Björn Wahlroos kehottaa omistamaan osakkeita – Niin teki myös John Raskob

Viimeisimmässä haastattelussa Björn Wahlroos kehottaa ihmisiä pitämään salkussa riittävästi osakkeita ja välttämään korkomarkkinoita. Niin teki myös John J. Raskob vuonna 1929 Ladies Home Journalin haastattelussa Everybody Ought to Be Rich: Jos jokainen amerikkalainen säästäisi 15 dollaria kuussa laatuyhtiöiden osakkeisiin, olisimme kaikki rikkaita.

John Raskob oli 1900 -luvun alun yksi suurimmista bisnesmiehistä, ja muun muassa yksi Empire State Buildingin rakennuttajista. Osakemarkkinoiden ajoittamisessa hän ei kuitenkaan näyttänyt olevan mestari – Muutama kuukausi haastattelun jälkeen koitti 1930 -luvun suuri lama ja osakemarkkinat romahti.

Ajoittaminen ei näytä luonnistuvan Nalleltakaan. Osakemarkkinat lyövät uusia ennätyksiä, arvostustasot ovat historiallisen korkealla ja seuraava taantuma odottaa kulman takana. Valtaosalla yhdysvaltalaisista pörssiyrityksistä viime aikainen tuloskasvu on perustunut omien osakkeiden takaisinostoihin ja yritysostoihin. Näitä on voitu pitkälti rahoittaa velalla historiallisen alhaisen korkotason ansioista, joka kuitenkin nyt uhkaa lähteä nousuun.

Jos jotain olen oppinut viimeisten vuosien aikana, niin ainakin sen, ettei markkinat romahda pelkästään korkeista arvostustasoista johtuen. Markkinat eivät myöskään romahda silloin, kun uutisointi on pessimististä. Markkinat eivät itse asiassa romahda välttämättä mistään erityisestä syystä tai uutisoinnista johtuen. Käyttäytymistieteellisen rahoituksen tutkimustulokset osoittavat, että suurimmalle osalle osakemarkkinoiden isoista korjauslikkeistä ei löydy sen kummempaa syytä. Uutiset, joilla markkinoiden liikkeitä jälkikäteen selitetään, ovat pitkälti ihmisen keino paeta tietämättömyyttään. Maailma tuntuu turvallisemmalta, kun kaikelle on jokin selitys. Huolimatta siitä, että tapahtumien kulku voi olla myös täysin satunnaista. Jokainen meistä on opiskellut historiaa ja tietää, miten esimerkiksi toinen maailman sota syttyi. Silti kukaan meistä ei oikeasti tiedä sitä. 

Viimeisen kahden vuoden aikana osakemarkkinoiden uutisoinnissa on ollut aistittavissa muutos kohti optimismia. Vielä tasan vuosi sitten ”sijoitustietäjät”, markkinoiden ajoittamisen todelliset supersankarit, kertoivat lehtien kansissa, kuinka markkinalasku jatkuu ja osakkeita kannattaa vähentää. Jokainen meistä on joskus ollut krapulassa ja tietää, että silloin asiat saattavat kääntyä täysin päälaelleen. Sellaisessa olotilassa ei kannata vastata lehtien haastatteluihin.

No, joka tapauksessa näiden lausuntojen jälkeen osakemarkkinat ovat nousseet yli 20 %. Mistä päästäänkin siihen, että nyt kannattaa tietysti lisätä osakepainoa. Humala on muuten toinen olotila, jossa haastatteluihin ei kannata vastata. Kysykää vaikka Matilta.

Donaldista ei pitänyt koskaan tulla presidenttiä ja vaikka olisikin tullut, osakemarkkinoiden olisi pitänyt romahtaa. Koska tapahtumien ja niiden seurausten ennustaminen etukäteen näyttää olevan vaikeaa, niin miksei siirryttäisi ennustamisen sijaan selittämään jo tapahtuneita asioita? Osakemarkkinat nousee, koska Donald on presidentti, hän alentaa veroja ja toteuttaa elvyttävää talouspolitiikka. Eipäs, osakemarkkinat laskee, koska ”sijoittajat eivät olekaan huomioineet kaikkia Trumpiin liittyviä riskejä”. Vai nouseeko? Vai laskeeko?

Tässä me näemme kuplan. Se mitä me emme näe on mistä kupla tarkalleen ottaen johtuu, kauan se tulee kestämään ja miten tai mihin se päättyy. Kaikkiin näihin asioihin emme saa vastauksia edes jälkikäteen. Oma tietämättömyys niiden asioiden suhteen, joista kukaan ei tiedä mitään, kannattaa hyväksyä. Pääset paljon helpommalla.

John Raskob sai pitkään kuulla antamistaan lausunnoista. Jos nykyinen kupla ei kestä epätavallisen pitkään, niin varmasti myös Nalle saa osakseen paljon pilkkaa. Jos ihmiset olisivat kuitenkin alkaneet noudattaa Raskobin neuvoja, olisi 15 dollarin kuukausittainen sijoitus kasvanut seuraavan 20 vuoden aikana 9000 dollariin, keskimääräisen vuosituoton ollessa 8 %. Ilman mitään kuukausittaisia lisäsijoituksia tuon 9000 dollarin arvo olisi nykyään 1,3 miljoonaa. Markkinoiden huononkin ajoittaja näyttää selviävän aina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *