Lapsilisät sijoittamalla miljonääriksi – Tieteilijöillä pallo hukassa?

Jos on ollut viimeaikoina vähänkään mukana suomalaisessa sijoituskeskutelussa, on saattanut huomata, että muutamien vähän enemmän tunnettujen tahojen välillä on käyty kiivasta keskustelua siitä, voiko lapsilisät sijoittamalla tehdä lapsesta eläkeikään mennessä miljonääriä. Olen itse seurannut tätä keskustelua hiljaisena sivusta, kunnes päätin itsekin ottaa asiaan kantaa tällä kirjoituksella.

Kerrataan kuitenkin ensin tapahtumia niille, joille asia ei ole tuttu. Kaikki sai alkunsa Talouselämän jutusta, jossa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi totesi seuraavaa:

”Ihan jokaisesta suomalaisesta tulisi eläkeikään mennessä miljonääri, jos kaikki lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin, esimerkiksi pienikuluisten indeksirahastojen kautta. Tämä on puhdasta matematiikkaa”

Sijoittamalla siis 13800 euroa (lapsilisän määrä koko lapsuuden ajalta) heti lapsen synnyttyä, odottaa lapsella reilun miljoonan euron kokoinen eläkepotti, kun osakemarkkinoiden reaalinen keskimääräinen vuosituotto on 6,6 %. Maaginen 6,6 % tulee siis Professori Jeremy Siegelin laskelmista, jotka perustuvat osakemarkkinoiden pisimpään historialliseen tuottosarjaan (210 vuoden ajanjakso välillä 1802-2012). Huomatkaa myös, että kyseessä on reaalituotto eli inflaatiokorjattu tuotto (tärkeä asia!). Laskelmista löytyy lisää tietoa Siegelin kirjasta Stocks for the long run.

Tähänkös lausuntoon muutama taloustieteilijä sitten tarttui. Väite ei kuulemma voi pitää 100 prosenttisesti paikkaansa. Ensiksi Allan Seuri esitti blogikirjoituksissaan laskelmia ja simulaatioita, joiden yhteenvetona saatiin seuraavanlaisia tuloksia:

  • Todennäköisyys, että lapsi jää miljonäärinä eläkkeelle on 50%.
  • 1/3 todennäköisyydellä sijoituspotti on alle 500 000 euroa
  • Negatiivisen tuoton todennäköisyys on 0,4 %
  • Sijoituksen loppuarvoon liittyvä riski (loppuarvoon liittyvä keskihajonta), ei pienene sijoitushorisontin kasvaessa. Kuitenkin sijoitusten keskituoton hajonta pienenee sijoitushorisontin kasvaessa, samoin negatiivisen tuoton todennäköisyys.

Toinen Martinin lausuntoa kritisoinut tieteilijä Roger Wessman taas esitti Blogikirjoituksessaan, ettei keskituotto ole ollut 6,6 % vaan 6,4 %. Jo tällä erolla on suuri merkitys lopputulokseen. Sen lisäksi keskituotto ei kuulemma tule olemaan tulevaisuudessa sama kuin historiassa se on ollut. Talouden kasvunäkymät ovat heikot ja osakemarkkinoiden arvostustasot korkeat. Sen lisäksi varainhoitokulut syövät tuottoa. Ja vaikka miljoonaomaisuus saavutettaisiinkin, se ei 67 vuoden päästä tunnu samalta kuin tänä päivänä, koska inflaatio nakertaa rahan arvoa.

Kun teorisointi ja spekulointi karkaa todellisuudesta

Minun henkilökohtainen kompetenssini on aivan muualla kuin tilastotieteessä. Siksi en viitsi alkaa hirveästi kritisoimaan Seurin kirjoituksia aiheeesta. Niissä on jopa ihan hyviä pointteja, joista en itsekään ollut täysin tietoinen. Sen sijaan Wessmanin kirjoituksen jälkeen minun oli pakko ottaa asiaan kantaa ja puolustaa vaurastumiskulttuuria.

Aivan aluksi täytyy ihmetellä Wessmanin kirjoituksen viimeistä kappaletta, jonka mukaan miljoona ei tunnu samalta 67 vuoden päästä kuin tänään. Asiahan on itsestäänselvä, ja siksi se myös otetaan laskuissa huomioon. 6,6 %:n reaalituotossa on otettu jo inflaatio huomioon eli todellisuudessa tuotto on ollut noin 9%. Näin ollen nuo lapsilisät kasvavat sijoitettuna reilusti yli miljoonaan, mutta inflaatiokorjattuna ne vastaavat rahana tämän päivän miljoonaa euroa.

Toinen asia on se, että markkinoiden keskituotto on Siegelin laskelmien mukaan ollut todellakin 6,6 %, ei 6,4 % kuten Wessman väitti. Wessmanin laskelma perustunee osakemarkkinoiden tuottoon vuodesta 1928 lähtien, joka edustaa huomattavasti pienempää otantaa kuin Siegelin 210 vuoden laskelmat.

Kolmas asia on se, että nykymaailmassa varainhoitokulut ovat indeksirahastoihin sijoittaessa varsin mitättömät. Teknologian ja automaation kehityksen myötä uskon kulujen vain laskevan. Esimerkiksi Nordnet tarjoaa jo täysin kuluttomia Superrahastoja.

Neljäntenä tulevat arvostustasot. Arvostustasoista täytyy sanoa, että ne ovat olleet korkealla aiemminkin. Shillerin P/E oli vuonna 1930 reilusti korkeammalla (30) kuin se on nyt (26,7). 60-luvun lopussa kyseinen mittari on käynyt 25 paikkeilla ja ennen edellistä finanssikriisiä jopa 44 yläpuolella. Arvostustasoista puhuttaessa haluan edelleen painottaa ajallisen hajauttamisen merkitystä.

Ja viimeisenä tulevaisuuden talouskasvu. Tällaisella asialla on aivan turha spekuloida. Viimeisen 210 vuoden historiaan kuuluu kaksi maailmansotaa, kylmä sota, internetin synty,   autot, lentokoneet, suhteellisuusteoria, röntgenkuvaus, rokotukset, kuulento, erilaiset pandemiat, monta pörssiromahdusta, taantumia, lamoja jne. Siis paljon hyviä ja huonoja asioita. Silti osakemarkkinoiden reaalinen keskituotto on ollut sen 6,6 %. Joku on joskus viisaasti sanonutkin: Jokaiselle päivälle keksii syyn olla sijoittamatta jos tarpeeksi spekuloi.

Seurin simulaatioissa ja kirjoituksissa taas tuli esiin muutama hyvä pointti. Ainakin se, ettei miljoonaomaisuus ole 100 %:n varmuudella taattu. Sen lisäksi sijoitukseen liittyvä riski (loppuarvon keskihajonta) ei pienene sijoitushorisontin kasvaessa, vaikka toki keskituoton keskihajonta pienenee.

Simulaation soveltaminen todellisuuteen on kuitenkin hankalaa. Varsinkin todennäköisyyksien osalta, sillä simulaatio perustui olettamukseen, että osakemarkkinoiden tuotot ovat normaalijakautuneet (jota ne eivät ole). Sen lisäksi todellisuudessa 13800 euron summaa ei sijoiteta, eikä missään nimessä kannata sijoittaa kerralla, vaan ajallisesti hajauttaen. Huomautuksena täytyy vielä mainita, että taloustieteen määritelmä riskille (tuottojen keskihajonta) on lähtökohtaisesti huono. Paljon paremmin todellisuuden riskistä kertoo se, että sijoituksen loppuarvon todennäköisyys olla tietyn rajan yli (esimerkiksi se miljoona) kasvaa sijoitushorisontin kasvaessa.

 

Lapselle sijoittaminen kannattaa aina

Kaikkein eniten kuitenkin ihmettelen miksi tällaista keskustelua käydään. Lienee itsestäänselvää, ettei mikään tässä maailmassa ole 100 %:n varmuudella taattu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapsilisiä kannattaisi sijoittaa. Jos todennäköisyys saada mukava eläkesumma (vaikka sitten miljoona euroa) on erittäin lähellä 100 %:a, niin tottakai se kannattaa.

Itse asiassa tätä juttua kirjoittaessani Paasi ehtikin jo julkaista oman vastineensa näille kahdelle tieteilijälle. Kirjoituksessa Lapsilisiä sijoittamalla sittenkin miljonääriksi Paasi osoittaa simulaation sijaan historialla, että jokaisena vuotena aikavälillä 1802-1949 syntyneelle lapselle tehty 13800 euron sijoitus olisi kasvanut miljoonaan euroon tai suuremmaksi 67 vuoden sijoitusajalla suurimmalla osalla lapsista. ”Huonoiten” tuottanut sijoitus olisi sekin kasvanut peräti 363 400 euroon ja parhaiten tuottanut 4,32 miljoonaan euroon, mediaanin ollessa 1,13 miljoonaa euroa.

En täysin ymmärrä miten väittely siitä, kasvaako sijoitettu lapsilisä 75 % vai 100 % todennäköisyydellä miljoonaan euroon eläkeikään mennessä, edistää suomalaisten sijoitusintoa ja vaurastumista. Laskelmia saa tottakai aina kritisoida jos sellaisia esitetään, mutta oman näkemykseni mukaan Paasin alkuperäinen tarkoitus ei ollut tuoda väitettään esiin yhtä kirjaimellisessa muodossa kuin Seuri ja Wessman sen ymmärsi, vaan saada suomalaiset innostumaan säästämisestä ja sijoittamisesta. Olisi aivan eri asia jos Paasi olisi yrittänyt yksityiskohtaisilla laskelmilla todistaa, että 100 %:n todennäköisyydellä lapsilisät kasvaa sijoitettuna miljoonaan euroon.

Vaikka teoriassa lapsilisiä sijoittamalla ei aina voi päätyä miljonääriksi, on sen todennäköisyys käytännössä kuitenkin suuri. Uskallan väittää, että lähes 100%. Jokainen tietysti päättää uskooko simulaatioihin vai elettyyn elämään.

Sijoittamalla lapsilisät järkevästi kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin (lue Indeksisijoittaminen), odottaa eläkkeellä joka tapauksessa mukava potti. Verrattuna em. tietelijöiden esittämiin huoliin, miljoonakertaisesti suuremmat esteet eläkeiän miljoonapotille aiheutuu siitä, ettei koskaan aloita säästämistä tai polttaa säästönstä 18 vuotiaana hetken huumaan. Talouskasvun hidastuminen, huono tuuri tai tämänpäiväinen shillerin P/E- lukema tuskin on este vaurastumiselle myöskään tulevaisuudessa.

 

Teksti ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogi saattaa sisältää affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

13 thoughts on “Lapsilisät sijoittamalla miljonääriksi – Tieteilijöillä pallo hukassa?”

  1. Olen tässä itsekin ihmetellyt miten tuo Paaden kirjoitus näin herätti keskustelua. Ehkäpä se johtui taikasanoista miljonääri ja lapsilisä. Kuitenkin idea maksimoida korkoa korolle efekti aloittamalla lapselle sijoittaminen nuorena on erittäin kannatettava.

    Mutta on tästä tieteilijöiden kommentoinnista ollut hyötyäkin, sillä mielestäni sijoittajan on hyödyllistä miettiä skenaarioita jonkun tietyn luvun sijaan. Tulevaisuus on kuitenkin aina epävarma. Reiluun kahteensataan vuoteenkaan ei mahdu kuin 3 toisistaan riippumatonta 67 vuoden jaksoa. Lisäksi laskelmissa on käytetty jenkkidataa, mutta kuten Verneri Pulkkinen nordnetblogissa huomautti (http://www.nordnetblogi.fi/sananen-historiallisista-tuotoista/21/09/2016/) tuottojen maakohtainen hajonta on ollut suurta. Mikä luku on "oikea"?

    Mutta onpa tullut enemmän palstatilaa kuin kirjoittamalla että :" Sijoittamalla lapsilisät osakkeisiin vaurastut XXXXX-XXXXXXX euroa 95% luottamusvälillä." Parempi näin.

    1. Kiitos kommentista!

      Tuo datan oikeellisuus ja sen ennustevoima on kyllä hyvä asia pohtia. Täytyisi varmaan itsekin kirjoittaa aiheesta lähiaikoina jotain.

  2. Kyllä asiantuntijablogeilla varsin kaupallinen tarkoitus on. Se ei tarkoita, että kirjoitukset niissä olisivat kuraa tai, että niissä luukutettaisiin tuotteita sisään suoraan, että "osta, osta". Ihan hyviä tekstejä siellä Nordnetissä kirjoitellaan. Sellaisia, että viesti menee perille ilmeisesti.

    Toinen asia, joka politiikkakysymyksen lisäksi häiritsee on nimimerkkinikin takana oleva tosiasia, että kyllä nämäkin jutut keskimääräisistä tuotoista olisivat olleet inan erilaisia vuosina 2008 ja 2009. Varmaan myös 2011. Ei lämmitä sitä tyyppiä jolla rahalle olisi käyttöä, passiivisille euroille tai myyntieuroille, markkinoiden mataessa.

    1. Nojoo tuskinpa Paasi tuolla Nordnetilla olisi töissä jos hänen ei olisi tarkoitus hyödyttää kysesistä puljua.

      Toisille se on ajoittamista, minulle se on enemmänkin hinnoittelua. Oli miten oli, niin joka tapauksessa olet oikessa. Siinä mielessä tuo "sijoita 13800 euroa tänään ja 67 vuoden päästä olet miljonääri" on huonosti sanottu. Tuskin Paasikaan kannattaa, että kannattaisi sijoittaa kaikki kerralla (varsinkaan korkean hintatasojen aikaan). Tietysti ajallisesti hajauttaen ja hintataso huomioiden.

  3. Olen itse myös seurannut mielenkiinnolla aiheeseen liittyvää keskustelua. Paljon olen oppinut muun muassa riskin määritelmästä ja todennäköisyyksien esittämisestä. Niinkin yksinkertainen asia kuin keskiarvo ei oikeasti ole niin yksinkertainen asia (aritmeettinen, geometrinen yms. ). Pakko sanoa, että kyllä kaikki keskustelijat ovat omalla tavallaan oikeassa. Oleellista ei ole se, kuka sanoo, vaan se miten sanominen on perusteltu. Tällaisissa "väittelyissä" pääsee hyvin argumentoinnin ytimeen. Molemmilla puolilla on kyllä ihan asialliset pointit.

    Näissä jutuissa on aina se ongelma, että jokainen lukee ja sisäistää asian vähän eri tavalla omien kokemustensa ja eletyn elämän pohjalta. Sama teksti voidaan tulkita niin eri tavalla, vaikka tarkoitus olisikin ollut ihan sama. Tällainen teksti on aina vähän sama, kuin antaisi tuntemattomalle lääkettä ilman ohjetta sen oikeaan käyttöön. Joku sitä aina väärinkäyttäisi. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Mitä monimutkaisempi aihe (tässä esim tilastotiedettä ja todennäköisyyttä), niin sitä vähemmän ihmiset sitä ymmärtävät. Jos haluaa jonkun edes argumentaatiotasi vähän ymmärtävän ja aihettasi kuuntelevan, joutuu aina yksinkertaistamaan. Tällöin populistisesta jutusta oiotaan mutkat suoriksi ja siitä löytyy silloin myös kritisoitavaa.

    Toisin sanoen hankala olla liian fiksu, kun kukaan ei jaksa sinua silloin kuunnella. Jos taas yksinkertaistat, asia vääristyy välttämättä 🙂

    1. Hyviä pointteja! Jos saan vähän omia sanoja vetää takaisin, niin ainakin opettavaista on tämä keskustelu ollut. Eli ei kuitenkaan aivan turhaa.

      Kieltämättä Paaden lausunnot näyttävät aivan toisenlaisilta riippuen siitä, onko lukenut yhden Talouselämän artikkelin vai näitä alkuperäisiä kirjoituksia. Toisinaan kuitenkin vaikuttaa, että välillä Martinin puheet halutaan ymmärtää tahallaan väärin, johtuen hänen toimenkuvastaan (joka ei kuitenkaan käsittääkseni ole myydä Nordnetin tuotteita). Joitain tällainen "indeksisijoittamisen ihannointi" näyttää selävästi ärsyttävän, ja ainakin Arvopaperi on viimeaikoina näyttäytynyt selvänä "Nordnetin vastustajana". Toki sen ymmärtää, sillä näillä eri tahoilla on aivan erilaiset tarkoitusperät.

  4. Wessman toi ansiokkaasti esiin tietynlaiset reunaehdot Paasin, varsin kaupalliselle, väitteelle. Lisäksi hän esitti varsin relevantin herkkyysanalyysin huolimatta kahden promillen erosta laskennassa, johon en itse edes jaksa ottaa kantaa. Relevanttia on se, että suurella todennäköisyyllä 13 800 euroa on kymmenien vuosien kuluttua merkittävästi suuurempi summa – se kuinka paljon on kiinni monesta asiasta, näemmä jo parin promillen heitosta.

    Itseäni keskustelussa risoo eniten sijoittamiseen ei niin suoraan liittyvä seikka eli lapsilisien rooli. Tukimuoto näyttää kärsivän merkittävästä tehottomuudesta. En oikein näe miksi meillä on tällainen tulonsiirtomekanismi, joka ei selvästi täytä mitään tulonsiirrolle olennaisia tunnusmerkkejä kuin kannustimen hankkia lapsia, jona se on selkeästi riittämätön. Mieluiten maksaisin vähemmän veroja ja järjestäisin lapseni sijoitustoiminnan rahoituksen muulla tavoin. Nyt järkikäteen ja lapsilisät remonttiin eli kokonaan pois tai harkinnanvaraiseksi. Tilanne on aivan kestämätön.

    Itsestäni sen verran, että olen lapsilisien nauttija ja verokuormittunut palkansaaja, joka mieluiten karsii tukijärjestelmää kuin kasvattaa sitä.

    1. Kiitos kommentista!

      Samaa mieltä noista lapsilisistä. Tulonsiirrot voivat olla tehokkaampiakin, ja toki voidaan kysyä, onko lapsilisien tarkoitus sijoittaa ne pörssiin. Itse näen, että tämä "lapsilisillä miljonääriksi"-kommentti on enemmänkin esimerkki järkevän säästämisen ja sijoittamisen voimasta. On kokonaan eri aihe keskustella lapsilisien järkevyydestä, vaikka sillä toki paikkansa myös olisi.

  5. "Sen lisäksi todellisuudessa 13800 euron summaa ei sijoiteta, eikä missään nimessä kannata sijoittaa kerralla, vaan ajallisesti hajauttaen."

    Tätä en ymmärrä. Miksi ei kannata sijoittaa kerralla? Jos kerta tulevaa tuottoa perustellaan keskimäärin positiivisella tuotto-odotuksella niin ajallisesti hajauttamalla menetät tuottoa. Varsinkin jos kyse on pitkän aikavälin sijoittamisesta. (lapsilisät tietenkin joutuu sijoittamaan kuukausittain)

    https://pressroom.vanguard.com/nonindexed/7.23.2012_Dollar-cost_Averaging.pdf

    1. Kiitos kommentista! Tämäkään asia ei näytä olevan niin yksinkertainen. Täytyypä perehtyä tuohon linkkiin.

      Oma näkemys on ainakin toistaiseksi se, että kun kurssit on alhaalla, samalla summalla saa suuremman määrän rahasto-osuuksia. Tämä vie pois arvostus-tason merkitystä, jolloin sijoitus tehdään. Esim. tällä hetkellä tehdyn sijoituksen tuotto-odotus tuskin on sama, kuin vuonna 2009 tehdyn sijoituksen tuotto-odotus. Jos siis tutkitaan korrelaatioita toteutuneen tuoton ja sijoitushetken Shillerin P/E:n välillä.

      Täytyypä tutkia aihetta enemmän ja ehkä kirjoittaakin jotain.

  6. Tämän voisi myös kääntää niin, että mikäli lapsilisiä ei sijoita, niin todennäköisyys tulla miljonääriksi ennen eläkeikää pienenee huomattavasti.

    Paasille pisteet siitä, että sijoittaminen, erityisesti lapsille sijoittaminen on saanut viime aikoina paljon näkyvyyttä. Ehkä suurelle yleisölle alkaa pikkuhiljaa valjeta, ettei sijoittaminen ole mitään pörssipeliä tai tuurikauppaa, vaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa fiksusti toimien on vaikea epäonnistua.

    1. Kiitos kommentista!

      Ymmärtäisin kritiikin jos Paasi puhuisi aivan puuta heinää ja esim. kaupittelisi korkeakuluisia (kaappi)indeksirahastoja. Käsittääkseni hänen tehtävänkuvansa ei kuitenkaan ole edes myydä Nordnetin tuotteita tai puhua ainoastaan hyvää työnantajastaan, vaan hänellä on vapaa sana asioihin. Suomessa asiasta puhutaan aivan liian vähän ja on hyvä, että edes joku taho (oli se sitten kaupallisissa tarkoituksissa tai ei) puhuu asiasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *