Jokainen meistä on spekulantti

Tai suomeksi voisi sanoa keinottelija. Myös minäkin olen. Nyt sanoin sen ääneen.Vielä vuosi sitten tällaisen myöntäminen olisi ollut minulle kova paikka, opettihan Benjamin Graham kirjassaan The Intelligent Investor, että spekulantti ja sijoittaja ovat kaksi eri asiaa.

Grahamin lähestymistapa on kieltämättä oivallinen aloittelevalle sijoittajalle, sillä eron tekeminen sijoittajan ja spekulantin välille pitää aloittelijan yleensä kaukana typeristä virheistä. Näin se on ainakin itselleni tehnyt, vaikka toki virheitä olen tehnyt ja paljon. Olen kuitenkin välttynyt niiltä kaikista pahimmilta virheiltä, ainakin toistaiseksi. Minun lähestymistapani tähän kirjoitukseen on kuitenkin hieman erilainen kuin Grahamin, ja siksi en suosittele aloittelijoiden edes lukevan tätä tekstiä.

Faktahan on se, että jokainen meistä on spekulantti. Olitpa sitten passiivinen indeksisijoittaja, laatuyhtiösijoittaja (bisnessijoittaja), arvosijoittaja, kasvusijoittaja tai osinkosijoittaja. Kaikki heistä spekuloivat jollain tulevaisuuden asialla, puhumattakaan niistä ”oikeista spekulanteista” eli treidereistä.

Mikä on markkinoiden keskituotto tällä vuosisadalla? Säilyykö yhtiön x kilpailuetu myös tulevaisuudessa? Realisoituuko yhtiön aliarvostus tulevaisuudessa? Edellä mainitut asiat ovat sellaisia joita Grahamin määrittelemät sijoittajat tekevät, siis spekuloivat. Spekulointia on kuitenkin monenlaista, ja yleensä noista em. asioista spekulointi on lähtökohtaisesti kannattavaa. Huolellisen analyysin jälkeen kannattaa ottaa riski ja spekuloida, että yrityksen kilpailuetu säilyy tai aliarvostus realisoituu. Vaikka historia ei olekaan tae tulevasta tuotosta, on 200 vuoden historia merkittävä asia markkinoiden tulevaisuuden keskituottoja ennustettaessa. Sen puolesta kannattaa lyödä vetoa.

Sitten on taas toisenlaista spekulointia. Sellaista, joka on lähtökohtaisesti tappiollista (ainakin tilastollisesti). Yksi niistä on markkinoiden ajoittaminen: Milloin tulee seuraava S&P 500 – indeksin korjausliike? Milloin lääkeyhtiö X saa lääkeluvan? Milloin öljy lähtee taas nousuun?

Yksittäisen tapahtuman osalta järkevän ja tyhmän spekuloinnin raja on häilyvä. Itse asiassa järkevässä ja tyhmässä spekuloinnissa toiminta saattaa olla täysin samanlaista. Toiminnan rationaalisuuden määrittää lähtökohdat. Otetaanpa toiminnan esimerkiksi vaikkapa S&P 500 -indeksin out-of-the-money myyntioptioiden (put) ostaminen. Tällöin optioiden arvo nousee jos S&P 500-indeksin arvo laskee. Pekka Spekulantti ostaa näitä optioita, koska uskoo, että tulevina viikkoina tulee FED:in päätös korkojen korottamisesta, jonka seurauksena markkinat romahtavat. Kalle Kaappispekulantti taas ostaa näitä optioita, koska markkinat ovat nousseet keskimääräistä korkeampaa tahtia jo hyvin kauan ja markkinoiden arvostustasot (esim. shillerin P/E:n, EV/EBITDA:n ja P/tangible book value:n mukaan) ovat historiallisen korkealla. Sen lisäksi teknisen analyysin perusteella (RSI, MFI, Stochastic oscillator) S&P 500 näyttää yliostetulta ja hintamuutosten keskihajonnan ”kapenemisen” perusteella on odotettavissa suuria liikkeitä seuraavien viikkojen aikana.

Kumman toiminta on määriteltävissä rationaaliseksi spekuloinniksi, jos kummankaan? Ajatellaan, että sekä Pekka ja Matti ostivat optioita viikko sitten ja myivät ne pois perjantaina ennen markkinoiden sulkeutumista voitolla (Perjantaina S&P 500 siis laski 2,5 %). Molemmat toimivat täysin samalla tavalla ja onnistuivat, joten eikö voisi sanoa, että kumpikin toimivat rationaalisesti? Oma ajattelutapani lähtee siitä, että sijoitustoiminnan (tai spekuloinnin) rationaalisuuden määrittelee lyhyellä tähtäimellä perustelut toiminnalle ja pitkällä tähtäimellä toiminnan tulos.

Jos ajatellaan Pekkaa, hänen toiminnan perusteluihin liittyi paljon epävarmuutta. Ensimmäinen oli ennustaa FED:in korkopäätöstä. Toinen epävarmuus taas liittyi siihen, miten markkinat loppujen lopuksi reagoivat tuohon päätökseen. Nämä ovat asioita, joille on hankala määrittää edes suuntaa antavia todennäköisyyksiä. Sitä paitsi edes jälkikäteen emme voi sanoa, oliko viime perjantain kurssilaskun taustalla korkopuheet vai puhdas satunnaisuus. Näillä perusteluilla Pekan spekulointi ei ollut mielestäni rationaalista.

Kalle taas lähti markkinoiden ajoittamisen sijaan liikkeelle hinnoittelusta. Pitkään jatkunut keskimääräistä kovempi kurssinousu ja korkea arvostustaso antaa jo tilastollisesti hyvin pienet mahdollisuudet tulevaisuuden kurssinousulle. Näin kertoi myös tekninen analyysi, jonka avulla voi tehdä tiettyjä suuntaa antavia oletuksia (pidit siitä tai et). Kallen perustelut eivät tavallaan aseta rajoitteita kurssilaskulle (täytyy tulla FED:in korkopäätös), joten satunnaisuus saa tilaa ja useammat eri skenaariot johtavat voittoisaan lopputulokseen. Satunnaisuutta ohjaa kuitenkin tietyt asiat, kuten esimerkiksi aiemmat hintamuutokset. Niille jotka eivät tätä väitettä suostu hyväksymään, suosittelen lukemaan matemaatikko Benoit Mandebrotin kirjan Huonosti käyttäytyvät osakkeet.Kallen strategia on säännönmukaista, toistettavaa ja se noudattaa mitattavissa olevia periaatteita, joten sen menestystä on helppo tutkia vaikkapa menneisyyden avulla. Ainakin lyhyen tähtäimen arvion mukaan Kallen toiminta oli siis rationaalista, mutta tietysti vasta pidemmän aikavälin tulos kertoo totuuden.

Toiminnaltaan Kalle näyttäisi olevan treideri (käy aktiivisesti kauppaa), joten tilastot eivät anna kovin hyvää todennäköisyyttä hänen menestykselleen. Ehkä 10 %, jos sitäkään. Toki nämä tilastot ovat omalla tavallaan hieman epäreilut rationaalisia spekulantteja kohtaan, mutta tämän aiheen käsittely on jo kokonaan uuden kirjoituksen paikka.

 

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit voivat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

2 thoughts on “Jokainen meistä on spekulantti”

  1. Älä ole ahne. Sääntö, joka on pitänyt aktiivisijoittajan pinnalla pitkään. Huonot päätökset ovat olleet lähes aina paniikkiratkaisuja, jotka olivat seurausta liiallisesta riskinotosta. Aktiivisijoittaminen on vähintään yhtä tuottoisaa kuin passiivinen – suuri ero syntyy siitä, että ehkä vajaasta viidrdtä prosentista, jos siitäkään, on siihen. Kyse on mielenhallinnasta, systemaattisuudesta ja rationaalisuudesta.

    1. Hyvä pointti. Syy miksi "90% aktiivisesti sijoittavista häviää" johtuu siitä, että verrattuna passiiviseen sijoittamiseen on huomattavasti suurempi mahdollisuus tehdä virheitä.

      Systeemaattisesti, kärsivällisesti ja rationaalisesti voi tehdä rahaa myös aktiivisella kaupankäynnillä. Se vaatii vain piirun verran enemmän työtä ja fokusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *