Kelan sijoituskoulussa aktiivista sijoittajaa rangaistaan

Sen sijaan passiivista omistajaa taputetaan selkään, sillä omaisuuden vaikutus opintotukeen ja yleiseen asumistukeen, jonka piiriin opiskelijat ensi syksynä siirretään, on poistettu. Mistä ihmeestä on oikein kysymys? Miksi Kela haluaa kasvattaa nuoria pois aktiivisesta osakepelistä?

Iltalehti uutisoi tällä viikolla 24 -vuotiaasta Nikosta, jonka opintotuesta lähes 2000 euroa oli mennyt takaisinperintään tehtyjen tappiollisten osakekauppojen takia. Tappiollisten osakekauppojen. Kelan kasvatuspsykologit kuitenkin yhdessä tuumivat, ettei itse aiheutettu tappio vielä yksistään riitä antamaan tarpeeksi hyvää opetusta aktiivisen kaupankäynnin kannattamattomuudesta. Niinpä he läimäyttivät vielä muutaman tonnin edestä opintotukia takaisinperintään. Vähän samalla idealla toimii Korean demokraattisen kansantasavallan nyrkkeilymaajoukkueen valmennus. Jos saat turpaan, saat myös valmentajalta turpaan. Vähintään.

Siis mitä ihmettä? Niko oli tehnyt osakekaupoillaan vuoden aikana 18 000 euroa myyntitappioita ja 13 000 euroa myyntivoittoa. Nettona siis 5000 euroa tappiota. Kelan tulovalvonnan matematiikalla Nikolle oli syntynyt tuloa 13 000 euron edestä. Laitetaan siis 1770,50 euroa tukia takaisinperintään.

Kela huomioi veronalaisen tulon, ei verotettavaa tuloa

Kun verottaja laskee maksettavaa veroa, otetaan huomioon verotettava tulo. Osakekaupassa verotettava tulo muodostuu siis myyntivoitoista ja osingoista, joista on vähennetty myyntitappiot ja muut tulonhankkimiskulut (esimerkiksi Osakesäästäjien jäsenmaksu). Kun taas Kela suorittaa tulovalvontaa, otetaan huomioon veronalainen tulo. Osakekaupassa veronalainen tulo tarkoittaa myyntivoittoja ja osinkoja. Näistä ei tehdä enää mitään vähennyksiä.

En ole mitään sen tarkempaa perustelua nähnyt sille, miksi Kela huomioi nimenomaan veronalaisen tulon. Todennäköisesti syy on osaksi siinä, että Kelan tulovalvonta suoritetaan syksyisin, kun taas verotuspäätökset tehdään keväällä. Myös silläkin voi olla vaikutusta asiaan, että loppujen lopuksi vain saapuvalla rahamäärällä on merkitystä opiskelijan toimeentulolle. Vaikka oletkin tehnyt osakekaupalla tuhansien eurojen edestä nettotappioita, olet silti myynyt osakkeita, joista saat tuhansia euroja ”tuloa” itsellesi. Jos henkilö on myynyt 50 000 euron edestä osakkeita, on varmaan ihan aiheellista kysyä onko hänellä tarvetta opintotuelle, vaikka tuon myynnin yhteydessä kirjattaisiinkin 100 000 euron tappiot.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Moni opiskelija käyttää sijoittamiseen opintolainaa. Esimerkiksi kolmannen vuoden korkeakouluopiskelijalla voi hyvinkin olla jo reilusti 15 000 euroa opintolainaa jos sen nostaminen on aloitettu jo lukiossa. Sanotaan, että kyseinen opiskelija käyttäisi koko lainan osakekauppaan ja tekisi vuoden aikana 11 000 euron edestä myyntivoittoa ja 11 000 euroa myyntitappiota. Nettona jäätäisiin siis nollaan. Tämä opiskelija kuitenkin menettää opintotukea 3 kuukauden edestä. Vertailun vuoksi sellainen opiskelija, joka on nostanut täsmälleen saman määrän opintolainaa, mutta pitää sitä kaikki vuodet pankkitilillä, ei menetä yhtään tukikuukautta. Ei, vaikka alku – ja loppupisteitä tarkastelemalla molempien opiskelijoiden tilanne on samanlainen. Kela siis syrjii opiskelijoita sen mukaan, miten nostettua opintolainaa on käytetty. Jos olet harrastanut syntistä osakekauppaa, saat kärsiä siitä tukien menettämisen muodossa.

Aina välillä saa kuulla sitä argumenttia, että opintolaina ei ole tarkoitettu sijoittamiseen, vaan sen tarkoitus on turvata vähävaraisten opiskelijoiden toimeentulo. Mikään ei tietenkään estä myöskään vähävaraisia käyttämästä opintolainaa sijoittamiseen. Vai tarvitseeko joku oikeasti ihmisarvoisen elintason ylläpitämiseen 1150 euroa kuukaudessa? 1150 euroa tulee siis 250 euron opintorahasta 250 euron yleisestä asumistuesta (todella alakanttiin arvioitu) ja 650 euron opintolainasta. Eikö tuosta olisi edes 50 euroa säästettävissä? ”Opintolaina ei ole sijoituslaina” -argumenttiin kiteytyy yksi tämän yhteiskunnan suurimmista ongelmista, josta en tässä kirjoituksessa edes viitsi sen enempää puhua.

Opiskelevan sijoittajan kannattaa perustaa sijoitusyhtiö

En koskaan tule tänne vain valittamaan. Tarkoitukseni on aina tarjota ongelmiin ratkaisuja. Tässä tapauksessa laki ja säännöt on otettava sellaisina kuin ne meille annetaan ja meidän on opittava pelaamaan niiden mukaan. Itse olen ratkaissut ongelman sijoitusyhtiön avulla. Harrastan siis sijoittamista nykyään oman osakeyhtiön kautta. Osakeyhtiöni voi tehdä arvopaperikaupalla myyntivoittoja vaikka miljoonien eurojen edestä, eikä Kelalla ole siihen mitään sanottavaa. Tulot kun ovat osakeyhtiön, eivät minun tuloja.

Toki tähän väliin täytyy mainita, etten nyt pelkästään tässä kirjoituksessa mainitusta syystä osakeyhtiötä perustanut. Jos sijoittaa lähinnä passiivisesti ja välttää myyntejä, ei opiskelijan kannata näillä asioilla päätään vaivata. Jos kuitenkin tykkää harrastaa myös hieman aktiivisempaa kaupankäyntiä tai käyttää sijoitustoiminnassa esimerkiksi optioita, niin osakeyhtiön perustamista kannattaa todella miettiä. Olen käynyt asiaa tarkemmin läpi kolmiosaisessa kirjoitussarjassa alkaen kirjoituksesta Sijoitusyhtiön perustaminen osa 1: Miksi perustaa sijoitusyhtiö ?

Olen käynyt myös opintolainalla sijoittamista läpi kirjoituksessa Opiskelija! Laita opintolainasi hyötykäyttöön. Ensi syksynä voimaan astuvaa opintotukiuudistusta käsittelin kirjoituksessa Suomalaisten opiskelijoiden järjettömyys.

Mitä mieltä sinä olet? Tulisiko Kelan muuttaa käytäntöjä ja huomioida jatkossa verotettava tulo vai kannattaako Kelan kannustaa kikkailuun myös jatkossakin? Entä saako opintolainaa käyttää sijoittamiseen?

8 thoughts on “Kelan sijoituskoulussa aktiivista sijoittajaa rangaistaan”

  1. ”Todennäköisesti syy on osaksi siinä, että Kelan tulovalvonta suoritetaan syksyisin, kun taas verotuspäätökset tehdään keväällä. ” -> Verotus vahvistetaan vasta syksyllä. Nyt tulee veroilmoitukset ja lopullisen päätöksen saa silloin joskus lokakuussa.

    Mut joo, onhan toi Kelan touhu aika jäätävää.

    1. Hyvä huomio! Tuon mainitsemani argumentin muistan lukeneeni joskus, kun Kelan työntekijä kommentoi asiaa Hesarin mielipidepalstalla noin vuosi sitten. Yritin etsiä tuota kirjoitusta netistä, mutta en löytänyt sitä…

      No joka tapauksessa kyllähän tuo kuulostaa aika omituiselta argumentilta, nyt kun alkaa tarkemmin miettiä. Syksyllähän ne lopulliset veropäätökset vasta tulee, joten en sitten tiedä mikä pointti tässä argumentissa on ollut takana. Toivottavasti en nyt muista tämän työntekijän sanomisia väärin 😀 Olen kiitollinen jos joku löytää tuon kirjoituksen, niin voisi hieman tarkemmin käydä asiaa läpi. Kirjoituksen otsikko oli jokin tämän tapainen ”Kela huomioi tulovalvonnassa veronalaisen tulon, ei verotettavaa tuloa”…

  2. Kelan sivustoilta löytyy syy: ”opiskelijoiden on helpompi arvioida vuositulonsa bruttomääräisinä”.
    Tällaiseen päätökseen vaikuttaa varmasti myös yleinen negatiivinen asenne sijoittamista kohtaan, josta juuri nuo facebookin kommentit ovat hyvä esimerkki.

    1. Mulla on tainnut mennä tuo lause ohi. Kela siis selvästi aliarvioi opiskelijoiden talousymmärrystä, koska olettaa ettei nuoret ymmärrä nettotulon ja bruttotulon eroa 😀

      Jos nyt ollaan ihan tosissaan, en keksi oikeastaan mitään järjellistä perustelua tälle menettelylle. Sen sijaan järjettömiä perusteluja keksin vaikka kuinka paljon, mutta ne on sen verran surullisia etten niitä tänne viitsi laittaa. Toki mainitsit jo yhden, eli negatiivisen asenteen järkevää talouskäyttäytymistä (jota sijoittaminen on) kohtaan.

  3. Muistan itsekin opiskeluajoilta, että piti lykätä jotain rahastolunastuksia kun olisi mennyt tuet samalla. Sinänsä tietty ensimmäisen maailman ongelmia.. mutta hiukkasen epäloogista kuitenkin :p

    Varmaan tosiaan käytännön (valvonnan mahdottomuuden) syistä tehty noin kuten mainitsit. Eihän tuossa muuten mitään järkeä ole. Paitsi tietty pienet säästöt Kelalle.

    1. Aika pieni ongelmahan tuo on jos suhteuttaa oikeasti elämälle merkityksellisiin asioihin 😀

      Itsekin varmaan hyväksyisin pelkän buy & hold strategian ja tekisin myyntejä/lunastuksia vasta opiskelujen jälkeen, mutta näköjään minun pitää tehdä kaikki asiat ”vaikeamman” kautta ja säästää jokainen penni.

      Toisaalta en kyllä ymmärrä, miksei Kela ota tietoja suoraan verottajalta.

    1. Joo kävin lukemassa noita kommentteja. Saa mukavasti verenpaineen koholle 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *