Velkasykli kääntyy – High Yield -markkinoiden kupla puhkeaa

Ennen kuin menen itse aiheeseen niin haluan muistuttaa teitä lukijoita siitä, ettei mitään tässä blogissa käsiteltyjä asioita tule tulkita arvopaperimarkkinalain tarkoittamiksi sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi.  Ennen sijoituspäätöstä jokaisen tulee tutkia sekä ymmärtää asiat itse, ja tehdä siten myös ymmärrystä edellyttävä työ itse. En siis vastaa mistään vahingosta tai tappioista taikka saamatta jääneestä voitosta, joka tämän blogin tietoja hyödyntävälle lukijalle voi koitua Tekstissä voi olla virheitä enkä välttämättä käsittele asioita objektiivisesti. Edelleen muistutan lukijoita tutustumaan blogin vastuuvapauslausekkeeseen.


Jos et ole vielä huomannut, niin blogin sijoitusfilosofia-osioon on tullut jo hieman juttua erikoistilannestrategioistani. Toistaiseksi olen käsitellyt vasta optiostrategioita ja fyysistä kultaa vakuutuksena. Tämän artikkelin myötä erikoistilannestrategioihin tulee uusi ja erittäin merkittävä asiakokonaisuus.

Kyseessä on siis High Yield – lainamarkkinat eli korkeariskisten yrityslainojen (tsn. roskalainojen) markkinat. High Yield -luokitus on siis heti seuraavaksi alempi lainaluokka ns. investment grade-luokituksen jälkeen ja käsittää korkeintaan BB+ (S&P ja Fitch) tai Ba1 (Moody’s) luokituksen saavat yrityslainat. Ennen kaikkea idea on olla näiden markkinoiden vastapuolella eli ”shortata” niitä. Varsinaisesta lyhyeksi myymisestä ei kuitenkaan ole kyse, vaan tarkoitukseni on altistua kyseisen markkinan luottoriskijohdannaisille (credit default swap) ja swap-sopimuksille erilaisten ETF:ien kautta. Ei kuitenkaan vielä murehdita näistä sen enempää, vaan lähdetään ensin tutkimaan mistä asiassa on pohjimmiltaan kyse.

Mistä on kyse?

Koko strategian idea lähtee liikkeelle varsin yksinkertaisesta ajatusprosessista. Ensin meidän tulee ymmärtää missä kohtaa velkasykliä olemme, miten sijoittajat ajattelevat, miten uudet finanssialan säännnökset vaikuttavat asioihin ja miksi nykyiset hinnat ovat virheellisiä. Tuon ensin esille yhteenvedon ja sen jälkeen lähdemme purkamaan yksittäisiä kohtia tarkemmin.

  • Ihminen on luonnostaan ahne ja pitkään jatkunut korkojen lasku on ajanut korkosijoittajat hakemaan parempaa tuottoa aina vain matalammasta lainaluokasta.
  • Tilanne on avannut ETF-rahastojen palveluntarjoajille erinomaisen markkinaraon: High Yield – ETF:t. Nollakorkoympäristössä näiden markkinointi tavalliselle sijoittajalle ja jopa muille sijoitusrahastoille on naurettavan helppoa. Pelkkä etuliite High Yield riittää tekemään ETF:stä riittävän puoleensa vetävän. Tosiasia kun on se, että parempaa korkotuottoa et muualta saa, joten mikä olisikaan parempi vaihtoehto kuin High Yield.
  • Kasvanut kiinnostus High Yield bondeja kohtaan on aiheuttanut credit spreadien (luottoriskipreemioiden) laskun historiallisen alhaiselle tasolle. Sijoittajia tämä ei kuitenkaan näytä huolestuttavan, vaikka velkasykli on parhaillaan kääntymässä voiton puolelta laskuun ja defaulttien määrä tulee edelleen kasvamaan jo valmiiksi korkeista lukemista (1,2,3,4).
  • Liian alhaiset credit spreadit vievät ”iskun vaimennuksen” kokonaan pois High Yield -markkinoilta, mikä tekee koko systeemistä epästabiiliin. Mahdollisia riskejä ei ole huomioitu hinnan määrityksessä juuri ollenkaan. Riskejä kuitenkin riittää ja kun yksi vähänkään isompi tekijä panikoi, se saa ketjureaktiona aikaan muiden panikoinnin.
  • Paniikki ennenkaikkea High Yield – markkinoilla on ongelmallinen, koska näiden markkinoiden likviditeetti on todella surkea. Paniikin iskiessä High Yield – ETF:t joutuvat myymään ison kasan roskalainoja pois suurilla tappioilla sijoittajien lunastusten täyttämiseksi. Pahimmassa tapauksessa läheskään kaikkia bondeja ei saada edes myytyä, koska ETF-rahastojen ulkopuolella ei kiinnostuneita ostajia ole. Muutkaan rahastot eivät enää osta näitä, koska samaan aikaan kaikki panikoi. Edes pankit eivät voi tarjota likviditeettiä näille markkinoille edellisen finanssikriisin jälkeen säädetyn Volcker rule:n johdosta. Kyseessä on malliesimerkki tulipalo elokuvateatterissa – tilanteesta. Kaikki haluaa ulos, mutta salissa on vain yksi ovi. Olen kirjoittanut tarkemmin High Yield – ETF:n likviditeettiongelmasta. Lue: ETF:n likviditeetti ei voi ylittää markkinan likviditeettiä.
  • Asettumalla High Yield – markkinoiden vastapuolelle, näen merkittäviä voittomahdollisuuksia jos ja kun paniikki iskee. Vastaavasti tappiomahdollisuudet on rajattu melko pieniksi ja ainoa asia joka tässä maksaa on odottaminen. Ennemmin olisin huolissaan siitä, miten vastapuoli hoitaa omat velvoitteensa jos kriisistä tulee yhtä paha kuin siitä todennäköisesti tulee. Tästä syystä vastapuoliriskiä kannattaa ehdottomasti hajauttaa ja eri sijoitusinstrumenttien välillä vaihtoehtoja kannattaa pohtia tarkkaan.

 

Luottoriskipreemiot historiallisen alhaalla

Roskalainojen kasvava kysyntä saa aikaan sen, että sellaiset yritykset joille ei normaalissa korkoympäristössä lainoja edes myönnettäisi, saavat nyt lisää elinaikaa. Tämä ”ei tietenkään ole ongelmallista”, vaikka kysyntä on pitkälti keinotekoisesti luotua. Suurimmat ostajat näille bondeille ovat niihin sijoittavat ETF:ät, jotka vain tekevät sen mitä asiakkaat haluavat. Ja nämä asiakkaat eivät selvästi näytä edes tietävän mitä he haluavat.

BofA Merrill Lynch, BofA Merrill Lynch US High Yield Option-Adjusted Spread© [BAMLH0A0HYM2], retrieved from FRED, Federal Reserve Bank of St. Louis; https://fred.stlouisfed.org/series/BAMLH0A0HYM2, January 13, 2017.
Yllä oleva kuva esittää punaisella BofA Merrill Lynch US High Yield indeksin credit spreadia eli luottoriskipreemiota (sinisellä) ja nykyistä korkotuottoa (punaisella). Luottoriskipreemio siis kuvaa HY-bondin koron ja riskittömän koron (USA:n valtionlaina) välistä preemiota. Kuten nähdään, luottoriskipreemio on alemmalla tasolla, kuin se on koskaan ollut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tiukka spreadi siis heijastelee markkinoiden luottamusta kyseistä lainaluokkaa kohtaan. HY-bondeihin sijoittanut onkin saanut kokea huikeita tuottoja viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2016 HY-bondit löivät tuotossa mennen tullen S&P 500 indeksin. Jos ei lasketa vuoden 2000 ja 2008 taantumia, näin on käynyt vain kaksi kertaa aikaisemmin, eikä ilmiö ole koskaan ennustanut hyvää tulevaisuudelle.

Default-rate kasvaa, velkasykli kääntyy

Ero tuotossa oli siis merkittävä. Huolta ei aiheuta pelkästään se, että jo ennestään korkeita arvostustasoja nauttiva S&P 500 – indeksi tuotti poikkeuksellisen hyvin, vaan myös se, että HY-bondien default-rate nousi viime vuonna korkeimmalle tasolle vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisellä ajanjaksolla (5,06%). Siitäkin huolimatta HY-bondit kykenivät ”historialliseen voittoon”.

Kannattaa huomata, että default-raten raju nousu on johtunut yksinomaan öljy – ja kaivosalasta, raaka-aineiden hintaromahduksesta johtuen. Tässä tullaankin seuraavaan kysymykseen: Mihin HY-bondien vuosituotto oikein perustuu? Vastaus on, seuraavan vuoden default-rate odotuksiin. 2016 vuoden tuotto perustui siis täysin sijoittajien odotuksiin vuoden 2017 default-ratesta, jonka odotetaan laskevan kohonneen öljyn hinnan ja muiden raaka-aineiden hintojen nousun johdosta. 2017 vuoden tuotto taas tulisi perustua vuoden 2018 default-rate odotuksiin. Alla oleva kaavio esittää em. korrelaatiota hyvin.

Jos korkea default-rate on aikaisemmin johtunut yksinomaan öljy-ja kaivossektorista ja default-rate tällä sektorilla laskee, niin myös kokonaisuudessaan HY-bondien default-raten tulisi laskea? Se, että korkea default-rate johtuu yksinomaan vain yhdestä sektorista implikoi tietysti sitä, että kaikki muut sektorit ovat turvassa myös tulevaisuudessa?

Väärin. On tietysti loogista, että konkurssiaalto alkaa aina ensimmäiseksi sieltä, missä ongelmat ovat pahimmat (eli energia ja raaka-ainesektorilta). Defaulttien määrä mahdollisesti laskee vuonna 2017 johtuen öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnan noususta. Tämä on kuitenkin jo huomioitu hinnoissa, nousihan HY-indeksin arvo peräti 16,4 % viime vuonna. Sillä, että default-rate mahdollisesti laskee vuonna 2017 ei ole mitään tekemistä vuoden 2017 High Yield bondien tuottojen kanssa. Viimeistään vuodesta 2018 eteenpäin myös muut alat alkavat oireilla velkasyklin kääntymisen vaikutuksista ja useilla eri mittareilla mitattuna default-piikki nähdään hyvin todennäköisesti vuosien 2017-2020 aikana:

Velka ennätyslukemissa, korot nousee

Tällä hetkellä yritysten kasvu varsinkin USA:ssa on pitkälti perustunut keinotekoiseen tulosmanipulaatioon. Matala korkotaso on luonut tilanteen, missä lyhyellä aikavälillä on kannattavaa ottaa velkaa yritysostoihin ja omien osakkeiden takaisinostoihin. Alla oleva kuva esittää, miten valtavasti omia osakkeita on ostettu takaisin viimeisen 8 vuoden aikana:

 

Ilmiö on yleistynyt voimakkaasti jopa edellisestä finanssikriisistä (vaalean sininen kuvaaja). Osakekohtaiset tulosparannukset ovat pitkälti perustuneet osakkeiden takaisinosto-ohjelmiin ja kalliisiin yritysostoihin. Nämä on pitkälti rahoitettu velalla:
Velan suhteen olemme historiallisen korkeissa lukemissa, joten voin vain kuvitella miten default-raten käy, kun korko lähtee nousemaan. Tilanne on sikäli paradoksaalinen, että Fedin on pakko nostaa korkoja, koska seuraava taantuma uhkaa ja tyypillisesti n. 3 %-yksikön lasku korkoihin riittää pääsemään pois taantumasta. Nykyisellä korkotasolla ei tällainen lasku olisi tietenkään mahdollista. Korkojen laskeminen edelleen nykytasoa alemmas johtaisi vain deflaation pahenemiseen (säästöaste kasvaa). Vastaavasti korkojen nosto vahingoittaa velkaantuneita yrityksiä, koska rahoituskustannukset nousevat eikä uutta velkaa voida enää ottaa, jolloin yritysostot ja omien osakkeiden takaisinostot eivät ole enää mahdollisia. Ainoa tapa pitää tulosta yllä on tehdä lisää leikkauksia, mikä ei pitemmän päälle ole hyvä asia. Yritysten voittomarginaalit ovat itseasiassa jo lähteneet laskuun, mikä on tyypillisesti hyvää ennustevoimaa tarjoava merkki tulevasta taantumasta:

Itsestäänselvä tilanne?

Tällä hetkellä HY-bondit on hinnoiteltu todella omituisesti. Default-rate ja bondeista saatava korko ovat molemmat 5 %, joten kokonaistuotoksi saadaan nolla, mikäli defaulttien määrä ei lähde lähivuosina laskuun. Tuotto-odotus perustuu tällä hetkellä siis siihen, että bondien korko laskee edelleen. Sellainen olisi todella epätodennäköistä ottaen huomioon nurkan takana odottavan taantuman ja Fedin polttavan tarpeen nostaa korkoja. Parempaa tulevaisuutta ei välttämättä kannata odottaa edes energia-alalle, mikäli öljyn hinta kääntyykin takaisin laskuun (en kuitenkaan lähde ennustamaan öljyn hintaa). Tällä hetkellä bondisijoittajien hintamääritys HY-bondeille perustuu pitkälti viimeaikaiseen korrelaatioon öljyn hinnan ja HY-bondien välillä, vaikka luonnollisesti tuo korrelaatio häviää, kun hinta ylittää kriittisen kannattavuuspisteen (minkä se on jo tehnyt). Käytännössä öljyn hinta voi enää vaikuttaa HY-bondeihin vain negatiivisesti. Tämän on myös näitä bondeja markkinoivat analyytikot huomanneet. Tässä lainaus eräältä:

”We still expect the overall performance of [the HY energy] sector to be tied to the performance of commodities, but given that Citi’s HY Energy Index is currently yielding 5.43% versus 5.68% at the beginning of 2014, we think the correlation between oil prices and HY energy will not be as significant in a rising oil price environment, but highly correlated if oil prices decline.”

Laskeva öljyn hinta on siis huono asia öljyntuottajille. Mahtava oivallus!

High Yield – bondeihin sisältyvät riskit todennäköisesti oletettua suuremmat

”Teorisoinnin” lisäksi minulla on ollut viimeaikoina pakottava tarve kvantifioida käsillä olevaa HY-bondien hintakuplaa. Olen käynyt jo aika paljon läpi iBoxx $ Liquid High Yield – indeksin sisältöä. Tarkalleen ottaen kyseiseen indeksiin ei pääse suoraan sisälle maksutta, vaan itse hankin sisällön sitä seuraavan ETF-rahaston avulla. iShares iBoxx $ High Yield Corporate Bond ETF on suurin kyseistä indeksiä seuraava ETF ja sen sisällön voi ladata em. linkin takana olevilta sivuilta.

Toistaiseksi olen lähinnä kerännyt yleistä tilinpäätöstietoa ja luottoluokituksia indeksin pörssinoteeratuista yhtiöistä. Lähinnä olen koonnut mm. Altman-z-scoren tyyppisiä ja muita luottoriskin kannalta olennaisia tunnuslukuja ja yrittänyt tehdä tilanteesta kokonaisarvoita. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten hyvin tietty default-riskiä mittaava numero korreloi sijoittajien näkemyksen kanssa (korko) High Yield bondeissa ja edelleen korkeamman luottoluokan yrityslainoissa. Toki hinnat ovat korkealla myös IG-bondeissa, mutta HY-bondien kupla pitäisi näkyä heikentyneenä korrelaationa verrattuna korkeampiin luottoluokkiin. Hinnoittelun pitäisi olla siis vähemmän realiteetteihin (numerot) perustuvaa HY-bondien kohdalla.

Yksi huomattava seikka on se, että arviolta ainakin 10-15 % yrityksistä on sellaisia, joiden luottoluokitus määritetty viimeksi pahimmillaan jopa 3-4 vuotta sitten. Yritä tästä sitten tehdä järkeviä arvioita nykyhetken default-riskistä. Kun kyseessä on konkurssin partaalla oleva pieni yhtiö, jonka lainojen ainoa ostaja on suuri ETF, niin kuinkahan laadukasta analyysiä reittaustoimistot jaksaa edes tuottaa. Uskon, että näiden indeksien sisällä piilee huomattavasti suurempi riski, kuin miltä päälle päin näyttää. Tulenkin jakamaan tuloksia täällä blogissa, kunhan jotain esittelykelpoista saan aikaiseksi. Ainakin toistaiseksi tulokset näyttävät pitävän paikkaansa oman hypoteesini kanssa.

Lopuksi

ETF jonka kautta ideaa tällä hetkellä toteutan on Prosharesin short High yield ETF. Se pitää sisällään swap-sopimuksia (vastapuolena Goldman Sachs, Citibank ja Credit Suisse), joiden  arvo liikkuu päinvastaiseen suuntaan kuin Markit iBoxx $ Liquid High yield index. Täysin mutkaton sijoitus ETF ei kuitenkaan ole. Swap-sopimukset nimittäin hakevat -1:n korrelaatiota kyseisen indeksin päivämuutoksille. Näin ollen pitkässä juoksussa korrelaatio ei ole -1, vaan hintamuutoksessa on nähtävissä time decay – ilmiötä. Sen lisäksi ETF:n vuotuiset kulut ovat  1%:n luokkaa, joten odottelu todellakin maksaa. Hyvin todennäköisesti palkinto tulee kuitenkin olemaan suuri, joten olen valmis tuosta odottamisesta maksamaan.

Toinen vaihtoehto olisi ostaa ETF:ää, joka pitää sisällään luottoriskijohdannaisia (credit default swap). Tällainen on esimerkiksi CDS SHORT NORTH AMERICAN HY CREDIT ETF. Jos et tiedä miten CDS toimii, suosittelen katsomaan tämän havainnollistavan videon. Yksinkertaistettuna kyseessä on vakuutus, josta maksat vakuutuksen liikkeellelaskijalle preemioita tietyin väliajoin. Vakuutuksen kohteena on tässä tapauksessa yrityslaina ja mikäli lainan kohteena oleva yritys todetaan maksukyvyttömäksi, maksaa vakuutuksen liikkeellelaskija sinulle korvauksena 100% lainan arvosta. CDS:n voi luonnollisesti myös myydä eteenpäin, ja sen hinta perustuu vakuutuksen kohteena olevan yrityksen maksukyvyttömyysriskiin. Edellä mainitun ETF:n hinta siis perustuu näiden johdannaisten arvonmuutokseen ja defaulteista syntyvään kassavirtaan. Pienen sijoituksen olen myös tähän ETF:ään tehnyt, mutta toistaiseksi painotan enemmän pelkistä swap-sopimuksista koostuvaa ETF:ää, koska se on huomattavasti likvidimpi vaihtoehto.

Tähän artikkeliin on jo mahtunut asiaa ihan mukavasti, mutta aivan kaikkea en ole vielä käynyt läpi. Jätetään ne siis seuraavia kirjoituksia varten. Tulevissa kirjoituksissa olisi tarkoitus pohtia lisää HY-ETF:ien kohtaamaa likviditeettikriisiä ja short-näkemyksen sijoitusvaihtoehtoja edelleen. Haluan muistuttaa, että kyseinen strategia on erittäin spekulatiivinen ja kaukana siitä, mihin olen perinteisesti tottunut. Olen jo pitkään tehnyt asiasta selvitystyötä, mutta silti pidän positioni edelleen varsin pienenä (alle 15 %:ssa). Ainoana järkevänä vaihtoehtoisena sijoituksena tälle pidän käteistä, mutta sen tarjoama 0-tuotto ei minulle riitä, vaikkakin se on huomattavasti parempi kuin mitä esimerkiksi osakemarkkinoilta voidaan lähitulevaisuudessa odottaa.

En pyri ennustamaan minkään korjausliikkeen tai kriisin tarkkaa ajankohtaa. En myöskään aio merkittävissä määrin myydä olemassa olevia sijoituksiani pois. 10-20 vuoden tähtäimellä voi edelleen tehdä hyviä sijoituksia osakemarkkinoille. Fakta on kuitenkin se, että kriisi/korjausliike on tulossa lähivuosina ja mielestäni High Yield bondien shorttaaminen toimii hyvänä hedgenä näitä vastaan.

Alla on hyviä aiheeseen liittyviä artikkeleita ja videoita

(1) Nuveen Asset Management: Where are we in the Credit Cycle?

(2) Goldman Sachs: We’re entering ’the late stages’ of this cycle

(3) Threadneedle Investments: When will the corporate credit cycle turn? 

(4) Versus Investments: High Yield & The credit cycle

(5) Carl Icahn: Danger ahead (video)

(6) WILL THE STOCK MARKET CRASH IN 2016?

(7) Carl Icahn CNBC Full Interview Warns About Market Bubble (2015)

(8) ’Bond King’ Gundlach Issues Warning On U.S. Stocks, Junk Bonds

(9) CFA-institute: Is There a Bond Market Bubble?

(10) The Heisenberg: High Yield Hijinks

(11) UBS Says Junk Bond Bubble Just a Slowdown Away From Popping

(12) The Heisenberg: Credit check

(13) Gundlach Issues Warning on High-Yield Bonds | Wall Street Week | Episode 1

(14) How The Economic Machine Works by Ray Dalio

10 thoughts on “Velkasykli kääntyy – High Yield -markkinoiden kupla puhkeaa”

  1. Moro! Kiitos erinomaisesta blogista. Pystytkö valaisemaan tietämätöntä esimerkiksi tästä CDS SHORT NORTH AMERICAN HY CREDIT ETF:stä: Voiko tuohon sijoittamalla ottaa pahimmassa mahdollisessa tilanteessa enemmän turpiin kuin mitä on sijoittanut?

    1. Kiitos kysymyksestä!

      Tuon ETF:n arvo ei voi mennä alle 0:n, joten suurin mahdollinen tappio on se pääoma minkä sijoitat (oletuksena, ettet sijoita lainalla).

  2. Eikö kaikkein suorin tapa tähän treidiin olisi vain ostaa myyntioptio, jossa kohde-etuutena olisi ko. ETF (HYG). ETF:t ainakin kuullostavat monimutkaisilta ja mahdollisesti kalliimmilta vaihtoehdoilta (etenkin, jos HY nyt jostain syystä jatkaisikin nousuaan).

    1. Kiitos hyvästä kysymyksestä! Olen toki pohtinut, että ostaisin 1-2 vuoden mittaisia myyntioptioita HYG:iin. Mahdollisesti myös teen niin, mutta näihinkin sisältyy merkittävää vastapuoliriskiä jos asiat oikeasti menevät todella huonoon suuntaan. Pitäisi huolehtia siitä, että option saa joko myytyä tai ostettua HYG-ETF:iä ja hyödynnettyä option. Optioissakin tulee vastaan tuo time decay, joten en usko, että tämän toteuttaminen optioilla tulisi merkittävästi halvemmaksi kustannuksiltaan. Toistaiseksi myös luotan enemmän siihen, että näiden short-ETF:ien rahastonhoitajat osaavat asiansa paremmin kuin minä.

      Täytyy sanoa, etten toistaiseksi osaa riittävän hyvin arvioida millaisia riskejä tulisi vastaan ”worst case -scenariossa” jos totetuttaisin tämän optioilla. Siksi jatkan asioiden tutkimista ja jos optiovaihtoehto näyttää hyvältä, otan sen mukaan tähän.

  3. Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos siitä! Oletko tutkinut samaa asiaa (shorttaamista) valtionlainojen näkökulmasta? Olen vähän mahdollisuuksia tönkinyt itse ja tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta: https://www.amundietf.fr/professional/product/view/FR0010823385

    Default-todennäköisyyksiä en osaa sanoa, mutta suuri paino Italiassa pitää nekin ihan kohtuullisina. Huomio kiinnittyy itsellä duraatioon, joka on 10. Tuo olisi silloin melkoinen vipuvarsi nousevien korkojen varalle ja YTM ollessa vain 1,2% ei odottelustakaan tarvitse maksaa kohtuuttomasti, vaikka korkojen nousu kestäisikin jonkin aikaa.

    1. Kiitos!

      On se joskus käynyt mielessä, mutta en ole sen suuremmin lähtenyt asiaa tutkimaan. Ainakin päälle päin silmäiltynä tuo linkkaamasi ETF vaikuttaa ihan kelpotuotteelta jos haluaa short-näkemystä ottaa valtionlainoihin. Kulut on melko pienet, ja äkkiseltään katsottuna time decay näyttää melko minimaaliselta. Normaalitilassa tuon volatiliteetti on varmaankin aika matala, mutta jos kävisi vaikka niin hassusti, että euro romahtaa, niin saattaahan tuo liikkua isostikin. Korkojen nousua vastaan tuo voisi toimia hyvänä hedgenä, joten varmasti ihan mietinnän arvoinen tuote jos on paljon asuntolainaa/lainoja. Melko varmasti tuo + markkinakorko on paljon parempi vaihtoehto, kuin pankin tarjoama prime-korko nousevien korkojen varalle. Jos se jälkimmäinen edes yhtään suojaa antaa.

      Täytyypä tutkia asiaa tarkemmin.

  4. Hei,
    Luin jokin aika sitten Gregory Zuckerman:in kirjan
    The greatest trade ever (how one man bet against the market and made 20 billion dollars).
    Kirja käsitteli kuinka kyseinen sijoittaja oli vastapuolena subprime-laina vakuutuksissa.
    Jos olen ymmärtänyt oikein tässä on suurinpiirtein samasta kysymys.

    1. Hei,

      Hyvä huomio! Kyse on oikeastaan varsin identtisestä tilanteesta, kuin vuoden 2006-2008 subprimekriisissä. Toki markkina on eri ja osa sijoitustuotteista toimii eri tavoin. Joka tapauksessa asuntomarkkinoiden MBS:ää (mortage-backed-security) voidaan ajatella analogina ETF:lle: Vaikka käytännön eroja on, niin molemmat saavat sijoittajat käyttäytymään samalla tavalla. Eli siis luulemaan, että riskit ovat todellista pienemmät. Vastapuolena oleminen toimii täysin samoilla periaatteilla eli käytetään luottoriskijohdannaisia (credit default swap).

      Samaan aiheeseen liittyen suosittelen muuten lukemaan Michael Lewisin kirjan The Big Short: Inside the Doomsday Machine. Kyseisestä kirjasta on myös tehty viihteellinen, mutta samalla myös erittäin informatiivinen elokuva (The Big Short).

  5. Hei

    Hyvä artikkeli.

    Ajatusmallissasi on perustavaa laatua oleva virhe. ETF on ”kori” High Yield-sijoituksia. Tämä kori on jaettu ”osakkeiksi” pörssiin. Samalla tavalla kuin osakkeessa hinta ja arvo voivat olla erit. Vaikka ETF:n omistajat myyvät ETF kuinka, pörssihinta laskee, mutta lainoille salkunhoitajan ei tarvitse tehdä mitään. Salkunhoitaja ostaa lainoja ainoastaan siinä tapauksessa, että erääntyvät ja lainoista saamillaan koroilla.

    Ajatusmallisi toimii vain rahoistoille.

    Defaul rate 5% ja korko %5 ajatusmallista. Erillisten sijoitusten korko vaihtelee ja ne, jotka defaulttaa korko on yleensä pitkälle yli 5%. Esimerkkinä öljy-yhtiösitä alle 5% voi olla joku Exxon. Et laittanut mistä olet lukemat saanut, mutta mm. itse omistamani SPDR® Bloomberg Barclays High Yield Bond ETF(JNK) keskikuponki korko on 6,40%. Minusta tuntuu, että kirjoituksessasi jäljillä ja Euroopan yrityslainat ovat luonnottoman alhaisella tasolla kiitos EKP:n tukiostojen. Tämä koskee molempia sekä Corporate Bondia, että High Yield Bondia. Italian ja Kreikan pankkien tilanteen vuoksi lainat vain ”hoituu” tavalla tai toisella. Vertaileppa huviksesi yrityslainoja. Esimerkkinä teloperaattroi Sprint 9/15/2023 erääntyvän lainan korko on 11%. Vertaileppa tätä Eurooppalaisiin teleoperaattoreihin. Esimerkkinä Telialle voi tulla sanktioita lahjonnasta. Katsoppa huviksesi Telian korkoja. Valtio takana, niinpä niin. Mietippä miten Suomen taloudella menee, voiko luottoluokitus tippua nykyisestä. Mistä sitten rahat?

    1. Kiitos kommentista!

      En välttämättä saanut ajatustasi kiinni tuossa ETF-asiassa, mutta luulen että vastaan nyt siihen mitä sanoit:

      Mitä tulee High yield-ETF:iin, niin perinteisistä ETF:istä eroten markkinatakaus ei kriisitilanteissa toimi Volcker Rule:n johdosta: https://en.wikipedia.org/wiki/Volcker_Rule

      Kun asiat menevät niin huonoon suuntaan, että likviditeetti katoaa olemassaolevilta HY-bondeilta, katoaa samalla likviditeetti myös ETF:n kaupankäynnistä. Perinteisesti markkinatakaajahan ostaa ETF-osuuksia jos ne treidaa alle NAV, purkaa ne ja myy omaisuuden sitten erikseen. Kun HY-bondeilta katoaa likviditeetti ei markkinatakaajakaan pysty niitä myymään. ”Normaalille” osake – tai bondi-ETF:lle tällainen tilanne ei välttämättä olisi ongelma sillä markkinatakaaja-pankki kirjaa ETF-rahaston omaisuuden omaan taseeseensa tarjoten osto-ja myyntilaidat ETF:n sijoittajille ja kärsii sitten mahdolliset tappiot. Koska Volcker rule kieltää pankkeja tai muita rahoitusinstituutioita merkitsemästä erittäin spekulatiivisia tuotteita (esim. HY-bondit) omaan taseeseensa, ei pankki voi tarjota markkinatakausta tilanteessa, jossa HY-bondeille ei löydy ostajaa, ja HY-ETF:n sijoittajat kärsivät jopa pahempia tappioita kuin yksittäisiin HY-bondeihin sijoittanut sijoittaja.

      5 %:n lukemat tulee tuosta BofA:N High yield indeksistä. Kiitos vinkistä! Täytyypä perehtyä noihin euroopan HY-markkinohin lisää.

      Tässä vielä tuosta likviditeettiasiasta mielenkiintoista pohdintaa Howard Marksilta: https://www.oaktreecapital.com/docs/default-source/memos/2015-03-25-liquidity.pdf?sfvrsn=2

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *