Kulta on paras omaisuusvakuutus: Osa 1

Tällä hetkellä sinulle tarjotaan palovakuutusta taloon, jossa maailman suurimmat keskuspankkiirit viettävät pitkään kestäneitä juhlia. Kaikki takat ovat päällä, boolia riittää ja delirium tremens alkaa jo oireilla osassa juhlijoita. Keskuspankkiirien lisäksi talossa on sisällä kaikki maailman pankkitalletukset, setelirahana, ja niitä säilytetään lähellä palavia takkoja. 

En saa antaa sijoitusneuvontaa, mutta olet tyhmä, jos et tuollaiseen palovakuutukseen tartu. Jos nyt ollaan tarkkoja, niin itseasiassa kyse ei olisi sijoitusneuvonnasta. Kulta ei nimittäin ole sijoituskohde, koska se ei tuota kassavirtaa tai sisällä mitään liiketoimintariskiä. Kulta on rahaa ja nykymaailmassa se toimii erinomaisena vakuutuksena fiat-valuuttajärjestelmän riskejä vastaan. Koska osa sijoituspalvelulakia tulkitsevista häiriintyneistä virkamiehistä saattaa ajatella kullan ostamista  ja myymistä enemmän tai vähemmän spekulatiivisena sijoittamisena, niin korostetaan vielä, ettei kirjoitus sisällä mitään sijoitusneuvontaa. Edelleen velvoitan lukijoita tutustumaan blogin vastuuvapauslausekkeeseen.

Lauseella ”kulta on rahaa” saa itselleen nykymaailmassa helposti hullun leiman. Tämäkin kirjoitus kerää todennäköisesti paljon trolleja, joiden ulosanti asiasta on lähinnä ”kerää nyt vielä varasto täyteen sokeria ja aseita” – tyyppistä provosointia. Lohdutuksena kuitenkin kaikille trolleille: Teillä on vielä toivoa. Ajattelin itsekin vielä muutama vuosi sitten samalla tavalla kuin te.

Kirjassa The new case for gold lakimies ja talouskommentaattori James Rickards esittelee oman näkemyksensä siitä, miksi fyysinen kulta on paras vakuutus nykyisen valuuttajärjestelmän romahdusta vastaan (joka tulee tapahtumaan todennäköisesti aikaisemmin kuin myöhemmin). James on koulutukseltaan lakimies ja ekonomisti. Hän on 35 vuoden Wall Street-uransa aikana toiminut mm. investointipankkiirina useissa eri pankeissa ja lakiasiainjohtajana surkuhupaisassa Long-term capital management hedge-rahastossa. James jos kuka on todella nähnyt läheltä, miten taloustieteen nobelisteja täyteen ahdettu hedge-rahasto (jonka piti pystyä tuottamaan täysin riskitöntä voittoa) romahti muutamassa vuodessa ja uhkasi samalla viedä mukanaan koko maailman finanssijärjestelmän. Muun maailman pelastuksena oli lopulta USA:n keskuspankin (FED:n) organisoima bailout, jota James oli selvittelemässä.

Nykyisin James Rickards toimii Physical Gold Fund – kultarahaston neuvottelukunnan jäsenenä ja toimittajana Strategic Intelligence uutiskirjeessä. Hän on kirjoittanut paljon The New York Times bestsellereitä. Tämä kirjoitussarja perustuukin suurimmaksi osaksi Rickardsin ajatuksiin, jotka olen kirjoittanut minun ajatusmalliini sopivaan muotoon muutamaa muuta lähdettä hyödyntäen.

Miksi juuri kulta?

Ennen kuin mennään syvemmälle koko ideaan nykyisen valuuttajärjestelmän romahduksesta ja sen seurauksista, niin käydään läpi, miksi juuri kulta on fyysisiltä ominaisuuksiltaan ainoa rahaksi soveltuva alkuaine. Palataan siis takaisin peruskoulun ja lukion kemian tunneille.

Kun tarkastellaan alkuainetaulukkoa ja lähdetään etsimään sopivaa rahakandidaattia, on helppo rajata pois kaikki ne yhdisteet, jotka ovat kaasuja (H, O, Ne, Ar, He, F, Cl, Kr, Xe, Rn) tai nesteitä (Br, Hg, Fr, Cs, Rb, Ga) huoneenlämmössä (tai lähellä sitä). Sen jälkeen rajautuu pois veden kanssa liian helposti reagoivat yhdisteet (mm. suurin osa alkali – ja maa-alkaimetalleista). Myös myrkylliset alkuaineet (kuten As) tai radioaktiiviset alkuaineet (mm. U, Pu, Th) on helppo rajata pois. Helposti hapettuvat alkuaineet (Fe, Cu, Pb) eivät käy, alumiini on liian pehmeää ja titaani on liian kovaa.

Jäljelle jäävät epäreagentit jalometallit (Kulta, iridium, palladium, platina, osmium, renium, rodium rutenium ja hopea). Näistä osmium ja iridium ovat liian hauraita fyysiseksi rahaksi. Renium, palladium, rodium ja rutenium ovat liian harvinaisia ja/tai niillä on liikaa teollisuuskäyttöä. Platinaa on hankalaa kerätä sekä muotoilla ja silläkin on liian paljon teollisuuskäyttöä. Jalometalleista rahakandidaateiksi jäljelle jää siis kulta ja hopea, joista hopea reagoi liian hyvin hapen kanssa.

Kulta on fyysisiltä ominaisuuksiltaan siis ainoa rahaksi soveltuva alkuaine. Se ei reagoi kovinkaan helposti muiden aineiden kanssa. Se on riittävän kestävää, mutta silti sitä on helppo muotoilla. Sitä on maaperässä tarpeeksi, mutta ei liikaa ja sen teollisuuskäyttö on suhteellisen vähäistä (n. 10 % tuotetusta kullasta). Sille on siis syynsä, miksi kultaa on käytetty tuhansia vuosia rahana ennen kuin nykyinen fiat-valuuttajärjestelmä luotiin. Se ei johdu siitä, että kulta on kiiltävä tai kaunis metalli, vaan puhtaasti siitä, että se on fyysisiltä ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan täydellistä rahaa, jolle ei kuitenkaan ole keksitty kovinkaan paljon teollisuuskäyttöä.

Kulta on parempaa rahaa kuin mikään muu olemassa oleva raha

Maailmassa on paljon erilaista rahaa. On ”tavallista” rahaa kuten euroja ja dollareita eli ns. fiat-rahaa, jonka arvo ei perustu mihinkään konkreettiseen omaisuuteen, vaan ihmisten ja valtioiden välisiin sopimuksiin. On kultaa, jonka hinta muissa valuutoissa altistuu keskuspankkien hintamanipulaatiolle lyhyellä aikavälillä, mutta pitkässä juokusssa sen ”arvon” määrää muiden ihmisten kysyntä ja tarjonta. Jos nyt ollaan tarkkoja, niin todellisuudessa kullan arvo ei muutu mihinkään, mutta puhun tästä lisää myöhemmin.

On myös olemassa vain valtioiden välistä rahaa, kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeuksia (special drawing rights). Näiden merkitys korostuu varsinkin kriisien yhteydessä. Ei kuitenkaan mennä vielä tässä kirjoituksessa sen syvemmälle tähän asiaan.

Näiden lisäksi on avoimeen lähdekoodiin perustuvaa kryptovaluuttaa (esimerkiksi bitcoin), joka eroaa perinteisestä fiat-valuutasta anonymiteetin ja keskupankkien sääntelyn osalta. Osa ihmisistä vertaakin kryptovaluuttaa kultaan. Vertaus on tavallaan oikeutettu, sillä myöskään kulta ei ole ainakaan pitkässä juoksussa keskuspankkien sääntelyn alaista ja kullan kasvoton omistaminen, ostaminen ja myyminen on melko helppoa. Kullan ”arvo” perustuu pitkällä aikavälillä myös kysyntään ja tarjontaan, joita ohjaa ihmisten näkemykset, ei  teollisuuden tarpeet, kuten raaka-aineissa. Siksi kulta ei ole raaka-aine, vaan rahaa. Bitcoin ja kulta ovat siis pitkälti samankaltaisia, tosin bitcoin vie kasvottomuuden astetta pitemmälle.

Bitcoinissa on kuitenkin yksi merkittävä ongelma, joka esiintyy myös fiat-rahassa. Molemmat ovat alttiita hakkeroinnille. Eurot, dollarit ja bitcoinit voivat kaikki kadota tililtäsi muutamalla klikkauksella. Toki bitcoin on hieman turvallisempi kuin fiat-valuutat, sillä ainakaan pankki ei voi ”kadottaa” tai jäädyttää kryptovaluuttaasi taikka vaihtaa niitä pankin arvottomiin osakkeisiin finanssikriisin sattuessa. Se ei kuitenkaan estä bitcoin-lompakkosi ja mahdollisesti koko järjestelmän hakkeroimista muiden tahojen osalta.

Joku voi toki argumentoida, että aivan yhtä lailla fyysiset kultaharkot on helppo varastaa. Joku voi juuri nyt astella taloosi, ampua sinut ja varastaa sinun kultaharkot. Tämä on ihan todellinen uhka, mutta lähinnä silloin, jos huutelet kultaharkkovarannoistasi kaupungilla.

Olennaista on kuitenkin se, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä tietoturva-asioista yhtään mitään. Maalaisjärkeä sen sijaan löytyy monelta, joten ainakin minä koen turvallisemmaksi fyysisen kullan, kuin internetkullan säilyttämisen. Jos kuitenkin koet olevasi tietoturvaekspertti ja tiedät, että bitcoinien säilyttäminen on turvallisempaa kuin fyysisen kullan säilyttäminen, niin en näkisi bitcoinien korvaavuutta kullalla kovin ongelmallisena.

Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että valuuttakriisissä kullan hintaa ohjaa massojen ajatuksen juoksu. Ostaako tavallinen ihminen ennemmin fyysistä kultaa vai internetkultaa, kun kriisi tulee seuraavan 10 vuoden sisällä? Asia voi kääntyä bitcoinin puolelle ehkä 30 vuoden päästä, mutta ainaki tällä hetkellä voin lyödä vetoa, että kriisin sattuessa massat juoksevat nimenomaan ostamaan kultaa.

Kullalla ei ole sijaa nykyisessä talousjärjestelmässä, vai onko?

Keskuspankit ympäri maailmaa sanovat, että kulta on nykyisin täysin merkityksetön ”hyödyke”, koska olemme luopuneet kultakannasta jo 1970-luvulla. Kaksi sukupolvea taloustieteen opiskelijoita on saanut kuulla, miten kulta on vain arvoton reliikki, jolla ei ole sijaa nykyisessä talousjärjestelmässä.

Jos tämä on totta, miksi USA omistaa 8000 tonnia kultaa? Miksi sekä IMF että Saksa säilyttää holveissaan kummatkin noin 3000 tonnia kultaa? Miksi Kiina ja Venäjä ostavat molemmat satoja tonneja kultaa joka vuosi? Jos kulta todellakin olisi arvotonta, niin tällainen käytös olisi erittäin huolestuttavaa. Miksi maailman suurimmat valtiot käyttää valtavat määrät rahaa kullan ostamiseen, jos sillä ei ole mitään arvoa?

Syy sille, miksi keskuspankit ympäri maailmaa puhuvat toista, mutta tekevät juuri päinvastoin johtuu siitä, että he haluavat pitää yllä fiat-valuuttajärjestelmän valtaa ihmisten käyttäytymisen ja politiikan yllä. Jos ihmiset eivät uskoisi nykyiseen rahajärjestelmään, ei keskuspankkien poliittisilla päätöksillä olisi mitään merkitystä talouteen. Rahan painaminen, ohjauskoron laskeminen, kvantitatiivinen elvyttäminen ja kaikki muu olisi aivan turhaa, jos ihmisillä ei olisi luottamusta fiat-rahaan. Jos keskupankit avoimesti kertoisivat huolistaan, joita nykyiseen valuuttajärjestelmään liittyy ja kertoisivat ostavansa tai säilyttävänsä fyysistä kultaa kriisien varalle, ei ihmiset tietenkään enää luottaisi järjestelmään. Kun asioista pysyy hiljaa, poliittinen valta talouteen säilyy ja myös kullan hinta pysyy alhaalla, mikä edelleen mahdollistaa kullan ostamisen alhaisemmilla kustannuksilla. Ja tätä maailman suurimmat valtiot tekee ja haluavat tehdä, kaikessa hiljaisuudessa.

Kulta ja FEDin maksukyvyttömyys

James Rickards esittää kirjassaan The new case for gold mielenkiintoisia laskelmia siitä, miten USA:n keskuspankki FED olisi käytännössä täysin maksukyvytön ilman taseen ”piilotettuja” kultavaroja. Ilman kultaa FEDin taseessa olisi varoja 4,49 triljoonaa ja velkoja 4,45 triljoonaa. Kokonaisuudessaan pääomaa on siis 40 miljardia (varat-velat). Tekniseltä kannalta FED ei siis ole vielä maksukyvytön, koska velkoja on vähemmän kuin varoja. Iso osa FEDin varoista on kuitenkin bondeja, jotka on ostettu markkinoilta historiallisen alhaisella korkotasolla. Käytännössä siis jo 1 %:n tappiot varoissa riittävät tekemään FEDin maksukyvyttömäksi (velkoja enemmän kuin varoja). Näin matalalla korkotasolla tätäkin huomattavasti suuremmat tappiot eivät ole ollenkaan epätodennäköisiä, jos ja kun korot lähtevät nousuun.

FEDin taseessa on kuitenkin merkittynä kohta ”gold certificate account”, jonka arvoksi on merkitty 11 miljardia. Näiden sertifikaattien arvo on viimeksi määritetty marked-to-market-periaatteella vuonna 1971 hintaan 42,2222 dollaria/unssi. Näistä tiedoista saadaan selville, että FED omistaa kultaa 261,4 miljoonaa unssia eli hieman yli 8000 tonnia. Tuon kullan nykyinen markkina-arvo hinnalla 1200 dollaria/unssi olisi 315 miljardia dollaria. FEDillä on siis itse asiassa piilotettuja varoja yli 300 miljardin dollarin edestä. Ne riittävät helposti neutraloimaan bondeista aiheutuvat mittavat tappiot, kun korot lähtevät nousuun. Voit siis olla täysin varma, että kulta ei ole FEDille täysin merkityksetön muinaisjäänne. He tuskin haluavat kullan dollarihinnan laskevan pitkällä aikavälillä nykytasoa alemmas. Kulta on kuitenkin se viimeinen ja todennäköisesti myös ainoa toimiva keino pelastaa dollari seuraavassa kriisissä. Myös FED tietää sen.

Jatkoa luvassa

Tämä kirjoitus oli vasta lyhyt pohjustus sille, miksi kulta todellakin on merkityksellinen omaisuusluokka ja toimii rahana paremmin kuin mikään muu valuutta maailmassa. Tarkoitukseni ei ole myydä kultaa kellekään, vaan tuottaa tietoa niille, jotka ottavat oman sijoitustoiminnan ja varallisuuden kasvattamisen vakavasti.

Kirjoitussarjan seuraavissa osissa tutustumme mm. siihen, miten kullan dollarihinta käyttäytyy eri markkina- ja taloustilanteissa. Miksi Kiina, Venäjä ja maailman varakkaimmat instituutiot sekä yksilöt ostavat fyysistä kultaa kiihtyvällä tahdilla. Miksi ja miten tietyt tahot manipuloivat kullan dollarihintaa ja miksi keskuspankkien talouspolitiikka sekä taloustieteen akateemikkojen luomat tasapainomallit aiheuttavat eksponentiaalisesti suuremman kriisin, kuin mitä koimme vuonna 2008.

Tästä pääset kirjoitussarjan toiseen osaan: Kulta toimii hyvin inflaatiossa sekä deflaatiossa

Tulevia kirjoituksia varten olisi erittäin hyödyllistä, jos tutustut ainakin osaan seuraavista lähteistä. Suosittelen myös muutenkin tutustumaan, jos haluat ymmärtää taloutta ja kansainvälistä rahapolitiikkaa hieman paremmin.

James Rickards: The New Case For Gold

How The Economic Machine Works by Ray Dalio

The investors podcast: JIM RICKARDS – GOLD, BANKING, & CHINA (PART 1 OF 2)

The investors podcast: JIM RICKARDS – THE NEW CASE FOR GOLD (PART 2 OF 2)

The investors podcast: JIM RICKARDS AND THE ROAD TO RUIN (PART 1)

The investors podcast: JIM RICKARDS AND THE ROAD TO RUIN (PART 2)

Sijoitussalkun vakuuttaminen osa 1: Kulta

PS: Suosittelen erittäin paljon James Rickardsin kirjaa The New Case For Gold kenelle tahansa sijoittajalle. Kirjoitussarjan tulevissa kirjoituksissa tulen avaamaan lisää tuon kirjan ajatuksia omalla tavallani. Koittakaa siis siihen asti pysyä rauhallisina. Tammikuussa kurssit kuulemma nousevat, aina.

3 thoughts on “Kulta on paras omaisuusvakuutus: Osa 1”

  1. Moi,
    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen itsekin alkanut hiljalleen harkitsemaan ja tutustumaan kultaan sijoituskohteena. Tähän saakka se on ollut minulle täysin sijoitusstrategiaani ja sijoituskriteerejäni vastaan. Kulta kun ei tuota mitään. Nykyisessä markkinatilanteessa olen kuitenkin valmis muuttamaan kriteerejäni ja katsomaan asiaa juuri mainitsemastasi suojaavasta näkökulmasta – tai arvonnousun kautta tuottoa tuovana sijoitusmahdollisuutena. Siksi odotankin tulevia kirjoituksiasi mielenkiinnolla.

    1. Moi! Kiitos kommentista! Suosittelen myös lukemaan tuon james rickardsin kirjan. Todella hyvä, käsityksiä muuttava kirja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *