Pitkäjänteinen sijoittaminen kannatti tänäkin vuonna

 

Mitä vuosi 2016 meille opettikaan? Ainakin sen, että pitkäjänteinen säästäminen joko passiivisen indeksisijoittamisen tai bisnessijoittamisen muodossa on kannattavaa vuodesta toiseen. Läpi vuoden, viikosta toiseen ”sijoitusviisaat” ovat jaksaneet tuputtaa samaa mantraa uusista tulevaisuuden uhkatekijöistä. Olipa kyseessä Brexit, USA:n presidentin vaalit, FED:n korkopäätös tai euroopan keskuspankin päätökset, on näiden asioiden lopputuloksesta ja sen vaikutuksista osakemarkkinoihin aina selkeä näkemys. Kuten olemme vuoden aikana huomanneet, ei lopputuloksen oikein ennustaminen kuitenkaan vielä riitä. Tulisi nimittäin osata ennustaa oikein myös lopputuloksen aikaansaamat vaikutukset markkinoihin. Ne ovat läpi vuoden olleetkin sitten täysin päinvastaiset ennusteisiin nähden.

Pessimistien markkinoiden ajoittamisyritykset eivät selvästikään toimi. Toisaalta ei optimistienkaan ajatuksen juoksu tunnu aina kovin kirkkaalta. Hälyttävän korkeita arvostustasoja perustellaan täysin älyttömillä argumenteilla, kuten vetoamalla matalaan korkotasoon. Ja jos ei matala korkotaso oikeuta korkeita arvostustasoja, niin sitten tekonologian kehitys ja tuloskasvu. Tosin taitaa nykyinen kasvu perustua ainoastaan tulosmanipulointiin yritysostojen ja omien osakkeiden takaisinostojen turvin.

Ongelma on nimenomaan ajoittaminen

En väitä etteikö markkinoilla olisi useita riskejä, joiden realisoituminen aiheuttaisi suorastaan massiivista tuhoa. Olen jopa saattanut lyödä vetoa tällaisten puolesta. En myöskään väitä etteikö arvostustasot olisi käsittämättömän korkealla verrattuna orgaaniseen kasvuun, joka on nolla. Ongelma ei siis ole se, etteikö moni meistä ymmärtäisi tämän hetken realiteetteja: Osakemarkkinoiden kasvulle ei ole mitään rationaalista oikeutusta. Sellaista ei ainakaan ole vielä tullut vastaan.

Kaikesta huolimatta markkinoiden pyörät pyörii, vaikka sitten ilman mitään järkevää syytä, ennen kuin joku pysäyttää sen. Aivan yhtälailla auton kuljettaja voi ajaa yhä syvemmälle metsään, vaikka polttoaine on lopuillaan. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä, mutta ehkä kuljettaja ei huomaa sitä viallisen bensamittarin tai humalatilan vuoksi. Epäilen syyksi jälkimmäistä.

Ongelma on jokatapauksessa se, että tuskin kenelläkään on tarkkaa tietoa kuinka pitkäksi ajaksi bensaa riittää. Ehkä bensan määrä on tiedossa, mutta kulutus voi vaihdella kuskin ajotavan ja maaston pinnanmuotojen mukaan. Hyytymisen tarkka ajoittaminen on erittäin vaikeaa, ja väärin menneet ajoittamisyritykset maksavat rahaa.

Sen sijaan pitkäjänteinen laatuyhtiöiden omistaminen tai indeksisijoittaminen ei maksa mitään. Tänäkin vuonna kannatti ostaa indeksejä joko ajallisen hajauttamisen mallin tai hinnoitteluun perustuvan mallin mukaan. Myös hyviä bisneksiä sai toisinaan hyvään hintaan. Fiksusti tehneet sijoittajat nauttivat tänäkin vuonna mukavista tuotoista. Maksajana toimii kaikki ne, jotka yrittävät ajoittaa markkinoita.

Valitse siis tarkkaan, haluatko maksaa odottamisesta. Pessimistinä olet todennäköisesti oikeassa ja lopulta saat ansaitsemasi tuoton. Saatat kuitenkin joutua odottamaan tuskastuttavan pitkään. Mieti mitä tuo odottaminen maksaa ja mitä sen aikana menetät? Jos olet todella tehnyt pohdintasi ja päätät lyödä vetoa, pidä kantasi. Hötkyily ei toimi, olitpa sitten pessimisti, optimisti tai realisti.

PS: Suosittelen kuitenkin suurimalle osalle vaurastumiseen sitä tehokkaampaa vaihtoehtoa, vedonlyönnin sijaan.

Nordnet.fi: Sijoittamisen ei tarvitse olla tylsää – avaa tili jo tänään ilmaiseksi

1 thought on “Pitkäjänteinen sijoittaminen kannatti tänäkin vuonna”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *