Maailmanlopun euforiaa, kurssiraketteja ja ETF:iä

Teen pitkästä aikaa tällaisen hajanaisen kirjoituksen, jossa käyn kuitenkin läpi monta tärkeää asiaa. Paljon olisi sanottavaa vaikka mistä, ja aiheista ei todellakaan ole pulaa, vaikka kirjoitustahti onkin hieman hiipunut. Kirjoittamisen vähyys johtuu todennäköisesti kevätmasennuksesta (talvella kovat odotukset keväästä jne…). Vernalisaatio on kuitenkin päivän sana, joten ei anneta pienen kevätväsymyksen lannistaa.

Lupasin sen ETF-oppaan smart beta -osankin julkaista jo viikoja sitten, mutta tuntejani on mystisesti alkanut katoilemaan päivästä. Päätinkin teettää Twitterissä kyselyn, joka paljasti karun totuuden. 47 % vastaajista ehdotti, etten enää keksisi selityksiä kirjoittamisen puutteelle. 46 % taas kehotti luopumaan huvitteluista, 3 % kehotti vähentämään opiskelua ja 6 % välttämään nukkumista. Kahdesta viimeisestä olenkin luopunut jo hyvän sään aikana, joten täytyy kai sitten lopettaa selitysten keksiminen. No, joka tapauksessa ETF-oppaan Smart Beta -osio on nyt julkaistu, käykäähän tutustumassa: Smart Beta – Parempaa tuottoa sijoituksille?

Menin pohdinnoissani aika syvälle siihen, tuleeko tiedon lisääntyminen tasaamaan kaikenlaiset anomaliat ja ylituotot, joita moniin faktorisijoittamisen strategioihin liittyy. Loppujen lopuksi smart beta:ssakin on kyse vain kvantitatiivisista strategioista, joiden systemaattinen toteuttaminen ja edelleen myyminen tavallisille sijoittajille ja instituutioille on tänä päivänä todella helppoa. Itse en vain jaksa uskoa helppoihin tuottoihin, joten joko olen väärässä tai sitten näiden strategioiden ylituotto vaatii myös tulevaisuudessa psykologisia elementtejä (esimerkiksi voimakkaat alituoton kaudet. jotka karkoittavat kärismättömät sijoittajat pois). Laadullinen analyysi yhdistettynä numeroiden murskaukseen ja ”likaiseen työhön”, on todennäköisesti se paras tapa, jolla on edes mahdollista saavuttaa jotain ylituottoa myös tulevaisuudessa. Sen lisäksi muistutan meidän köyhien sijoittajien tärkeimmästä kilpailuedusta, köyhyydestä, joka mahdollistaa paljon suuremman määrän vaihtoehtoja, joista valita.

”markets are born on pessimism, grow on skepticism, mature on optimism and die on euphoria.”

Käsittelin edellisessä kirjoituksessani nykyisen kuplan mittasuhteita, ja tulin maininneeksi pari sanaa euforian puutteesta, joka on ainakin tarinoiden mukaan hyvin epätyypillistä silloin, kun markkinoilla on kupla. Ainakin suomalaista talousmediaa lukiessa on aistittavissa euforian puutetta, sillä pörssiromahduksen mahdollisuuksista saa kuulla joka päivä. Jenkeissä näyttää kuitenkin olevan toinen ääni kellossa:

Jos nyt ollaan ihan tosissaan, niin ei ole olemassa mitään lakia, jonka mukaan kaikkien sijoittajien tulee hysteerisesti myhäillä ringissä Amerikan uutta kansallislaulua jokaisen prosentin kymmenyksen kurssinousun jälkeen, ennen kuin kupla saa puhjeta (tai ennen kuin edes saa sanoa, että markkinoilla on kupla). Vai onko?

Palasin käyttäytymistieteellisen rahoituksen professorin Robert Shillerin kirjaan Irrational Exuberance. Shiller on yksi merkittävin rahoitusmarkkinoiden kuplia tutkinut akateemikko, joten enpä keksi parempaakaan henkilöä keneltä kysyä asiaa. Kirja on muutenkin erittäin mielenkiintoista luettavaa ja tarjoaa mahtavia oivalluksia rahoitusalalle käyttäytymistieteen näkökulmasta.

Kirjaa selatessa tuli ilmi, ettei euforia oikeastaan ole mikään välttämättömyys suuren markkinaromahduksen tapahtumiselle. Kyselyjen perusteella sijoittajilla on aina ollut huolia, eikä ne välttämättä katoa mihinkään, vaikka elettäisiin markkinoiden huipulla. Se mikä on sen sijaan olennaista markkinakuplissa, on todellisuudesta irtaantuneiden teorioiden ja uutisvirran välisen itseään ruokkivan palautesysteemin kehittyminen. Sijoittajien odotukset vaikuttavat markkinoihin ja markkinat vaikuttavat sijoittajien odotuksiin (refleksiivisyys).

Nousumarkkinan alkuvaiheesssa kurssinousu perustuu odotuksiin tulevaisuudesta, ja nuo odotukset diskontataan nykykursseihin suhteellisen rationaalisesti (tehokkaat markkinat). Siinä kohtaa, kun markkinoiden nousu riistäytyy käsistä, alkaa arviot mahdollisten tulevaisuuden tapahtumien vaikutuksista kursseihin muuttua epärationaaliseksi ja edelleen erilaisten tapahtumien vaikutusten arviot muuttuvat koko ajan (yleensä lopuolta yltiöoptimistiseen suuntaan). Pörssi romahtaa jos Brexit-äänestys menee läpi (tuskin menee), mutta sitten kun se oikeasti meneekin, ei pörssi vielä voikaan romahtaa. Eihän Brexit loppujen lopuksi olekaan niin merkityksellinen, eihän?

En nyt tällä ota kantaa siihen, onko joku yksittäinen tapahtuma oikeasti merkityksellinen taloudelle ja miten, vaan siihen, että arviot tästä merkityksellisyydestä muuttuvat jatkuvasti täysin päinvastaisiksi. Se todennäköisesti viestii siitä, että jotain on pahasti vialla. Palaan kuitenkin aiheeseen vielä tulevissa kirjoituksissa. Jätetään ajatukset toistaiseksi vielä auki.

SalkunRakentajan sijoituskisa käynnistyy huhtikuussa!

SalkunRakentajan Kurssiraketti-sijoituskisa käynnistyy huhtikuussa. Kisan idea on veikata osake, joka toukokuun aikana nousee eniten. Veikkaus annetaan huhtikuun aikana ja sille tulee esittää prosentuaalinen ennuste sekä perustelut. Pääpalkintona on 300 euron superlahjakortti, joten allekirjoittanut ainakin osallistuu kyseiseen mittelöön.

Kurssiraketti-kisaan pääsee mukaan, kun rekisteröityy SalkunRakentaja-foorumin jäseneksi ja käy liittymässä sijoituskilpailu-keskusteluryhmän jäseneksi. Käykäähän samalla myös liittymässä Omista ja Vaurastu -keskusteluryhmään. Ryhmässä saat vapaasti kysyä, kritisoida ja keskustella blogista ja sen kirjoituksia koskevista asioista. Foorumilla on paljon muitakin mielenkiintoisia keskusteluryhmiä.

Tutkimuksien mukaan verkostoituminen muiden sijoittajien kanssa parantaa tuottoja, ja taisipa myös Philip Fisher olla sitä mieltä, että parhaat sijoitusideat tulevat muilta sijoittajilta. Tervetuloa mukaan keskusteluun ja onnea sijoituskisaan! Minulla ainakin on kisaa varten selkeä suunnitelma mielessä. Saa nähdä miten käy.

5 thoughts on “Maailmanlopun euforiaa, kurssiraketteja ja ETF:iä”

  1. Mielenkiintoinen sitaatti tuo: ”markets are born on pessimism, grow on skepticism, mature on optimism and die on euphoria.” Mielestäni viime keväänä ja brexitin jälkeen markkinat olivat hyvinkin pessimistisiä, ja syksyn aikana siirryttiin skeptisyyden puolelle. Nyt ollaan ehkä siirtymässä jo optimistisuuden puolelle, vaikka sinun kirjoitustesi tyyppisiä skeptisiä näkemyksiä edelleen jonkin verran näkee. Näkisin siis todennäköisimpänä skenaariona tällä hetkellä muutaman vuoden nousumarkkinan. Tuon kevään 2015 jälkeisen laskutrendin voi nähdä laskumarkkinana, joka keskuspankkien elvytyksen seurauksena jäi tavallista vaisummaksi. Määrällistä elvytystä ei ennen ole nähty, joten sen pitkän tähtäimen vaikutuksia osakemarkkinoihin voi vielä vain arvailla. Itse uskon korkomarkkinoilta osakemarkkinoille siirtyneen rahan vääristäneen syklejä niin, että kunnon laskumarkkinaa ei nähdä ennen kuin määrällinen elvytys lopetetaan.

    1. Kiitos hyvästä kommentista!

      Arvostan näkemystäsi, vaikka olen kuitenkin eri mieltä muutamasta kohdasta. En sano, että olet väärässä, koska se mitä toi esille on relevantti näkökulma, joka pitäisi osata ottaa huomioon. Varsinkin määrällinen elvytys saattaa tehdä tilanteesta aivan toisenlaisen, kuin osaamme kuvitella. Senhän näkee vasta sitten jälkikäteen, miten asia todella oli. Jenkeissä Fed on jo luopunut määrällisestä elvytyksestä, ja euroopassakin on puhuttu osto-ohjelmien lopettamisesta seuraavan 1-2 vuoden aikana. Monessa mielessä eurooppa saattaa siis olla parempi paikka mihin laittaa rahansa, vaikka arvostustasot ovatkin täällä myös korkealla…

      Itse en lähtisi vuoden 2015-2016 tapahtumia kutsumaan laskumarkkinaksi. Vaikka melko ”isoja” päiväpudotuksia mahtui mukaan, ei markkinat loppujen lopuksi kokeneet pitkiä ja syviä laskutrendejä. Puhumattakaan siitä, että arvostustasoista olisi tullut ilmaa pois.

      Edelleen suhtautuisin varauksella liikaa miettimään tuota pessimismi –>skeptismpi –>optimismi –> euforia kaavaa. Markkinat voivat romahtaa aivan hyvin riippumatta tunnelmista. Toki yleensä euforia on merkki kuplasta, mutta kuplia voi syntyä myös ilman euforiaa. Sijoittajilla on aina huolettanut jokin, niin myös pahimpien kuplien aikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *