Hyvä tulotaso ei välttämättä suojaa köyhyydeltä

Näin se valitettavasti menee. Vaikka kuuluisit siihen ylimpään tuloluokkaan, voit siitä huolimatta olla köyhä. Vastaavasti pienituloinen voi aivan hyvin olla huomattavan varakas henkilö. Jos ei mennä aivan sinne ääripäihin, niin tuloilla ei käytännössä ole mitään merkitystä köyhyyteen. Osa lukijoista on tässä vaiheessa todennäköisesti suunnattoman raivon partaalla. ”Miten muka voisin olla varakas, kun tuloni ovat alle 2000 euroa kuukaudessa”. Lievitetään tähän väliin heidän tuskaa.

Köyhyys ei riipu tuloista

Köyhyys ei oikeasti ole sitä, miten se yleensä käsitetään. Ja haluan tästä väitteestä rajata tässä vaiheessa keskustelua pois oikeasti köyhät ihmiset, joiden tulot eivät välttämättä riitä edes hengissä selviämiseen. Asia on kuitenkin niin, että länsimaissa köyhyys ei suurimmaksi osaksi johdu ihmisen tulotasosta tai peritystä varallisuudesta (perityistä rahankäyttötavoista kylläkin).Sen sijaan köyhyys on mielentila: Ajatellaan, että naapurisi ostaa uuden auton. Sinun autosi on huomattavasti vanhempaa mallia, joten (yleensä) koet automaattisesti olevasi naapuria köyhempi. Näin ainakin yhteiskunta kokee. Sama asia pätee siihen, että naapurisi kulkee hienoissa merkkivaatteissa. Sinun vaatteesi ovat alempaa hintaluokkaa, joten näet itsesi naapuria köyhempänä.

Vastoin yleisiä harhaluuloja, ei köyhyys tule tässä tapauksessa siitä, että naapurillasi on jotain mitä sinulla ei ole. Köyhyys tulee siitä ajatuksesta, että sinun pitää saada kaikki samat asiat kuin naapurisi. Köyhyys on siis ajattelumalli, jonka mukaan sinun tulisi saada kaikki ne asiat, mitä muilla ”rikkailla” ihmisillä on. Lakkaat olemasta köyhä, vasta lopetat näiden asioiden tavoittelun.

Lääkärikin voi olla köyhä

Köyhä voi myös olla tietämättään, että on köyhä. Itse asiassa suurin osa köyhistä Suomessa ei tajua olevansa köyhiä. Tämä johtuu siitä, että perinteisessä ajattelumallissa köyhyys yhdistetään suoraan tuloihin.Toki köyhien suhteellinen määrä vähenee kun siirrytään tuloluokassa ylöspäin, koska mitä enemmän tuloja sinulla on, sitä pienemmällä todennäköisyydellä naapurillasi on jotain, mitä sinulla ei ole. Joka tapauksessa köyhyyttä voi silti löytyä yllättävän korkeatuloisistakin henkilöistä. Kerronpa teille seuraavaksi tähän liittyen tarinan omalta opiskelualaltani.

Lääkäri on suomessa arvostettu ammatti, josta maksetaan hyvää palkkaa. Lääkäreiden työttömyys on käytännössä nolla ja tuskin työllistyminen on ongelma tulevaisuudessakaan. Mikä siis olisikaan sen parempaa, kuin käyttää opiskeluaikoina kaikki opintolainat ”elämiseen”, ostaa valmistumisen jälkeen uusi auto (lainalla tietenkin) sekä mukava asunto uusilla hienoilla huonekaluilla. Työllistyminen kun on täysin varmaa, palkka juoksee mukavasti ja pankki mielellään rahoittaa kaikki ostoksesi.

Se ainoa ”ongelma” lääkärin työssä on se, että rahan eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä. Mitä enemmän haluat kokea olevasi rikas, sitä enemmän sinun tulee päivystää ja juosta ympäri Suomea tekemässä keikkaa. Jossain vaiheessa se vastavalmistunutkin tajuaa, että eihän tämä jatkuva työnteko ole niin kivaa. Hän saa idean erikoistumisesta, jonka jälkeen palkkaa tulisi enemmän tai saman verran, mutta pienemmällä vaivalla. Erikoistumisen aikana ei ehdi kuitenkaan päivystää, joten tulot putoavat. Kun tulot putoavat, täytyy myydä auto ja päivittää asunto vähemmän hienoon yksilöön. Elintaso laskee ja mieli on maassa.

Osa teistä näkee tässä, usealla nuorelle lääkärille tyypillisessä tarinassa, nuoruuden ja statuksen huumassa tehtyjä typeriä päätöksiä. Minä taas näen köyhyyttä, elintason hyperinflaatiota. Tarinan henkilö ei todennäköisesti tajua olevansa köyhä. Elintason romahtamisen jälkeenkin ajatusmalli tuskin muuttuu. Sama ”rikkauksen” tavoittelu jatkuu edelleen ja olo on kuin köyhällä.

Miten pääsen köyhyydestä eroon?

Helpoin tapa päästä köyhyydestä pois, on muuttaa omaa ajattelumallia. Vasta kun et tarvitse vuosittaista elintason nousua takamaan onnellisuuttasi, voit sanoa päässeesi pois köyhyydestä. Enkä nyt tässä tapauksessa väitä, että elintason nousu olisi aina huono asia. Kyllä elämästä pitää nauttia ja välillä pitää tuhlata isojakin summia (suosittelen kuitenkin tuhlaamaan ne johonkin järkevään). On kuitenkin aivan eri asia, onko elintason nousu kestävällä pohjalla vai ei.

Jos edellä mainitun esimerkin lääkäri ei olisi köyhä, hän olisi todennäköisesti sijoittanut osan opintolainasta opiskeluaikoina, ostanut jo alunperin huonomman auton ja pienemmän asunnon sekä sijoittanut keikkapalkkioita osakkeisiin. Tällöin varallisuutta kertyisi tasaista tahtia ja elintason kasvu olisi kestävällä pohjalla.

Säästämisen aloittaminen on tässä se olennainen juttu. Ennenkaikkea tärkeää on aloittaa säästäminen ajoissa. Korkoa korolle ilmiössä edes tulojen moninkertaistaminen ei pitkässä juoksussa korvaa aikaa. Tämän tekstin esimerkissä kerroin tarinan Kalle Kylteristä ja Mikko Medisiinarista. Kalle säästi indeksirahastoihin 20 vuotiaasta lähtien 250 euroa kuukaudessa 10 vuoden ajan ja lopetti sen jälkeen säästämisen kokonaan. Mikko taas aloitti säästämisen vasta 30 vuotiaana ja säästi 20 vuotta. Sen lisäksi hän säästi 350 euroa kuukaudessa indeksirahastoon eli enemmän kuin Kalle. Kummalla oli 50 vuotiaana suurempi varallisuus? Se selviää, kun käyt lukemassa artikkelin.

Köyhyydestä pääset eroon kun A: Muutat ajattelumalliasi siitä, mitä köyhyys on ja B: Alat kasvattaa varallisuutta sen sijaan, että tuhoat sitä. Ensimmäinen sääntö ehkäisee elintasoinflaatiota ja poistaa sinut köyhyydestä, toinen sääntö takaa elintasoinflaation kestävyyden silloin, kun sääntö A ei toteudu.

Nordnet.fi: Päätä itse rahoistasi, säästä ja sijoita ilman ylimääräisiä kuluja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *