Kirja-arvostelu: Henri A Blomster – Kasvusijoittajan osakestrategiat

Kasvusijoittaminen on käsite, josta ainakaan suomalaisessa sijoituskirjallisuudessa ei hirveästi puhuta tai jos puhutaan, siihen liittyy valtavasti väärinkäsityksiä. Esimerkiksi Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun muuten erinomainen sijoituskirja Sijoita kuin guru jäi hieman vaisuksi nimenomaan kasvusijoittamisen osalta.

Sain käsiini Henri Blomsterin Kasvusijoittajan osakestrategiat ja käsitykseeni kasvusijoittamisesta tuli kertaheitolla muutos. Kirjan pohdinta täytti huomattavan aukon ainakin omassa sijoitustietoudessani. Ennen kuin mennään syvemmälle kirjan analysointiin, niin käydään hieman läpi kirjoittajan taustaa.

Henri on minulle ennestään tuttu jo erinomaisista SalkunRakentajan artikkeleista. Sen lisäksi hän on tehnyt paljon mielenkiintoisia kirjoituksia Seeking Alphaan. Aiemmalta koulutukseltaan Henri on solubiologian tohtori ja sen kautta perehtynyt paljon verkostoteoriaan ja verkostojen tutkimiseen. Sen lisäksi hänellä on 20 vuoden kokemus osakesijoittamisesta.

Tällä hetkellä Henri opiskelee rahoitusta Aalto yliopistossa ja hän on muun muassa esiintynyt vieraspuhujana Helsingin yliopistolla otsikolla ”Uneven Distribution of Growth. Mechanisms and Implications”. Lisäksi hän on voittanut työstään useita palkintoja, kuten Aalto Crossroads case-kilpailun, Medix-palkinnon sekä PhDs to Business Life case-kilpailun.

Vahva monitieteellinen tausta on merkittävä etu, sillä esimerkiksi systeemibiologisen verkostoteorian ajatuksia voidaan soveltaa aika suoraan kasvusijoittamiseen. Kirjailijan monipuolinen tausta näkyy kirjoittajan ajatuksissa ja tuo huomattavaa lisäarvoa myös kirjan lukijalle.

Kasvusijoittamiseen liittyy valtavasti väärinkäsityksiä

Monesti rinnastamme kasvusijoittamisen suoraan erittäin riskipitoiseen sijoittamiseen, jossa etsitään yhtiöitä, jonka osakekurssi on noussut paljon tai jonka arvostuskertoimet (P/E, P/B) ovat poikkeuksellisen korkeat. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan kasvusijoittaminen lähtee aivan yhtälailla fundamenteista, kuten esimerkiksi laatuyhtiösijoittaminen tai arvosijoittaminen. Toki vaikkapa perinteisille arvostuskertoimille ei anneta läheskään niin paljon painoarvoa kuin arvosijoittamisessa.

Perinteisemmät sijoitusfilosofiat, kuten vaikkapa Benjamin Grahamin oppeihin pohjautuva arvosijoittaminen tai Warren Buffett -tyyppinen bisnessijoittaminen on saanut paljon kritiikkiä sen soveltuvuudesta nykypäivään. Tämän päivän kovimmat kasvuyhtiöt, kuten Amazon, Netflix, Facebook ovat lähes puhtaasti digitaalisia yhtiöitä, joten herää kysymys, voidaanko liiketoiminnan arvoa määritellä enää perinteisillä menetelmillä.

”Todellisia kasvuyhtiöitä”, kuten Henri käsitteen kirjassa esittelee, tuntuu myös yhdistävän yksi keskeinen tekijä: Verkostorakenne. Todellisen kasvuyhtiön kriteerit täyttävä bisnes perustuu tänä päivänä lähes aina johonkin verkostorakenteeseen, joka tarkoittaa siis sitä, että liiketoiminnan laatu ja tehokkuus paranee käyttäjämäärän kasvaessa. Tällaisesta erinomaisena esimerkkinä vaikkapa kaikkien tuntema Facebook.

Kasvusijoittajaa kiinnostaa kasvun muoto

Henri tuo kirjassa esille kasvusijoittajan osakeanalyysin kvantitatiivisen eli numerotietoon perustuvan ja kvalitatiivisen eli laadullisiin tekijöihin perustuvan puolen.

Kvantitatiiviselta osalta kasvusijoittajaa kiinnostaa ennen kaikkea kasvun muoto: Liikevaihdoltaan eksponentiaalisesti kasvaneilla yhtiöillä on tapana kasvattaa liikevaihtoa eksponentiaalisesti myös tulevaisuudessa. Tässä mielessä anekdootti ”historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta” ei pidä paikkaansa. Kannattaa kuitenkin huomata, että tässä puhutaan nimenomaan liikevaihdon kasvusta, jolla on korrelaatiota tulevaan liikevaihdon kasvuun vain, jos kasvun muoto on eksponentiaalinen.

Tästä ilmiöstä seuraakin se, että liikevaihdon kasvuprosentti pörssiyhtiöiden välillä on myös eksponentiaalisesti jakautunut. Tämä tarkoittaa siis sitä, että hyvin pieni osa vaikkapa S&P 500 indeksin yhtiöistä omaa poikkeuksellisen suuren liikevaihdon kasvuprosentin. Valtaosalla kasvuprosentti ei poikkea keskiarvosta kovinkaan paljon. Todellinen kasvusijoittaja keskittyykin nimenomaan tuohon pieneen joukkoon eksponentiaalisia kasvajia, koska vain näiden kohdalla historiallinen kasvu on korreloinut tulevaisuuden kasvun kanssa. Kasvusijoittajan ei siis kannata hajauttaa indeksin sisällä, vaan pikemminkin indeksien välillä, mutta vain tuohon pieneen porukkaan eksponentiaalisia kasvajia.

Kasvusijoittaminen defensiivisempää kuin defensiivinen sijoittaminen?

Kirjassa tuodaan esille paljon dataa ja perusteluja edellä mainituille väittämille. Jopa sellainenkin asia tuodaan esille, että laskumarkkinassa todelliset kasvuyhtiöt tuottavat jopa paremmin kuin perinteisesti laskumarkkinassa hyvinä sijoituksina pidetyt defensiiviset yhtiöt. Perinteisesti defensiivisenä yhtiönä on pidetty esimerkiksi lääkeyhtiöitä tai kaikkia muita välttämättömiä hyödykkeitä/palveluita tuottavia yhtiöitä. Toki kasvuyhtiöiden performanssista laskumarkkinassa on vielä niukasti dataa saatavilla, koska kasvuyhtiöitä on määrällisesti hyvin vähän ja historiatiedon rajallisuus monien pörssi-indeksien osalta vaikeuttaa asian tutkimista.

Kasvusijoittajan laadullinen analyysi

Laadullisen analyysin osalta Kirjassa esille tuotu ajatusmaailma ei eroa kovinkaan paljon esimerkiksi omasta filosofiastani bisnessijoittamisesta. Kasvusijoittajan laadullinen analyysi pohjautuu Philip Fisherin ajatuksiin ja kirjassa tuodaankin esille Fisherin 15 kohdan kriteeristö, tosin nykyaikaan päivitettynä. Jos siis kaipaa hieman päivitystä siihen, miten vaikkapa digitaaliseen tuotteeseen tai palveluun perustuvia yhtiöitä kannattaa lähteä analysoimaan, on kirja erinomainen ”sijoitus” oman sijoitustoiminnan kehittymistä ajatellen.

Kuten melkeinpä kaikissa sijoitusfilosofioissa, nimenomaan laadullinen analyysi on se kaikkein merkittävin ja vaikein osa-alue. Minä väitän, että tätä taitoa ei voi kehittää muuten kuin tekemällä ja lukemalla. Kirja antaa tähän erinomaiset lähtökohdat, mutta loppujen lopuksi taitojen saattaminen käytäntöön vaatii paljon omaa perehtymistä yhtiöihin sekä myös muiden ihmisten tekemiin analyyseihin. Sosiaalinen näkökulma tuodaan esiin myös kirjassakin, sillä yleensä muut ihmiset osaavat tuoda esiin sellaisia näkökulmia, joita et itse osannut edes ajatella.

Kenelle kirja sopii?

Oikeastaan kenelle tahansa. Vaikka en itse tunnistanut itseäni kasvusijoittajaksi, kirja antoi minulle paljon uusia ideoita omaan sijoitusfilosofiaani. Kirja oli myös varsin yleistajuinen eli uskon sen sopivan hyvin myös aloitteleville sijoittajille. Kun etsii omaa sijoitustyyliä, kannattaa ehdottomasti lukea mahdollisimman paljon erilaisista filosofioista. Minulla ei ainakaan ihan heti tule mieleen mitään vastaavaa suomalaisesta sijoituskirjallisuudesta, joten kirjan esille tuomat näkökulmat ja ideat ovat kyllä positiivisella tavalla poikkeavia perinteisestä alan kirjallisuudesta.

Kirja on siis luettavissa e-kirjana. Yleensä suhtaudun epäilevästi e-kirjoihin, mutta tässä tapauksessa tuota e-formaattia osattiin kyllä hyödyntää poikkeuksellisen hienolla tavalla. E-kirja mahdollistaa esimerkiksi videoiden ja muiden linkkien upottamisen kirjaan, joten lukukokemus nousee aivan uudelle tasolle.

E-kirjan voit ostaa seuraavista paikoista:

  • Amazon. Kirjan lukeminen onnistuu ilmaisella Kindle -sovelluksella, jonka voi ladata puhelimen/tabletin sovelluskaupasta.
  • Google Play
  • Kirjan pitäisi olla tulossa myös Elisa Kirjaan lähiaikoina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *