Haluatko vaurastua? Älä sijoita kuin Juha Sipilä

Pääministeri Juha Sipilän ympärillä kiehuu taas. Milloin mistäkin kissan kaiman veljenpojasta haetaan väkisin vääntämällä juttua. Viimeisin mediatempaus, johon Sipilä itsekin otti kantaa, liittyy hänen osakeomistuksiinsa. Mediassa on pitkin syksyä väitetty, että Sipilä ”piilottelee” osakeomistuksiaan vakuutuskuoren eli kapitalisaatiosopimuksen alle. Vakuutuskuoren avulla voi kuulemma kiertää sidonnaisuusongelmaa, joka pääministerin toimenkuvaan saattaa liittyä. Kaikkein ala-arvoisimmissa (yleensä YLE:n) jutuissa Sipilää on syytetty jopa veronkierrosta.

Kaikki tähän asiaan liittyvä keskustelu on tietysti naurettavaa. Sipilän vakuutuskuori on täysin laillinen keino sijoittaa rahoja eikä se ole missään muodossa veronkiertoa. Ei edes verosuunnittelua, minkä kohta tulette huomaamaan. Taivastelun sijaan aion omalta osaltani keskittyä paljon olennaisempiin asioihin. Esimerkiksi siihen, miten suomen pääministeriä on voitu vedättää yhdellä rahoitusmaailman klassisimmalla kusetustuotteella.

Mistä Sipilän kapitalisaatiosopimuksessa on kyse?

Kapitalisaatiosopimus eli toiselta nimeltään vakuutuskuori tai kapitalisaatiokusetus on asiakkaan ja vakuutusyhtiön välinen sijoitussopimus. Vakuutuskuori on oikeastaan huono nimi kapitalisaatiosopimukselle, koska siinä ei todellisuudessa vakuuteta yhtään mitään. Käytännössä kyseessä on siis samankaltainen tuote kuin sijoitusvakuutus, ilman mitään vakuutusta. Tästä johtuen kapitalisaatiosopimukset ovat määräaikaisia. Ei ole siis mitään vakuutustapahtumaa, joka päättäisi tuon sopimuksen. Kapitalisaatiosopimus voi olla sijoitussidonnainen tai laskuperusteinen (korkosidonnainen) taikka näiden kahden yhdistelmä. Sipilältä löytyy sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus.

Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus on käytännössä varainhoitosopimus. Sen sisältö sidotaan pankin tarjoamiin sijoitustuotteisiin: osakkeisiin, bondeihin, osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin tai rahastojen rahastoihin eli rahastokoreihin. Mielenkiintoisen tästä viritelmästä tekee se, ettei asiakas omista näitä sijoituksia. Vakuutusyhtiö omistaa ne ja tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden saada maksua vastaan osuus sopimukseen kohdistuneista sijoituksista. Tämä mahdollistaa sen, että sopimuksen sisällä näillä sijoitustuotteilla voi käydä kauppaa ilman myyntivoittoveroja ennen sopimuksen määräajan päättymistä. Veroja maksetaan vasta, kun sopimus loppuu. Tämä verojen lykkäys tulevaisuuteen on oikeastaan ainoa kapitalisaatiosopimuksen hyöty. Jos ehtii tehdä paljon voitollista kauppaa, saa varat sijoittaa aina uudelleen ja ne kasvavat korkoa korolle ilman veroseuraamuksia.

Sipilän kapitalisaatiosopimuksessa varat on sijoitettu Nordean tarjoamaan Tuottokoriin. Kyseessä on sekalainen viritelmä erilaisia korkeakuluisia Nordean rahastoja. Kyseessä on siis Nordean rahasto, joka koostuu muista Nordean rahastoista. Koska Nordean mielestä sekalainen on väärä sana kuvaamaan kyseistä Tuottokoria, voi Nordea periä myös tästä rahastojen rahastosta (Tuottokorin ylläpidosta) hallinointipalkkiota. Sen lisäksi, että Tuottokorin sisällä olevista rahastoista maksetaan myös hallinointipalkkiota ja muita kuluja. Kulut siis kertaantuvat tässä viritelmässä.

Kuten sanoin, sekalainen on Nordean mielestä ”väärä” termi kuvaamaan Tuottokoria. Kyseessähän on ”strategisesti allokoitu” ja erittäin tarkasti hajautettu sekä aktiivisesti hoidettu sijoitusrahasto. Täytyyhän rahastonhoitajalle maksaa palkkaa käsienheiluttelusta, jolla saadaan kuulemma ihmeitä aikaan.

Nallea naurattaa

 

Ihmeitä tosiaan. Tässä vaiheessa Nalleakin alkaa naurattaa. Jokainen voi itse miettiä, onko n. 5 %:n keskimääräinen vuosituotto menneessä 8 vuoden nousumarkkinassa ihme. Varsinkin kun tuoton suhteuttaa kuluihin. Ja kulujahan tässä viritelmässä riittää, mikä tulee myös hyvin ilmi artikkelin kuvasta. Rahastokorin juoksevat kustannukset ovat 1,19% vuodessa. Sen lisäksi kapitalisaatiosopimuksen ylläpitäminen maksaa 0,65 % vuodessa. Näiden lisäksi palkkioita perii tietysti ne rahastot, joihin Tuottokori on sijoittanut. Päälle tulevat vielä kuormituspalkkiot, nostopalkkiot ja muut tiedonantopalkkiot. Kuluja on niin hirveä määrä, että niiden eksakti laskenta osoittautuu mahdottomaksi. Arvioin kuitenkin, että tuosta 5 %:n keskimääräisestä vuosituotosta katoaa ainakin 1,5 % kulujen jälkeen. Käteen jää siis 3-4 %:n kokonaistuotto. Jokainen voi itse miettiä miten hyvä on kyseisen kapitalisaatiosopimuksen riski/tuottosuhde, kun sopimuksen varat on sijoitettu suurimmalta osin osakkeisiin, yrityslainoihin, korkean riskin yrityslainoihin, hedge-rahastoihin ja kiinteistöihin. Kaikkien näiden arvo voi mennä nollaan.

Miten suomen pääministeri lankeaa tällaiseen?

Kapitalisaatiosopimus hyödyttää vain hyvin harvoja sijoittajia. Vain sellaisessa tilanteessa, kun oikeasti käydään paljon voitollista osakekauppaa ja saadaan sopimukseen ja kaupankäyntiin liittyvät kulut minimoitua. Juha Sipilän tapauksessa kapitalisaatiosopimuksen verohyöty on yhtä tyhjän kanssa. Rahastoilla kun ei paljon hyödytä treidailla. Tällä hetkellä sipilä siis maksaa järjettömän korkeita kuluja rahastokorista, jonka riski/tuotto suhde on ala-arvoinen. Käytännössä kyseessä on piiloindeksoitu rahasto, joka perii valtavia kuluja tyhjästä.

Itseäni huvittaa, kuinka YLE ja muut tahot viljelevät juttuja, joissa välillä suorastaan kehutaan Sipilän taitoja piilotella omistuksia ja kiertää veroja. Tässä tapauksessa Sipilän kapitalisaatiosopimus on kuitenkin kaikkea muuta kuin nerokasta. Saattaisi olla aiheellista kysyä, onko hyvä juttu jos Oy Suomi Ab:n puikoissa on henkilö, joka lankeaa tällaisiin taloudellisiin kusetuksiin. Toki ymmärrän argumentin, ettei rikkaalle ole enää käytännön merkitystä sille miten tehokkaasti rahat on sijoitettu. Kyse on kuitenkin periaatteesta. Sen johdosta voikin miettiä, millä kompetenssila Sipilä kykenee tekemään menestyksekkäitä sijoituksia valtion rahoilla. Jätän tämän asian arvioinnin kuitenkin itseäni nokkelammille tahoille. Kuten Yleisradiolle.

Lopuksi

Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto? Oikeastaan mikä tahansa muu. Suomen pääministerillekin kaikkein fiksuin tapa sijoittaa olisi indeksisijoittaminen. Kun sijoituksia tekee säännöllisesti ja ajallisesti hajauttaen, ei markkinoiden suunnasta tarvitsee välittää. Silloin saat varmasti markkinoiden keskimääräisen tuoton alhaisilla kuluilla tai jopa ilman kustannuksia. Indeksisijoittaminen on ajankäyttöön nähden yksi tehokkaimmista tavoista vaurastua. Niille jotka haluavat ottaa näkemystä ja harrastaa osakepoimintaa, suosittelen omista ja vaurastu – filosofiaa. Jos siis haluat vaurastua, älä tee kuten Juha Sipilä tekee. Tee sellaista, mikä on todistetusti tuottavaa ja tehokasta.

6 thoughts on “Haluatko vaurastua? Älä sijoita kuin Juha Sipilä”

  1. Ennenkuin kritisoit niin tutustuisit asiaan kun sijoitus ”tietäjä” olet. Tuo 0,65% menee 100te asti ja ylimenevältä osalta se on 0,1%. Jos Arvopaperissa ollut tieto 1,0me summasta pitää paikkansa, on kapitalisaatiosopimuksen hallinnointipalkkio miljoonasta 0,15%. Lisäksi tuo 5% tuotto on Nordean mukaan kulujen jälkeen, joten siinäkin sinulla selkeä virhe (kenties tarkoituksella?). Ja sitten se oleellisin asia, oletko miettinyt ettei Sipilä tai moni muukaan halua täyttä osakeriskiä? Esim tuo tuottokori on tasaisesti tuottava sijoitus eikä haetaan maksimaalista tuottoa. Tästä esimerkkinä vuoden 2011 plussa tuotto kun samana vuonna Suomen indeksirahastot teki turskaa yli 20%.

    Ps. Kapitalisaatiosopimuksesta Sipilä voi nostaa pääoman ilman voiton realisointia. Esim 500.000 nosto toisi mukavan veron jos olisi suora sijoitus ja tuotto vaikka 15% eli 75te. Vero 25.500.. Valintojen maailma..

    1. Kiitos palautteesta! Kaikki mitä sanot tuon palkkiosysteemin osalta on oikein ja olen tiedostanut sen kokoajan. Huomasin myös kirjoitusta tehdessä, että tuo 5% tuotto on tullut hallinointipalkkion jälkeen. Tähän tulee toki päälle vielä noita muita kuluja. Tuo kuva on tehty ennen kirjoitusta, joten en muistanut asiaa siihen korjata.

      Nyt tulee minun osaltani se tekstin oleellisin asia. Jos rivien välistä tajuat hieman lukea, niin artikkelin punainen lanka EI ole kritisoida ainoastaan juuri tätä Sipilän kyseistä kapitalisaatiosopimusta, vaan yleisesti kaikkia kapitalisaatiosopimuksia. Käytän Sipilää tässä voimakeinona, tiedät kyllä miksi. Sipilää koskeneista uutisista saattaa saada käsityksen, että kapitalisaatiosopimus on hyvä juttu, jonka avulla voi parantaa tuottoja verosäästön kautta. Siksi haluan tällä artikkelilla oikaista käsityksiä ja kertoa, että kapitalisaatiosopimus on itseasiassa todella huono vaihtoehto ja sopii vain todella harvoille, aktiivisesti kauppaa käyville sijoittajille.

      Tuo Nordean viritelmä ei varmastikaan ole sieltä pahimmasta päästä, mutta on se silti aivan törkeän huono tuote ottaen huomioon kulut ja riski/tuotto-suhteen. Puhe siitä, että ”tällä haetaan tasaista tuottoa” on aivan turhaa jos suurin osa rahaston varoista on sijoitettu high yield bondeihin, tätä korkeamman luokan corporate bondeihin ja osakkeisiin. Käytännössä nuo kaikki, varsinki hy-bondit, ovat erittäin riskisiä sijoituksia. 5 vuoden tilastointi rahastokorin volatiliteetista ei kerro yhtään mitään kokonaisriskistä, kun korkomarkkinatkin ovat puhaltaneet kuplaa koko sen ajan. Volatiliteetti on vain yksi riskin alalaji, ja tässä tapauksessa soveltuu erittäin huonosti kuvaamaan kyseisen rahastokorin riskiä. Tuon rahastokorin arvo voi romahtaa aivan yhtä paljon tai enemmän seuraavassa talouskriisissä kuin vaikkapa S&P 500 indeksi. Siksi ei ole järkevää ottaa noin pientä tuottoa ja suuria kuluja tällaisesta tuotteesta.

      PS: OMXH ei ole mikään hyvä vertailuindeksi kyseiselle tuottokorille. Esim. S&P 500 tuotti vuonna 2011 aikalailla saman tuoton (niukka plussa) kuin tuottokori.

      Riskistä: http://www.omistajavaurastu.com/2016/10/sijoittamisen-riskista.html
      http://www.omistajavaurastu.com/2016/07/hajauttaminen-ei-pida-lupauksiaan.html
      http://www.omistajavaurastu.com/2016/02/hajauttaminen-sijoitusmaailman-suurin.html

  2. Sen verran täytyy Sipilää puolustaa, että pääministerinä on syytä välttää osakepoimintaa sidonnaisuuksien välttämiseksi. Mutta indeksiin voi kyllä sijoittaa nykyään huomattavan edullisesti, pohjoismaissa jopa ilmaiseksi.

    Toisaalta Sipilällä on todennäköisesti (ja toivottavasti) oleellisempaakin mietittävää kuin omat sijoituksensa. Helppo vaikkakin hieman hintava ratkaisu voi hänen tapauksessaan olla ihan perusteltu. Etenkin kun toimeentulo taitaa olla sen verran turvattu, että ei ole kamalasti väliä tuottaako sijoitukset 3 % vai 6%.

    Oikeassa kuitenkin olet siinä, että väärää puuta näissä Sipilän sijoitusjutuissa haukutaan ja perus piensijoittajan ei tosiaan näihin tuotteisiin kannata koskea 🙂

    1. Kiitos kommentista! Nojoo en kyllä itsekään pitäisi hyvänä ideana Sipilälle tehdä suoria osakesijoituksia. Parempi vaihtoehtohan olisi nuo matalakuluiset/kuluttomat indeksisijoitukset. Periaatteessa jollain Bank of norwegianin talletustililläkin on huomattavasti parempi riski/tuottosuhde kuin tällaisilla viritelmillä. Tarjoaa muistaakseni 1,75 % korkoa ja talletussuojaa. Kulujen jälkeen ero tuotossa ei ole kovin merkittävä tällaisiin vakuutuskuori-rahastokori-härpäkkeisiin, joihin voi kuitenkin menettää koko sijoittamansa pääoman.

      Olen samaa mieltä. Toivottavasti tosiaan on oleellisempaa mietittävää kuin omat sijoitukset. Kritiikkini Sipilää kohtaan on puolitotista. Enemmän haen kritiikkiä tällaisia sijoitustuotteita kohtaan (apukeinona esimerkki suomen pääministeristä). Jonkin verran on myös mediassa ollut juttuja, joiden mukaan Sipilä nerokkailla taidoillaan suunnittelee/kiertää veroja, vaikka todellisuudessa tällaisesta ei ole kyse. En siis lähtisi ainakaan kehuskelemaan Juhan ”nerokkuutta”.

      Toimeentulo on Sipilällä aivan varmasti turvattu joten siinä mielessä ihan sama mihin hän rahansa laittaa. Jos kuitenkin on vähänkään periaatteen miehiä, niin ei lähde sijoittamaan tällaisiin hömpötyksiin vaikka kuinka rahaa olisi. Ja luulisi että isolla rahalla saa hyviä neuvonantajia henkilökohtaiseen talouteen, mutta näköjään ei pidä paikkaansa.

  3. Erinomainen kirjoitus. Kuitenkin, pikaisella tarkastelulla, voi helposti olettaa että TER (total expense ratio) on huomattvasti korkeampi kuin mainitsemasi 1,5%. Salkku tosiaan on härski kusetus, fund-of-fund rakenne jossa käytännössä 100% sijoitettu Nordean omiin rahastoihin. Tämän ”Tuottokorin” salkunhoitajalla lienee alan helpoin homma.

    1. Kiitos kommentista ja hyvästä huomiosta!Heitin nopeasti päästä TER:in vähän alakanttiin. Nyt kun miettii niin sehän voi olla jopa 3-4 %:a. Noista ei koskaan tiedä, kun tuottolaskelmassakin on huomioitu vain hallinointipalkkio.

      Itsellekin kelpaisi olla tuollaisen viritelmän salkunhoitajana. ”Työ” olisi helppoa, mutta toisaalta pitemmällä aikavälillä huono omatunto ihmisten huijaamisesta veisi yöunet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *