainakaan kuvaa fiksua sijoitustoimintaa. Numeroita voi kuitenkin pyöritellä miten haluaa ja lopputulos on aina se, että edes hieman aktiivisempaa osakekauppaa käyvä opiskeleva sijoittaja altistuu aivan turhalle opintotuen menettämisen riskille verrattuna niihin, jotka käyttää opintolainaa vähemmän järkevästi.

Haluankin ihan heti alkuun säästää teidän joidenkin aikaa ja todeta, että jos olet opiskelija ja säästät ainoastaan passiivisiin indeksirahastoihin 30 vuoden tähtäimellä, niin tämä kirjoitus ei koske sinua. Jos olet passiivinen ja fiksu sijoittaja , voit huoletta jatkaa toimintaasi myös opiskelujen ajan, sillä varallisuudella ei ole opintotukeen mitään vaikutusta.

Sen sijaan jos olet ”tyhmä” sijoittaja kuten minä, jolla on peruskouluajan traumoista herännyt tarve näyttää itselleen, että osaa tehdä indeksiä parempaa tuottoa hieman aktiivisemmalla otteella, niin silloin kannattaa vakavasti pohtia sijoitusyhtiön perustamista.

Käytännössä homma menee siis niin, että jos arvopaperikauppaa tehdään sijoitusyhtiön lukuun, on kaikki luovutusvoitot ja luovutustappiot tietenkin sijoitusyhtiön voittoja/tappioita. Tähän Kelalla ei yksiselitteisesti ole mitään sanottavaa. Periaatteessa tuo sijoitusyhtiö voi tehdä vaikka 100 milljoonaa euroa voittoa ja saat silti rauhassa nostaa opintotukeasi niin kauan, kunhan et jaa voittovaroja yhtiöstä ulos.

Tälle lausunnolle löytyy pohjaa myös Kelan puolelta, esimerkiksi Kelan kysymyspalvelussa asiaa on pohdittu useampaan kertaan. Tässä yksi hyvä ja selkeä vastaus. Eli siis YEL-vakuutus tai yrityksen tulos ei vaikuta yrityksen omistajan opintotukeen. Sen sijaan opiskelijan yleiseen asumistukeen YEL-vakuutus voi vaikuttaa, mutta jos et ole menossa omaan sijoitusyhtiöösi palkalliseen työhön, niin ei sinun YEL-vakuutuksesta tarvitse huolehtia.

Se onkin sitten kokonaan toinen kysymys, onko tällainen moraalisesti oikein. Jos siis satut repimään osakekaupalla miljoonavoitot ja opintotuen nostaminen alkaa painaa omatuntoa, niin sitten varmaan kannattaa käydä juttelemassa luostarin munkille tai jättää opintotuet nostamatta.

Mikä on ehdoton varallisuusraja, milloin sijoitusyhtiön perustaminen kannattaa?

Keskusteluissa liikkuu paljon yleisiä harhakäsityksiä siitä, minkä verran sijoitusyhtiön pyörittäminen kustantaa ja milloin toiminta on kannattavaa verrattuna yksityissijoittajaan. Yksi yleinen harhakäsitys on se, sijoitusyhtiön toimintaan liittyy paljon kuluja. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Toki sijoitusyhtiöön voi liittyä paljon kuluja jos ei itse jaksa ottaa asioista selvää. Jos kuitenkin hoitaa kirjanpidon, tilintarkastuksen ja kaiken muun hallinnollisen työn itse, et käytännössä joudu maksamaan muita juoksevia kuluja, kuin pankkitilin palvelumaksun. Omalla kohdallani tuo palvelumaksu on 6-10 euroa kuukaudessa, mutta kuulemma puolet halvemmallakin voi päästä.

Sijoitusyhtiön perustamiseen liittyy tietenkin hieman enemmän kustannuksia. Rekisteröinti maksaa 330 euroa eli jos tuota haluaa suhteuttaa sijoitusvarallisuuteen, ei sijoitusyhtiötä välttämättä kannata vielä ainakaan alle 10 000 euron summilla lähteä perustamaan. Ehdoton minimivarallisuus, jolloin sijoitustoiminta on kannattavaa pyörii siis jossain 10 000 – 15 000 euron tienoilla.

Myös sekin seikka kannattaa ottaa huomioon, että jos todella ottaa harrastuksen tosissaan, niin sijoitusyhtiön perustaminen on tietysti verotuksen näkökulmasta paljon edullisempaa ja helpompaa, kun sen tekee heti alussa. Koska ainakin toistaiseksi luovutusvoitosta yksityishenkilö maksaa 30 % veron ja sijoitusyhtiö 20 %:n yhteisöveron, niin luonnollisesti korkoa korolle ilmiön takia verosäästö on sitä suurempi, mitä aikaisemmin aloittaa. Edelleen korostan sitä, että sijoitusyhtiön kautta erilaisten kulujen vähentäminen on paljon helpompaa. Samoin myös uuden liiketoiminnan aloittaminen, jos sille tielle päättää lähteä, koska yritys on jo valmiiksi perustettu ja kaikki sen toimintaan liittyvät seikat on jo tiedossa. Muutenkin jos sijoitusyhtiön perustamista viivyttelee ja sijoitusvarallisuutta sekä realisoimatonta luovutusvoittoa ehtii kertyä, niin varallisuuden siirtäminen osakeyhtiöön tämän jälkeen saattaa olla aika kallista puuhaa.

Merkittävämpi tekijä on kaupankäynnin aktiivisuus ja laatu

Varallisuutta tärkeämpi tekijä on kuitenkin se, miten aktiivisesti ja millaista kauppaa käyt. Jos mietitään välittömiä verotuksellisia hyötyjä, tulee ensimmäisen vuoden n. 430 euron kustannus katettua verosäästöissä sillä, että teet yli 4300 euroa voittoa. Ensimmäisen vuoden jälkeen juoksevia kuluja on kuitenkin 100-120 euron verran eli tällöin verosäästöä tulee jo sillä, että voittoa tehdään yli 1200 euroa vuodessa.

Opiskelijan kohdalla tulee kuitenkin aina muistaa se, että vain veronalainen tulo vaikuttaa. Vaikka voittoa tulisi nettona vain muutama tonni vuodessa, voi sijoitusyhtiön perustaminen silti olla kannattavaa, jos veronalaiset tulot (eli pelkät luovutusvoitot) ovat yli 8000 euroa vuodessa. Tässä vaiheessa sijoitustoiminta alkaa jo vaikuttaa opintotukeen negatiivisesti. Opintotuen tulorajoista löydät tarkemmin tietoa Kelan sivuilta.

Tässä kohtaa haluan vielä muistuttaa, että selvää verotuksellista hyötyä tulee siis vain silloin, jos voitot sijoitetaan aina uudelleen sijoitusyhtiön sisällä, eikä voittoja jaeta merkittävästi ulos yhtiöstä. Jos voitot jaettaisiin vuosittain ulos esimerkiksi osinkoina, niin verotuksellinen hyöty jää aika marginaaliseksi. Sen sijaan jos voittovarat sijoittaa aina uudelleen, on 10 %-yksikön verosäästö pitkässä juoksussa korkoa korolle ilmiön takia merkittävä.

SVOP-palautukset merkittävä etu opiskelijalle

Yksi asia voittovarojen jaossa kannattaa kuitenkin huomioida. Jos esimerkiksi opintolainat sijoitetaan sijoitusyhtiöön SVOP-sijoituksina eli sijoituksina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, saa tuon sijoitetun pääoman palauttaa takaisin kymmenen vuoden kuluessa ilman veroseuraamuksia.

Minulla on asiasta vasta selvitys meneillään, mutta ilmeisesti pääoman palautuksia ei lasketa veronalaiseksi tuloksi, ja näin ollen Kela ei voi niiden perusteella laittaa opintotukea takaisinperintään. Pääoman palautuksista ei ollut myöskään mitään mainintaa Kelan opiskelijan tuloja käsittelevällä sivulla. Tämä olisi siis merkittävä hyöty opiskelijalle jos kesken opiskelujen tuleekin akuuttia rahantarvetta. Sekin näkökulma kannattaa huomioida, että opintolaina tulee opintojen jälkeen maksaa takaisin. Tässäkin kohtaa SVOP-palautusten verottomuus on selkeä etu.

Onko sijoitusyhtiön pyörittäminen vaikeaa?

Yleisesti ottaen sijoitusyhtiön pyörittäminen ei ole vaikeaa, eikä siihen kulu kovinkaan paljon ylimääräistä aikaa. Itse teen ehkä keskimäärin 5-6 kauppaa kuukaudessa ja tällaisella aktiivisuudella kirjanpitoon kuluu aikaa maksimissaan tunti kuukaudessa. Tuskin sitäkään. Jos haluat saada tarkemman käsityksen sijoitusyhtiön käytännön toiminnasta ja siihen kuluvasta ajasta, niin olen käynyt näitä asoita tarkemmin läpi kirjoituksessa Millaista sijoitusyhtiön toiminta käytännössä on

Toki ensimmäisten viikkojen aikana sai käyttää todella paljon aikaa kahdenkertaisen kirjanpidon ja ylipäätään osakeyhtiön taloushallinnon opiskeluun. Otan tämän kuitenkin erittäin arvokkaana oppimiskokemuksena. Se, että osaat pyörittää omaa osakeyhtiötä on todella hyödyllinen taito elämässä.

Tilintarkastukseen liittyen on myös ollut liikkeellä paljon huhuja. Yleinen sääntö on siis se, että tilintarkastaja on valittava jos ainakin kaksi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
  • liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
  • palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Sen lisäksi todetaan seuraavaa: ”Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.”

Kohta jossa mainitaan arvopapereiden omistamisesta ja hallinnasta on se, missä monilla menee pasmat sekaisin. Kannattaa kuitenkin lukea lause loppuun. Tilintarkastajaa ei siis vaadita edes sijoitusyhtiössä jos sijoitusyhtiöllä ei ole huomattavaa vaikutusvaltaa toisen kirjanpitovelvollisen (esim. pörssiyhtiö) liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa. Huomattavalla vaikutusvallalla tarkoitetaan oikeudellisessa mielessä yleensä yli 20 % omistusosuutta, joten jos et ole tuollaisia omistusosuuksia hankkimassa, et tarvitse tilintarkastajaa.

Mitä tulee tilinpäätöksen tekemiseen, sekään ei todellakaan ole vaikeaa. Esimerkiksi minun käyttämäni täysin ilmainen Tilitin kirjanpito-ohjelma muodostaa suoraan juoksevasta kirjanpidosta taseen ja tuloslaskelman. Käytännössä siis riittää, että tekee vain kirjanpidon huolella ja tilinpäätös tulee automaattisesti valmiina.

Liittyykö sijoitusyhtiön omistamiseen riskejä?

Tämä on jo oikeasti relevantti kysymys, sillä kulut, toiminnan vaikeus ja siihen kuluva aika ovat aika minimaalisia. Sijoitusyhtiön omistamiseen voi liittyä muutamia riskejä, joista ehkä todellisin on työttömyysturvan menettäminen. Olen käynyt asiaa tarkemmin läpi kirjoituksessa Sijoitusyhtiön perustaminen osa 2: Riskit ja kulutTyöttömyysturvan menettäminen on siis ihan todellinen riski, toki pienen sijoitusyhtiön kohdalla riski ei välttämättä ole kovinkaan suuri. Varsinkin, jos olet pystynyt aikaisemmin tekemään palkkatyötä sijoitusyhtiön ”pyörittämisen” rinnalla, ei sinua todennäköisesti voida tulkita päätoimiseksi yrittäjäksi. En kuitenkaan mene lupaamaan mitään eli tätä riskiä kannattaa todellakin pohtia.

Toinen aika todellinen riski liittyy politiikkaan. Jos jostain syystä ihmiset menisivät sekaisin ja äänestäisivät eduskuntaan hyvinvoinnin vihaajia, saattaisi esimerkiksi yhteisövero nousta ja SVOP-palautuksia alettaisiin verottaa. Toki tällaisessa tilanteessa varmasti myös pääomatuloveroa nostettaisiin eli joka tapauksessa sijoittaminen osakeyhtiön kautta säilyisi kannattavana.

Kolmas, lähinnä teoreettinen riski, liittyy osakeyhtiön sivuuttamiseen. Verohallinnon sivuilla asiasta on kerrottu seuraavaa:

”Poikkeuksellisesti osakeyhtiö voidaan kuitenkin edelleen verotuksessa kokonaan sivuuttaa, jos yhtiölle kanavoitu tulo on kokonaisuudessaan osakkeenomistajan tai muun henkilön palkkatuloa taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa. Tällöin verotuksessa menetellään kuin yhtiötä ei olisi ollutkaan, jolloin kaikki yhtiölle kanavoidut tulot ja menot kohdistetaan kokonaisuudessaan osakkeenomistajalle tai muulle todelliselle tulonhankkijalle.”

Sijoitusyhtiöiden tapauksessa tällainen sivuuttaminen on ennenkuulumatonta ja käytännössä mahdotonta. Sivuuttaminen tulee lähinnä kyseeseen silloin, kun kyse on ammatinharjoittamisesta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lääkäri pitää omaa vastaanottoa ja kanavoi tulot suoraan omalle osakeyhtiölle, voidaan osakeyhtiö sivuuttaa verotuksessa. Jos kuitenkin sijoitusyhtiö tulisi sivuutetuksi verotuksessa, niin silloin myös Kela huomioisi asian. Pidän tällaista kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisenä.

EVL vai TVL – onko tällä merkitystä?

Se mikä taas on mahdollista, on se, että sijoitusyhtiötä ei veroteta elinkeinoverolain (EVL) mukaan, vaan tuloverolain (TVL) mukaan. Jälkimmäinen tulee kyseeseen silloin, kun sijoitustoiminta on passiivista sijoitusten hallinointia. EVL tulee taas kyseeseen silloin, kun sijoitustoiminta on luonteeltaan aktiivista, voittoa tavoittelevaa ja liiketoimintariskiä sisältävää.

Opintotukeen ei ole mitään merkitystä sillä, verotetaanko omistamasi osakeyhtiön tuloa EVL:n vai TVL:n mukaan. Se, miten TVL käytännössä eroaa EVL:stä, on rajoittuneisuus tiettyjen verovähennysten kanssa. Osakeyhtiöissä sovelletaan myös tulonlähdejakoa eli jos sijoitusyhtiöllä on muuta liiketoimintaa, jota verotetaan EVL:n mukaan, ei TVL:n mukaan verotettavassa sijoitustoiminnassa syntyneitä tappioita voi vähentää EVL:n mukaan verotettavan muun liiketoiminnan voitoista.

Otetaan esimerkki: Sijoitusyhtiösi on sattumoisin myös maan arvostetuin ämpärikauppias ja myyt ihan tolkuttomasti ämpäreitä. Teet ämpärimyynnillä tuloa 40 000 euroa joka vuosi ja tätä tuloa verotetaan EVL:n mukaan. Vastaavasti holdailet passiivisesti osakkeita vuosia, kunnes yhtäkkiä sekoat ja päätät myydä nuo osakkeet 40 000 euron tappiolla pois. Sijoitustoiminnan passiivisuudesta johtuen sen tuloa verotetaan TVL:n mukaan. Nettona sijoitusyhtiösi tekee siis 0 -tuloksen, mutta joudut silti maksamaan 8000 euroa yhteisöveroa, koska yhden tulonlähteen tappioita (sijoitustoiminta) ei voi vähentää toisen tulonlähteen voitoista (ämpäreiden myynti). Jos sijoitustoiminta olisi luonteeltaan aktiivista ja sitä verotettaisiin EVL:n mukaan, niin silloin luonnollisesti tappiot olisi vähennettävissä.

Jos et kuitenkaan päätä myydä ämpäreitä tai tehdä mitään muuta liiketoimintaa sijoitusyhtiölläsi, niin käytännössä ei ole mikään suuri tappio jos toimintaa verotettaisiinkin TVL:n mukaan. Tähän lakiin osakeyhtiön tulonlähdejaosta on kaavailtu muutosta, mikä olisi tietysti riemuvoitto meille sijoitusyhtiön omistajille.

Lopuksi

Edelleen painotan sitä, että sijoitusyhtiön toiminnan myötä opit paljon hyödyllisiä asioita ja esimerkiksi uuden liiketoiminnan aloittaminen on paljon helpompaa. Jos maltat jättää voittovarat yhtiöön kasvamaan korkoa korolle, niin verosäästöt ovat pitkässä juoksussa merkittäviä. Opiskelijoiden osalta sijoitusyhtiön perustaminen vähentää selkeästi opintotuen menettämisen riskiä. Suosittelenkin sijoitusyhtiön perustamista lähinnä kaikille toimeliaille ja aktiivisille sijoittajille, joita riski työttömyysturvan menettämisestä ei huoleta.

Jossain yhteyksissä on väläytelty myös sitä mahdollisuutta, että opiskelijan kannattaisi hoitaa osakekauppaa kapitalisaatiosopimuksen kautta. Tällöin opiskelija ei myöskään itse omista sopimuksen sisäisiä arvopapereita, joten Kela ei voi sopimuksen sisällä tapahtuvista voitoista opintotukea takaisin periä. Itse suhtaudun kuitenkin aika skepitsesti tähän järjestelyyn. Yleensä kapitalisaatiosopimuksiin liittyy valtavat kustannukset, eikä treidattavien arvopapereiden monipuolisuus yleensä päätä huimaa, jos niissä edes ylipäätään on mahdollista käydä kauppaa suoraan osakkeilla. Yleensä nuo kapitalisaatiosopimukset liittyy lähinnä rahastoihin/rahastokoreihin ja niillä käytävään ”kauppaan”.

Suosittelen tutustumaan kolmiosaiseen kirjoitussarjaani sijoitusyhtiön perustamisesta alkaen kirjoituksesta Sijoitusyhtiön perustaminen osa 1: Miksi perustaa sijoitusyhtiöSen lisäksi suosittelen edelleen tutustumaan kirjoitukseeni Millaista sijoitusyhtiön toiminta käytännössä on. Myös esimerkiksi sijoitusyhtio.net sisältää paljon hyvää tietoa sijoitusyhtiön perustamisesta ja toiminnasta. Kyseisen sivuston perustaja Sampsa Leskinen tarjoaa myös sijoitusyhtiökonsultointia. Sijoitustiedon foorumilta löytyy aiheesta pari hyödyllistä ketjua. Kannattaa myös käydä tutustumassa SalkunRakentaja -foorumin sijoitusyhtiö -keskusteluryhmään.

Jos jokin asia vielä askarruttaa, niin kysykää ihmeessä. Jos haluat vastauksen nopeasti, niin tule keskustelemaan kanssani Twitteriin.

16 thoughts on “Milloin opiskelijan kannattaa perustaa sijoitusyhtiö?”

  1. Kiitos informatiivisesta tekstistä.
    Voisit kerrata prosentin ja prosenttiyksikön eron. Vinkki: 10 % ja 10 prosenttiyksikköä ei todellakaan ole sama asia. Et ole ongelman kanssa yksin, ne menevät sekaisin niin rovasteilla, duunarella kuin tekniikan lisensiaateillakin.

    1. Kiitos huomautuksesta!

      Onpas nolo virhe. Prosenttiyksikköä tietysti tarkoitin…

  2. Hyvä teksti 🙂 Harmi kun en aikanaan jaksanut perustaa yhtiötä.. pelkäsin varmaan että jos joudun työttömäksi niin en saisikaan korvauksia.

  3. Itse aloitin myös oman sijoitusyhtiön pyörittämisen tämän vuoden alussa. Paljon hyödyllisiä nettilinkkejä, kiitos näistä!

    Haluaisin lisätä vielä yhden hyvän syyn sijoitusyhtiön perustamiseen:
    sijoittaminen lainoihin (esim. yrityslainoihin tai vertaislainoihin)

    Lainat ovat usein lyhyt aikaisia tai niitä maksetaan kuukausierissä pois. Tällöin korkoa korolle -efekti korostuu yritysverotuksen ja pääomaverotuksen välillä, kun salkkua saatetaan rollata useampaan kertaan verovuoden aikana.
    Toinen verotuksellinen epäkohta on, että yksityishenkilön sijoittaessa lainoihin, luottotappiot eivät ole vähennyskelpoisia pääomatulojen verotuksessa. Yrityksen kautta sijoittaessa saa mýös tämän hyödyn käyttöön, kun luottotappiot vähentävät verotettavaa voittoa.

    1. Kiitos kommentista!

      Hyvä huomio! Täytyypä tuokin lisätä tuonne. Myös joidenkin johdannaisten kohdalla on muistaakseni niin, että yksityishenkilö ei voi vähentää niiden myyntitappioita verotuksessa.

    2. ”Yrityksen kautta sijoittaessa saa mýös tämän hyödyn käyttöön, kun luottotappiot vähentävät verotettavaa voittoa.” Tämä edellyttää, että yritystä verotetaan EVL:n mukaan, TVL-tulolähteessa myöskään yritys ei lähtökohtaisesti voi vähentää luottotappioita. Tosin TVL:n luottotappioiden vähennyskelpoisuudesta on viime aikoina tullut muutama mielenkiintoinen ratkaisu..

  4. Osakeyhtiö on perustettu ja sijoitustoimintaa jo jonkin aikaa sen kautta harjoitettu. Ongelmana on vain, etten tiedä/ymmärrä kirjanpidosta hölkäsen pöläystä. Osaatko suositella mitään kirjaa tai antaa muita vinkkejä kirjanpitoon?

    1. Kiitos kysymyksestä!
      Hyviä kirjoja löytyy aivan varmasti esimerkiksi Adlibriksesta hakusanalla ”Kirjanpito” tms. Itse en ole mitään kirjoja tuohon lukenut eli olen mennyt käytännössä nettilähteiden turvin.

      Kirjanpitofoorumi on hyvä apukeino ja sieltä kannattaa etsiä/kysyä jos on jotain kysymyksiä mitkä askarruttaa. Aika hajanaisesti olen eri lähteistä tietoa kerännyt. Jos ihan kirjanpidon perusteet on hukassa, niin kannattaa aloittaa esim. täältä: https://www.tamy.fi/tamypedia/index.php?title=Yhdistyksen_kirjanpito#Kahdenkertainen_kirjanpito

      Suosittelen myös käyttämään muutaman tunnin kirjanpitolautakunnan yleisohjeiden silmäilyyn: http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/Yleisohjesuomi?openView

      Luonnollisesti myös kirjanpitolaki ja kirjanpitoasetus kannattaa vähintäänkin silmäillä läpi. Kirjanpitolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336

      Kirjanpitoasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971339

      Kahdenkertaisen kirjanpidon oppii oikeasti aika nopeasti muutamassa päivässä. Varsinkin sijoitusyhtiön kohdalla pitäisi sujua aika helposti, toki riippuen millaista kauppaa tekee. Kunhan sisäistää valuuttakurssimuunnokset, fifo-periaatteen ja sen, mille tileille mitkäkin sijoitukset kannattaa kirjata, niin tuolla pääsee jo pitkälle. Toki sitten jos alkaa alusta asti omalla excelillä noita vääntämään, niin voi mennä aika hankalaksi. Suosittelenkin tutustumaan tuohon ilmaiseen Tilitin-ohjelmaan jos ei halua paremmasta maksaa.

      Jos on sitten jokin ihan tietty selkeä ongelma jonkin kirjaamismenettelyn suhteen, niin kannattaa vaikka konsultoida jotain kirjanpitäjää asiassa. Voit toki laittaa tännekin kysymystä, niin katson jos osaan auttaa.

  5. Terve. Onko tiedossa esim. ennakoratkaisua verottajalta milloin veroitetaan evl:n mukaan, vähän epäselvä tuo ”aktiivinen” pykälä? Kiinnostaisi vaan oman kiskan tulevaisuutta suunnitellessa.

    1. Hei ja kiitos kysymyksestä!

      Ensimmäinen tilikausi tulee päätökseen nyt ensi kesän aikana, joten vielä en osaa tuohon sanoa. Laitan sitten päivitystä, kun saadaan tilikausi päätökseen ja verotus vahvistettua.

      Yritin kyllä etsiä muualta netistä jonkinlaisia ennakkotapauksia, mutta aika vähän oli mitään konkreettista. Tässä kuitenkin muutamia huomioita, mitä on herännyt.

      Arvopaperikauppa menee EVL:n mukaan verotuksessa ainakin silloin, kun kyseessä on tosiasiallisesti yrityksen päätoimiala. Sen lisäksi tulee täyttyä elinkeinotoiminnan kriteerit arvopaperikaupalle eli toiminta on luonteeltaan aktiivista, riskiä ottavaa ja voittoa tavoittelevaa. Tätä tulkintaa aivan varmasti edistää se, että käyttää toiminnassaan esimerkiksi sijoituslainaa tai johdannaisia. Tulkintaa ei ainakaan edistä pitkäaikainen (yli vuosia kestävä) osakerahastojen tai välttämättä edes osakkeiden holdaaminen. Puhumattakaan sitten jostain korkorahastoista ym.

      En siis suoraan väitä, etteikö vaikka Alle 10 vuoden ja keskimäärin vaikka 4 vuoden mittaisia osakesijoituksia voitaisi lukea elinkeinotoiminnaksi. Ainakaan se kuitenkaan ei tätä tulintaa edistä. Sivuhuomiona, että yli 10 vuoden mittaiset sijoitukset kannattaakin tehdä ehkä henkilökohtaiseen lukuun, koska tällöin myyntivoittoverotuksessa voidaan käyttää 40 % hankintameno-olettamaa (vs. 20% jos omistettu alle 10 vuotta). Toki osakeyhtiössä nämä toisaalta kasvattaisivat sijoitusyhtiön osakkeiden matemaattista arvoa, jolloin siitä on etua osinkoverotuksessa. Tätäkin asiaa pitää tutkia varmaan tarkemmin tulevissa kirjoituksissa.

      1. ”Ensimmäinen tilikausi tulee päätökseen nyt ensi kesän aikana, joten vielä en osaa tuohon sanoa. Laitan sitten päivitystä, kun saadaan tilikausi päätökseen ja verotus vahvistettua.”

        Tästä ei vielä varsinaisesti mitään voi päätellä, koska suurin osa veroilmoituksista menee järjestelmän läpi ilman, että niitä varsinaisesti tutkitaan. Toki tilanne on eri, jos ne tutkitaan ja verottaja esimerkiksi lähettää selvityspyynnön tulolähdekysymyksestä. Mutta tosiaan verotuspäätöksen saaminen ei vielä tarkoita yhtään mitään, mikä ilmenee selkeästi oikeuskäytännöstäkin.

        1. Kiitos kommentista! No siinä tapauksessa tuo ei sitten paljon kerro. Eli laitan päivytystä jos jotain selvityspyyntöä/tutkintaa tulee.

  6. Menee hieman puurot ja vellit sekaisin tässä kirjoituksessa, kun puhutaan ”jos et ole tuollaisia omistusosuuksia hankkimassa, et tarvitse tilintarkastajaa, vaan voit tehdä tilinpäätöksen itse”.

    Tilintarkastaja ei laadi yhtiön tilinpäätöstä, vaan laillisuusvalvonnan näkökulmista varmentaa ulkoisen informaation, eli laaditun tilinpäätöksen oikeellisuuden. Käytännössä tilinpäätöksen laatii joko omistaja, taloushallinto-organisaatio tai ulkopuolinen tilitoimisto.

    1. Kiitos paljon tuosta huomautuksesta! Näinhän se todellakin menee.

      Täytyypä korjata tuo virhe.

  7. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    Tuo tilintarkastajan valintasäännös tosiaan vähän ihmetyttää. Tilintarkastuslain (18.9.2015/1141) 2 luvun 2 §:n mukaan ”Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä” ja sitten listataan nuo sinunkin mainitsemasi kolme edellytystä (tase > 100000e, liikevaihto > 200000e ja keskimäärin yli kolme työntekijää). Erona näyttäisi olevan siis se, että yksi ehdoista nimenomaan saa täyttyä ilman, että tilintarkastaja on vielä valittava.

    1. Kiitos kommentista ja mukava kuulla että tykkäät!

      Mahtava homma, että on tarkkasilmäisiä lukijoita! Tällainen ”vertaisarviointi” vain parantaa näiden tekstien arvoa muille lukijoille.
      Eli niinhän se todellakin menee, kuten sanoit, että siis ainakin kaksi noista mainituista ehdoista tulee täyttyä. Korjataanpa tämä tuonne tekstiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *