Kaikki mitä sinun tulee tietää ETF-rahastoista

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on käydä läpi kaikki, mitä sinun tulee tietää ETF:stä. Mikä on ETF, miten se toimii ja miten niihin voi sijoittaa? Lopuksi esittelen teille muutaman hyvän ETF-rahaston. Tämän kirjoituksen luettuasi sinulla pitäisi olla riittävän hyvä ymmärrys aloittaa ETF -sijoittaminen.

Varmasti jokainen, joka on vähänkään seurannut sijoitusmaailmaa, on kuullut ETF:stä tai tietää ainakin jollain tasolla millaisesta tuotteesta on kyse. Monilla on kuitenkin aina jotain pieniä kysymyksiä näihin liittyen, jotka eivät ole vielä tulleet täysin selväksi. Ainakin itselläni oli sellaisia, ja siksi päätinkin lähteä tutkimaan asiaa hieman syvällisemmin.

ETF, indeksirahasto, sijoittaminen – Mistä on kyse ?

ETF kirjainyhdistelmä tulee sanoista Exchange Traded Fund eli pörssilistattu rahasto. Pörssiin listattu tarkoittaa siis sitä, että voit ostaa ja myydä ETF -rahasto-osuuksia pörssissä samaan tapaan kuin esimerkiksi pörssiyhtiöiden osakkeita. Tämä mahdollistaa sen, että voit sijoittaa mihin tahansa ETF-rahastoon riippumatta siitä, minkä pankin kautta sijoitustoimintaa harrastat.

ETF-rahastot yhdistetään usein indeksisijoittamiseen ja indeksirahastoihin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa ETF-rahastoista on indeksirahastoja. Indeksi on siis jokin joukko pörssiyhtiöiden osakkeita, jotka on valittu tuohon joukkoon (indeksiin) tietyllä samalla valintaperusteella. Tyypillinen indeksirahasto on esimerkiksi sellainen, joka omistaa tietyn pörssin suurimpia yhtiöitä. Vaikkapa Helsingin pörssin OMXH25-indeksirahasto omistaa 25 suurinta Helsingin pörssin yhtiöitä. Ehkä maailman tunnetuin indeksi on S&P 500 -indeksi, johon kuuluu 500 USA:n suurinta pörssiyhtiöitä. Oman indeksin voi keksiä kuitenkin melkein millä tahansa valintamenetelmällä, vaikka yritysten alkukirjaimen perusteella. Vain mielikuvitus on rajana.

Yleensä puhutaan passiivisista indeksirahastoista, mikä tarkoittaa siis sitä, että rahaston sisältö sijoitetaan vain indeksin mukaisesti. Rahastonhoitaja ei tällöin pyri ottamaan aktiivisesti näkemystä markkinoiden suunnasta tai siitä, mitkä pörssiyhtiöt ovat parhaita sijoituskohteita. Rahaston varat ovat siis passiivisesti sijoitettu ja rahaston arvonkehitys vastaa pörssin keskiarvoa. Passiivinen indeksisijoittaminen on ylivoimainen tapa vaurastua aktiivisiin rahastoihin verrattuna, sillä reilusti suurin osa aktiivisista rahastoista häviää tuotoissa vertailuindeksille eli pörssin keskiarvolle. Tyypillisesti markkinoiden keskimääräinen vuosituotto on esimerkiksi USA:ssa ollut viimeisen 200 vuoden aikana n. 9 % eli inflaatiokorjattuna 6,6 %. Tällaisella tuotolla esimerkiksi 100 euron kuukausittainen sijoitus kasvaa 20 vuodessa lähes 70 000 euroon ja 30 vuodessa jo 185 000 euroon. Korkoa korolle ilmiön voima on uskomaton!

ETF-rahaston hyödyt

ETF-rahaston rakenteesta johtuen, niihin liittyvät kustannukset on tyypillisesti huomattavasti matalammat, kuin perinteisissä rahastoissa. Esimerkiksi OP:n Amerikka-indeksirahaston (edustaa perinteistä rahastoa) vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,75 %. Rahasto seuraa Russel 1000 indeksiä eli sitä hoidetaan täysin passiivisesti. Silti OP:n rahastossa kulut ovat suorastaan törkeän korkeat verrattuna esimerkiksi iShares Russell 1000 ETF-rahastoon, joka seuraa täysin samaa indeksiä, mutta sen kulut ovat vain 0,15 % vuodessa. Pitkässä juoksussa noinkin ”pienellä” erolla on aivan valtava merkitys tuottoihin. Havainnollistetaan asiaa seuraavalla esimerkillä.

Viimeisen 10 vuoden aikana kyseinen indeksi on tuottanut n. 7 % vuodessa. Ajatellaan, että sijoittaisit 100 euroa kuussa kyseiseen indeksiin seuraavat 30 vuotta ja tuotto on edelleen sama 7 % vuodessa. OP:n indeksirahaston kautta sinulla olisi 30 vuoden kuluttua 105 000 euron omaisuus ja iSharesin ETF-rahaston kautta omaisuutesi olisi 120 000 euroa. Pitkässä juoksussa 0,6 %:n erotus kuluissa aiheuttaa jo yli 10 %:n eron tuottoon! Kannattaako tuollaisesta tuottoerosta siis maksaa, kun ETF:iin sijoittaminen on kaiken lisäksi paljon helpompaa?

Miten ETF toimii käytännössä?

Kuten sanottua, ETF-osuuksilla voi käydä kauppaa pörssissä. Tähän tarvitset osakevälittäjää, jonka kautta hoidat kaupankäynnin ja rahasto-osuuksien säilytyksen. Kannattaa valita sellainen osakevälittäjä, joka ei peri tilin avaamisesta, arvopapereiden säilyttämisestä tai mistään muustakaan ylläpitämisestä palkkioita, ja jonka toiminta on ennen kaikkea täysin läpinäkyvää. Minun mielestäni hyvä osakevälittäjä tarjoaa myös mahdollisuutta kuluttomaan kuukausisäästämiseen. Esimerkiksi Nordnet on tällainen välittäjä.

Oma arvomaailmani on se, etten koskaan suosittele sellaisia palveluita, joita en itse käytä ja joita en koe arvokkaaksi. Nordnet on ylivoimaisesti fiksuin, vastuullisin ja kustannustehokkain osakevälittäjä Suomessa. Kannattaa siis tutustua, kun kerran ilmaistakin on. Tilin avaaminenkin onnistuu helposti verkkopankkitunnuksilla.

Markkinatakaus takaa likviditeetin

Koska rahasto-osuuksilla käydään kauppaa pörssissä, niiden hinta perustuu kysyntään ja tarjontaan. Miten siis varmistun, että ostamani rahasto-osuuden hinta on oikea eli se vastaa rahaston alla olevan osakeomaisuuden arvoa (= NAV eli Net Asset Value)? Lyhyt vastaus tähän on se, että varsinkin suurten osakkeisiin sijoittavien ETF-rahastojen hinta pörssissä on 99 % ajasta oikea johtuen markkinatakauksesta. Markkinatakaus on hieman monimutkainen prosessi, eikä sen yksityiskohtien ymmärtäminen ole piensijoittajalle kovin olennaista. Lyhyesti sanottuna kyse on kuitenkin siitä, että markkinatakaaja tarjoaa ETF-rahasto-osuuksille pörssissä oikean osto – ja myyntilaidan eli hinnat joilla rahasto-osuuksia voi ostaa ja myydä. Osto – ja myyntikurssin erotusta kutsutaan bid-ask-spreadiksi (yleensä puhekielessä pelkkä spread). Markkinatakaaja on ETF-rahastosta ulkopuolinen instituutio, joka siis käytännössä takaa, että osto – ja myyntikurssi on erittäin korkealla tarkkuudella lähellä ETF-rahaston todellista arvoa (NAV).

Miten? Jos joku myy rahasto-osuuksia alle NAV:n, markkinatakaaja ostaa nopeasti nuo osuudet pois ennen muita ja samaan aikaan myy lyhyeksi ns. replikoitua rahastokoria (vastaa ETF-rahaston sisältöä) johdannaisen avulla. Markkinatakaaja seuraavaksi muuttaa ostamansa rahasto-osuudet rahaston alla oleviksi osakkeiksi ja siten sulkee lyhyeksimyyntiposition. Tällä tavalla markkinatakaaja tekee hieman riskitöntä voittoa, jonka suuruus on rahaston sisällön markkinahinnan ja pois ostetun myyntikurssin erotus. Samalla rahasto-osuuksien hinta pörssissä pysyy oikeana ilman, että kukaan muu (paitsi väärään hintaan myynyt) joutuu maksamaan siitä.

Käytännössä piensijoittajan on edes mahdotonta ostaa tai myydä väärään hintaan, sillä välittäjä toteuttaa toimeksiannot välittömästi olemassa olevan myynti – tai ostolaidan mukaan. Markkinapaniikeissa voi kuitenkin tulla niin isoja ostoja tai myyntejä, että hetkellisesti joku isompi sijoittaja voi myydä tai ostaa rahasto-osuuksia suuria määriä yli tai ali NAV:n. Tällä ei kuitenkaan ole pitkäjänteiselle sijoittajalle mitään merkitystä. Jos haluat ymmärtää enemmän markkinatakauksesta (ei tarvitse) niin katso tämä video.

ETF-rahastoon voi tehdä merkinnän kahdella tapaa

Joku varmasti miettii, miten ETF-rahastoihin voi tehdä suuria merkintöjä, vaikuttamatta rahasto-osuuksien hintaan. Ei kai markkinatakaajakaan voi loputtomiin tarjota likviditeettiä? Se on totta ja siksi on olemassa kaksi tapaa tehdä merkintä ETF-rahastoon.

Ensimmäinen tapa on tehdä se ns. sekundaarimerkinnän kautta. Se on myös yleisin tapa, jolla jokainen piensijoittaja saa oman osuutensa rahastosta. Sekundaarimerkintä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että merkintä tehdään avoimen markkinan kautta ostamalla se pörssistä. Kuten edellä todettiin, myyjänä toimii yleensä markkinatakaaja, mutta se voi olla myös kuka tahansa, joka haluaa myydä ETF-osuuksiaan.

Toinen tapa tehdä merkintä on ns. primaarimerkintä. Tämä tapa on huomattavasti harvinaisempi, vaikka iso osa ETF:n osakeomaisuudesta tulee rahastoon primaarimerkinnän kautta. Tällöin iso sijoittaja haluaa tehdä merkinnän rahastoon, mutta merkintä on liian suuri toteutettavaksi pörssin kautta. Tällöin sijoittaja on yhteydessä ETF:n palveluntarjoajaan ja auktorisoituihin osapuoliin (authorized participant eli AP). Sijoittaja sopii, että hän hankkii rahaston sisältöä vastaavan osakekorin (creation unit) ensin pörssistä ostaen jokaista osaketta yksitellen itselleen. Sen jälkeen nuo osakkeet siirretään ETF-rahastoon ja sijoittaja saa tästä itselleen oikean määrän rahasto-osuuksia. Rahaston arvo on siis kasvanut ja lisää osuuksia on luotu AP:n toimesta. Minimimäärä primaarimerkinnän toteuttamiseen on yksi creation unit, joka yleensä vastaa 50 000 kappaletta rahasto-osuuksia.

Sama toimii myös toiseen suuntaan eli tarpeeksi iso sijoittaja voi vaihtaa omistamansa rahasto-osuudet osakeomaisuudeksi. Tällöin rahaston koko pienenee ja osuuksien määrä vähenee. Osuuksien katoaminen/syntyminen on normaalia ETF-rahaston toimintaa, josta piensijoittajan ei kannata välittää. On kuitenkin hyvä tietää ainakin yleisellä tasolla, miten oma sijoituskohde toimii.

Avaa tili Nordnetiin helposti verkkopankkitunnuksilla. Asiakkuuden avaaminen on maksutonta. Säilytys 0 €, pörssikaupat alk. vain 3 €.

Fyysinen vs Synteettinen

ETF-rahasto voi olla joko synteettinen tai fyysinen. Synteettinen ETF tarkoittaa sitä, että rahasto ei varsinaisesti omista mitään osakkeita, vaan rahaston tuotto hoidetaan ns. total return -swap sopimuksen avulla. Käytännössä rahasto on siis tehnyt sopimuksen esimerkiksi pankin kanssa siitä, että rahastolle maksetaan joka päivä vertailuindeksin mukainen tuotto, osingot mukaan lukien. Vastapuolena toimiva pankki saa tässä kassavirtojen vaihtosopimuksessa vakuuskorin eli ns. substituuttikorin tuoton, joka sisältää osakkeita suunnilleen samassa suhteessa kuin indeksi, jota rahasto seuraa. Vakuuskorin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse sisältää tismalleen samoja arvopapereita kuin indeksi.

Vakuuskori on olemassa siltä varalta, että vastapuoli ajautuu maksukyvyttömäksi, eikä voi maksaa swap-sopimuksen mukaista tuottoa ETF:lle. Vakuuskorin arvo pitää olla EU-direktiivien mukaan vähintään 90 % ETF:n arvosta. Vastapuolen ajautuessa konkurssiin synteettisen ETF:n omistaja voi siis hävitä maksimissaan 10 % sijoittamistaan rahoista. Yleensä synteettiset ETF:t noudattavat tätäkin tiukempia vakuusarvoja. Vakuuskorien sisältö on yleensä avoimesti nähtävissä palveluntarjoajien esitteissä.

Fyysinen ETF taas omistaa ihan oikeasti osakkeita. Tällöin rahaston arvo määräytyy joka päivä osakeomistusten arvonkehityksen mukaan. Fyysisen ETF:n toimintaan ei siis liity vastapuoliriskiä, kuten synteettisen toimintaan liittyy. Vaikka ETF-rahaston rahastoyhtiö menisi konkurssiin, saa rahastoon sijoittanut henkilö rahansa takaisin, koska rahasto todellakin omistaa fyysisesti arvopapereita. Nämä arvopaperit ei luonnollisesti voi konkurssitilanteessakaan mystisesti kadota mihinkään, ja siksi fyysiseen ETF:ään sijoittanut voi olla täysin huoletta.

Synteettinen ETF – parempi tuotto, mutta suurempi riski?

Joku varmasti miettii, miksi kukaan omistaisi synteettisiä ETF:ä, kun niihin liittyy vastapuoliriskiä? Kannattaa tässä kohtaa muistaa se, että sijoitusmaailmassa tuotto ja riski kulkevat yleensä käsi kädessä. Niin myös tässäkin tapauksessa. Synteettinen ETF nimittäin seuraa yleensä paljon paremmin kohdeindeksiä eli sen ns. tracking-error on pienempi. Tracking-error siis kuvaa rahaston ja vertailuindeksin välistä tuottoeroa. Positiivinen Tracking-error kertoo, että rahasto on tuottanut kohdeindeksiä paremmin. Negatiivinen taas kertoo siitä, että rahasto on tuottanut kohdeindeksiä huonommin. Luonnollisesti haluat sijoittaa rahastoon, jonka tracking-error on mahdollisimman lähellä nollaa. Toki pieni positiivisuus ei haittaa.

Synteettisessä ETF:ssä on myös yleensä pienemmät kulut fyysiseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että kun indeksin sisältö muuttuu, joutuu fyysinen rahasto käymään kauppaa saavuttaakseen uuden indeksin mukaisen sisällön. Pienemmät kulut yhdistettynä parempaan tracking-erroriin saa sijoittajat ottamaan vastapuoliriskiä ja sijoittamaan synteettisiin ETF:iin fyysisten ETF:ien sijaan. Kannattaa kuitenkin huomata, että monet fyysiset ETF:t harrastavat osakelainausta lyhyeksi myyjille, josta ne saavat kassavirtaa. Tämä osaltaan pientää fyysisiin ETF:iin liittyviä kuluja.

On käyty paljon keskustelua siitä, onko synteettisen ETF:n tarjoama parempi tuotto suuremman riskin arvoista. Toki synteettisissä ETF:ssä on aina olemassa vakuuskori, jonka arvoa säätelee direktiivit. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa huomioida se, että vastapuolen ajautuessa konkurssiin, synteettinen ETF voidaan purkaa. Tällöin joudut maksamaan rahastoon kertyneistä voitosta veroa, mikä osaltaan katkaisee hieman korkoa korolle -ilmiötä. Tällaiseen purkutapahtumaan liittyy myös ylimääräistä vaivaa ja eteen saattaa tulla yllättäviä onglemia. Suosittelenkin synteettisiä ETF:iä vain sellaisille, jotka oikeasti ymmärtävät niiden toimintaperiaatteen ja niihin liittyvät riskit. Tavalliselle piensijoittajalle synteettiset ETF:t voivat olla melkoisen monimutkainen tapaus, joten silloin suosittelen enemmin sijoittamaan fyysisiin ETF:iin.

Tuotto-osuus vs kasvuosuus

Vielä ennen loppuhuipennusta käymme läpi viimeisen tavan, jolla ETF:iä voidaan luokitella. ETF-rahastot voidaan siis jakaa joko kasvuosuuksiin tai tuotto-osuuksiin. Näiden ero on se, että tuotto-osuuksissa rahastoon kertyvät osinkotuotot maksetaan rahasto-osuuden omistajille ulos. Kasvuosuuksissa osinkoja ei makseta ulos, vaan rahasto sijoittaa ne uudelleen indeksin mukaisiin osakkeisiin.

Tässä kohtaa kannattaa huomata, että tuotto-osuudellisten ETF-rahastojen osingoista joutuu maksamaan veroa. Jos kyseessä on suomalainen rahasto, vero menee suomen verolainsäädännön mukaan eli maksat veroa kokonaisuudessaan 25,5% (alle 30 000 euron osingot) tai 28,9 % (yli 30 000 euron osingot). Ulkomaisten ETF-rahastojen osinkoverotukseen vaikuttaa se, onko Suomella ja ulkomaisella valtiolla verosopimusta. Ulkomainen valtio voi esim. periä lähdeveroa (yleensä 15%), joka hyvitetään kokonaisuudessaan Suomen pääomaverosta. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy verohallinnon sivuilta.

Kaikkein helpoimmalla kuitenkin selviää, kun valitsee kasvuosuuden. Kasvuosuus on myös se tuottavampi vaihtoehto, sillä rahastoon kertyvät osingot tulee sijoitettua uudelleen ja ne kasvaa korkoa korolle ilman veroseuraamuksia. Rahastot nimittäin saavat useimmiten sijoittaa osingot uudelleen ilman veroseuraamuksia. Toki jos haluaa nauttia jatkuvasta kassavirrasta ja laittaa osingot kulutukseen, on tuotto-osuus siinä tapauksessa parempi vaihtoehto. Kaikki riippuu siis elämän tilanteestasi. Jos haluat säästää pitkälle tulevaisuuteen, valitse kasvuosuus.

Millainen on siis fiksu ja kustannustehokas ETF-rahasto?

Käydään siis vielä kertauksena läpi. Piensijoittajan, joka säästää pitkälle tulevaisuuteen, kannattaa sijoittaa matalakuluisiin fyysisiin kasvuosuuksiin, joissa tracking-error on mahdollisimman lähellä nollaa tai positiivinen. Käydään nyt muutama esimerkki läpi tällaisista rahastoista.

iShares Core S&P 500 UCITS ETF (SXR8)

Kyseinen rahasto siis sijoittaa USA:n S&P 500 -indeksin mukaisesti. Rahasto on fyysinen kasvuosuus, jonka kokonaiskulut (TER eli Total Expense Ratio) on 0,07 % vuodessa. Rahaston tracking-error viimeiseltä kolmelta vuodelta on 0,03, mikä on erinomainen. Kannattaa huomata, että kyseinen rahasto on mukana Nordnetin kuukausisäästämisessä eli voit säästää kyseiseen rahastoon kuukausittain automaattisesti haluamasi summan rahaa, täysin kuluttomasti ja ilman mitään sitoutumista. Käytännössä siis maksat vain 0,07% sijoituksen arvosta vuodessa kuluja.

Kuukausisäästäminen on mielestäni erittäin fiksu tapa säästää indeksirahastoihin, koska et voi tietää mihin suuntaan pörssi on menossa. Siksi rahasto-ostot kannattaa hajauttaa ajallisesti eli ostat pienellä summalla joka kuukausi. Tällöin pitkässä juoksussa ostojesi keskihinta painottuu itse asiassa alle rahaston historiallisen keskihinnan. Tämä johtuu siitä, että kurssin ollessa matala, saat samalla säästösummalla isomman määrän rahasto-osuuksia. Vastaavasti kun hinnat ovat kalliita, saat samalla summalla rahasto-osuuksia pienemmän määrän. Ajallisella hajauttamisella saat siis automaattisesti ostosi painotettua enemmän niihin ajankohtiin, jolloin osakkeita kannattaa ostaa (eli kun hinnat ovat matalalla).

iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF (IS3N)

Kyseinen rahasto sijoittaa kehittyville markkinoille. TER on 0,25 % vuodessa, mikä on kohtuullisen hyvä, ottaen huomioon sen, että kehittyvillä markkinoilla kustannukset ovat luonnollisesti korkeammat. Tämäkin rahasto on fyysinen kasvuosuus ja se on myös mukana Nordnetin kuluttomassa kuukausisäästämisessä.

Edellä mainitut rahastot ovat siis yleisindeksirahastoja eli ne sijoittavat kyseisen markkina-alueen keskiarvoon. Jos haluaa tavoitella parempaa tuottoa, niin esimerkiksi small-cap ETF:t ovat tyypillisesti sitä tarjonneet. Small-cap tarkoittaa siis pienen markkina-arvon omaavaa yhtiötä. Pienet yhtiöt tuottavat keskimäärin suuria paremmin, mutta niihin liittyy yleensä hieman enemmän riskiä. Alla muutama hyvä Small-cap ETF:

Eurooppa: SPDR MSCI Europe Small Cap Value Weighted UCITS ETF (ZPRX)

Kyseinen rahasto sijoittaa euroalueen pieniin arvo-osakkeisiin. Kyseisen rahaston kokonaiskulut ovat 0,30 % vuodessa. Rahasto on fyysinen kasvuosuus. Valitettavasti kyseinen rahasto ei ole toistaiseksi mukana Nordnetin kuukausisäästämisessä. Jos rahastoon haluaa tehdä sijoituksia, niin kannattaa sijoittaa hieman suurempia summia kerralla, jotta välityskulujen suhteellinen osuus pysyy pienenä (mielellään alle 1 %:ssa).

USA: SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETF (ZPRV)

Kyseinen rahasto sijoittaa USA:n pieniin arvo-osakkeisiin. Tässäkin rahastossa kulut on 0,30 % vuodessa ja rahasto on fyysinen kasvuosuus. Edellisen Small Cap – ETF:n mukaisesti tämäkään ei ole mukana Nordnetin kuukausisäästämisessä.

Euroalue: Euro Stoxx® Select Dividend 30 UCITS ETF (DXSA)

Viimeinen poiminta on euroalueen hyviin osingon maksajiin sijoittava rahasto. Hyväksi osingonmaksajaksi luokitellaan siis sellainen yhtiö, joka maksaa tasaisesti kasvavaa osinkoa joka vuosi. Tyypillisesti tasaisesti kasvava osinko on laadukkaan bisneksen tunnusmerkki. Kyseessä on fyysinen rahasto, mutta tällä kertaa rahasto ei olekaan kasvuosuus vaan tuotto-osuus. Rahasto sopii siis sellaiselle, joka haluaa saada tasaista kassavirtaa ja laittaa rahat kulutukseen. Tässä kokonaiskulut on 0,30 % vuodessa. Huonona puolena on se, ettei rahasto ole mukana Nordnetin kuluttomassa kuukausisäästämisessä. 

Lopuksi

Siinä tuli aika lailla kaikki, mitä sinun tulisi tietää ETF:stä. Oma lähtökohtani on se, ettei rahastosta kannata koskaan maksaa yli 0,50 % hallinnointipalkkiota. Katso siis aina ennen rahastosijoitusta, että hallinnointipalkkio ja ennen kaikkea TER (Total Expense Ratio) on alle tuon. Jos rahastoesitteestä ei helposti löydy tuota lukua, niin ei välttämättä kannata siihen edes sijoittaa. Vastaavasti jos luku on yli 0,50 %, niin rahaston tulisi mielellään olla erikoissijoitusrahasto, jolla on jokin lisäarvoa tuottava strategia. Jos rahastolla ei tällaista strategiaa ole tai et ole täysin vakuuttunut, että se tuottaa lisäarvoa passiiviseen indeksisijoittamiseen verrattuna, niin älä sijoita siihen.

Joskus korkeamman palkkion maksaminen kannattaa jos rahasto kykenee tuottamaan lisäarvoa indeksiin nähden. Tällaisia rahastoja saattavat olla esim. erilaiset älybeeta-ETF:t (smart beeta) tai puhtaasti aktiiviset erikoissijoitusrahastot. Muista kuitenkin, että hyvän aktiivisen rahaston löytäminen on erittäin vaikeaa, koska lähes 90 % niistä häviää indeksille.

Itse valitsisin pitkäaikaiseen säästämiseen sellaisen ETF:n, joka on fyysinen kasvuosuus, sijoittaa passiivisesti johonkin indeksiin ja on mukana Nordnetin kuluttomassa kuukausisäästämisessä. Nordnetin kuukausisäästökampanjassa on mukana n. 50 rahastoa. Kannattaa aina muistaa, että ETF-rahastojen ulkopuolellakin on olemassa hyviä rahastoja. Kannattaa esimerkiksi käydä läpi Nordnetin tarjoamat täysin kuluttomat Superrahastot.

Loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin aloittaminen. Se, että avaa arvo-osuus tilin, alkaa säästää rahaa ja tekee sijoituksia säännöllisesti on kaikkein tärkeintä. Liikkeestä on paljon helpompi korjata ja säätää omaa sijoitustoimintaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, joten virheitä sattuu alussa varmasti kaikille. Siksi on tärkeää, että valitsee heti alussa turvallisen ja luotettavan ympäristön omalle sijoitustoiminnalle.

Jos pidit kirjoituksesta ja opit tänään jotain, jaa se sosiaalisessa mediassa alla olevilla painikkeilla! Käy myös seuraamassa minua Facebookissa, Twitterissä @uncommonprofits ja Instagramissa @omistajavaurastu.

Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvontaa eikä osto-tai myyntisuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin Vastuuvapauslausekkeeseen. Blogissa esiintyvät linkit ja kuvamainokset saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

7 thoughts on “Kaikki mitä sinun tulee tietää ETF-rahastoista”

  1. Moi,
    Missä/kenen kautta näihin ZPRX:ään ja ZPRV:hen pystyy kuukausisäästämään?

    1. Moi,

      Kiitos kysymyksestä!

      En ole varmaan pystyykö noihin kuluttomasti kuukausisäästämään yhtään missään. Nordnetissa noiden ETF:ien ostamisesta menee 15 euron välityspalkkio. Lynxin kautta menisi normaalisti 4,5 euron palkkio, mutta jos avaat tilin ennen 19.6, niin saat heinäkuun loppuun asti ostella noita ETF:iä ilmaiseksi: http://www.omistajavaurastu.com/2017/06/lynx-tarjoaa-kaupankaynnin-valityskuluihin-hyvityksen.html

      Myös Degiro on varteenotettava vaihtoehto, sillä sielläkin kulut on vain muutaman euron. Tosin itse pidän Lynxiä helpompana ja käytän myös itse sitä enemmän.

  2. Tsekkailin näitä etf-rahastoja jotka kuuluvat kk-säästämisen mahdollisuuksiin. Osuuden hinta ainakin isharesin core sp500 rahastossa yli 200e. Ei siis onnistu jos haluaa säästää esim. 100e/kk?

    1. Kiitos kommentista!

      Jenkkeihin sijoittajalle tuo on aika harmillinen homma tietysti…toinen vaihtoehto olisi tuo Xetraan listattu iSharesin S&P 500 ETF, jonka kappalehinta näyttää olevan 21 euroa tällä hetkellä. Tuossa vain kulut on aika kipukynnyksellä (0,40 %). Ei toki mitkään ihan sietämättömät, mutta kyllähän tuo 0,07 % kulu on paljon parempi… Toinen vaihtoehto on 0,20 % TER:in db-X-trackersin ETF, jonka kappalehinta näyttää olevan 40 euron paikkeilla. Tuo on tosin synteettinen ETF eli tutkisin kyllä huolellisesti rakenteen ja vakuuskorit ym. ennen kuin voisin sitoutua tuollaiseen pitkälle aikavälille.

      Ei siis auta, kuin laittaa Nordnetille palautetta tästä ja pyytää josko toisivat kk-säästämiseen lisää vaihtoehtoja jenkkilään!

  3. Kiitos tästä kattavasta setistä. Tein tästä innostuneena muutaman muutoksen omaan ETF-kuukausisäästöohjelmaan. Itse tein sen virheen, että aloitin vain jollain, enkä tutkinut vaihtoehtoja tarpeeksi. Kaikki ovat kyllä hyvin plussalla, mutta kulut ovat myös suhteettoman kovat. Jatkossa kuitenkin toisin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *