Ymmärrä mihin sijoitat – Käytännön kysymykset

Kirjoitan edelleen aloittelevien säästäjien ja sijoittajien aihepiiriin kuuluvista asioista, sillä toistaiseksi olen saanut näistä paljon kiitosta. Tällä kertaa aiheena on varsin usein kuultu sääntö ” Ymmärrä mihin sijoitat”. Tämän ohjeen soveltamisesta on monilla aloittelevilla sijoittajilla hieman vääränlaisia käsityksiä suuntaan jos toiseen. Ajattelin muutaman kysymyksen kautta käydä läpi sitä, mitä tämän säännön noudattaminen käytännössä tarkoittaa.

Ymmärränkö miten sijoitustuote toimii ?

Varsin yksinkertainen ja ehkä hieman itsestäänselvä, mutta tärkeä, kysymys. Käytännössä sinun tulee sijoittajana ymmärtää mistä sijoitustuote (esimerkiksi rahasto) koostuu (osakkeet, swap-sopimukset, korkoinstrumentit) ja mihin sen arvon muutokset perustuvat.    Jos et osaa selittää yksinkertaisella tavalla sijoitustuotteen sisältöä ja ansaintalogiikkaa, vika on joko sinussa tai sijoitustuotteen esitteessä/esittelijässä. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa pysyä kaukana kyseisestä tuotteesta, ja ensimmäisessä tapauksessa syventää hieman omaa tietämystään ennen kuin etenee seuraavaan kysymykseen.

Esimerkin tasolla voidaan sanoa, että luettuasi kirjoitukseni Mitä Nordnetin superrahastot sisältävät, todennäköisesti ymmärrät mihin superrahastojen toiminta perustuu ja mitä ne sisältävät. Toki kirjoituksesta löytyy myös vastauksia myöhempiin kysymyksiin.

Mitkä ovat sijoitustuotteen kulut ?

Kulut ovat aivan olennainen osa sijoittamista. Pienikin kulu kertaantuu pitkässä juoksussa ja vaikuttaa merkittävästi tuottoihin. Ennen sijoittamista tulee ymmärtää liittyykö rahastoon merkintä – tai lunastuspalkkioita taikka vuotuista hallinnointipalkkiota. Lähtökohtaisesti passiivisesta indeksituotteesta ei kannata maksaa yli 0,2 % hallinnointipalkkiota ja merkintä/lunastuspalkkiot tulisi pysyä alle 1 % sijoitetusta summasta.

Pystynkö sitoutumaan kyseiseen sijoitustuotteeseen pitkälle aikavälille ?

Olen aina ollut sen kannalla, että yksittäisten osake- ja rahastosijoitusten tulee aina sopia sijoittajan luonteeseen niin, että niihin on helppo sitoutua pitkälle aikavälille.  Toki asiaan ei saa vaikuttaa pelkästään tunne, vaan myös tietämys asioista. Silti on erittäin tärkeää, että indeksirahasto on sellainen, johon voi hyvällä mielellä laittaa rahaa myös hyvinä päivinä. Eli siis silloin kun maailma tuntuu romahtavan.

Tarjoaako sijoitustuote sitä mitä lupaa ?

Sijoitusrahastojen kohdalla erittäin tärkeitä asioita ovat A: Miten rahasto mittaa menestystä ja B: Miten rahasto on oikeasti menestynyt. Jos historiallista tuottoa mitataan huomioimatta rahaston kuluja, antaa se epäilyttävän kuvan rahastosta, varsinkin jos kyseessä on aktiivinen rahasto. Sen lisäksi on tietysti olennaista tietää tarjoaako rahasto sitä mitä lupaa. Indeksirahaston kohdalla rahaston tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon vertailuindeksiä. Tällöin tulee tutkia rahasto tracking-erroria. Aktiivisen rahaston kohdalla taas tulee tietää, onko rahasto oikeasti aktiivinen. Helpoin tapa tutkia tätä on selvittää rahaston Active-share luku. Valitettavasti sen esittämistä ei vielä Suomessa vaadita rahastoyhtiöiden kohdalla.

Mikä on mahdollinen tappio ?

Itsestäänselvä, mutta helposti unohtuva asia. Kaikkien osakerahastojen kohdalla teoreettinen maksimitappio on tietysti 100%. Jokainen voi kuitenkin punnita, millä todennäköisyydellä esimerkiksi S&P 500 – indeksin kaikki yhtiöt menevät kerralla konkurssiin. Näin käydessä suurimmat tappiot tuskin ovat enää rahallisia…

Päivittäiset mahdolliset päivätappiot on kuitenkin hyvä tuntea. Tällöin niihin osaa ehkä varautua ja suhtautua paremmin. Esimerkiksi s&p 500 indeksin suurin päivittäinen tappio vuodelta 1987 on 20,47 %. Suurempiakin päivätappioita voi toki tulla, mutta yli 100 vuotta kestäneessä pörssihistoriassa tuollainen lukema antaa hyvän käsityksen asiasta.

Mikä on odotettu tuotto ?

Aivan yhtä olennainen asia tappioiden lisäksi on määrittää sijoitustuotteelle järkevä ja faktoihin perustuva tuotto-odotus.

Miten helposti sijoitustuotteesta pääsee ulos ?

Erittäin olennainen asia riskien hallinnan kannalta on tietysti sijoitustuotteen likviditeetti. Esimerkiksi tiettyjen rahastojen rahasto-osuuksia voi myydä tai merkitä vain tiettyinä päivinä vuodesta, esimerkiksi kvartaaleittain.

Mikä on sijoitustuotteen verotehokkuus ja verotuskäytännöt ?

Miten sijoitustuotteen generoimia tuottoja verotetaan ja onko sijoitustuote verotehokas. Nämä asiat liittyvät ensimmäiseen kysymykseen sijoitustuotteen toiminnasta. Jos haluat sijoitustuotteen tuottavan tasaista kassavirtaa (esim. osingot ulos maksava indeksirahasto) joudut tinkimään verotehokkuudesta. Vastaavasti osingot uudelleen sijoittavien rahastojen osalta verotehokkuus on huipussaan.

Tarvitsenko loppujen lopuksi uutta sijoituskohdetta ?

Usei aloittelijoiden kohdalla törmää tilanteeseen, jossa hajautetaan vain hajauttamisen takia. Toisinsanoen keksitään tekosyitä uusille osake – tai rahastosijoituksille. Jos sijoitustuotteen valikoitumiselle on syynä hajautuksen lisääminen, ollaan pahasti väärillä teillä. Jokaisen sijoituksen tulisi pyrkiä tuomaan varallisuuden kasvattamiseen lisäarvoa.

Sijoittamisen tavoitteena tulisi aina olla salkun absoluuttinen riski/tuotto-suhteen maksimointi, ei hajautus, sharpen-luku tai mikään muukaan ”moderni portfolioteoreettinen mittari”. 

Lue lisää indeksisijoittamisesta

Lue lisää sijoittajan kirjallisuudesta

Sijoita Nordnetin superrahastoon! Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen, aivan uusi ja täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €



Teksti ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

2 thoughts on “Ymmärrä mihin sijoitat – Käytännön kysymykset”

  1. Hei,

    Oon seurannut hetken aikaa blogiasi ja olen huomannut, että ainakin jonkin verran tunnet passiivisia indeksirahastoja sekä ETF:iä. Ajattelinkin, että voisitko noita sijoitusmuotoja koskien antaa vinkin tai pari 🙂

    Itse olen nyt muutaman kk:n verran lukenut kirjoja ja perehtynyt sijoittamisen maailmaan. Nyt tuntuu, että aika alkaisi olla kypsä ensimmäisille sijoituksille, mutta pähkäilen vielä sitä oikeaa kohdetta. Lukkoon olen omalla kohdallani lyönyt seuraavat asiat: sijoittamisen tulee olla pitkäjänteistä, kulujen tulee olla mahdollisimman matalat ja sijoitan kuukausittain. Summat kk:ssa ovat muutamia satasia(250-500), joten olen sulkenut suoran osakesijoittamisen pois, vaikka se tuntuisi ehkä jopa kaikkein kiinnostavimmalta vaihtoehdolta. Mutta taitaa nuo kulut nousta sen verran suuriksi minun kuukausittaisella panostuksella, että järkevintä unohtaa ne…

    Passiiviset indeksirahastot ja ETF:t kiinnostaa. Jos ajatellaan edellä mainittuihin kk-säästämistä, niin millaiset kulut ovat? Esim ETF:t. Kannattaako ETF:t minun kuukausittaisella panostuksella, vai kohoaako kulut korkeiksi. Siinä kysymys johon en ole saanut suoraa vastausta.

    Millaista hajautusta suosittelisit minun kk-säästö summilla? Onko 3 rahastoa/ETF:ää järkevä vielä kulujen kannalta?

    Olisin todella kiitollinen vastauksesta. Minulla kun ei lähipiirissä ole juuri säästäjiä, ennemminkin vain kuluttajia niin en oikeen saa lähipiiristä järkeviä vastauksia. Ja pankin sijoitusneuvojaan suhtaudun varauksella 😀

    Parhain terveisin,

    Vasta-alkaja

    1. Moi,

      Kiitos kysymyksestä! Tuollaisella kuukausisummalla en menisi vielä ainakaan kuukausittaisia osakesijoituksia tekemään. Toki jos suorat osakesijoitukset kiinnostaa, voit tehdä sijoituksia esim. 3 kuukauden välein.

      Tehokkaaseen kuukausisäästämiseen riittää paljon pienempikin summa eli nuo kyseiset säästösummat riittävät kyllä hyvin etf:ien hankintaan esim. Nordnetin kuukausisäästämisohjelmalla. Ainakaan tuossa Nordnetin kuukausisäästössä ei makseta ollenkaan merkintäpalkkiota eli vain hallinnointipalkkiota, joka on yleensä 0,2-0,5 % vuodessa. Kannattaa erityisesti panna merkille nuo Nordnetin superrahastot, joissa ei ole kuluja ollenkaan.

      3 Indeksirahastoa riittävät hajautuksesi aivan hyvin. Periaatteessa jo yksikin riittäisi, sillä kyseessähän on nimensämukaisesti indeksirahasto, joka hajauttaa useisiin kymmeniin ja jopa satoihin osakkeisiin. Henkilökohtaisesti en ylittäisi 5:n indeksirahaston hajautusta, sillä silloin alkaa olla jo hankalaa tietää mihin kaikkeen sijoittaa. Tärkein asia on kuitenkin se, että tuntee sijoituskohteensa.

      Toivottavasti vastauksesta oli apua. En saa varsinaista sijoitusneuvontaa antaa, joten siinä mielessä jouduin antamaan hieman rajoittuneen vastauksen.

      PS: Pankin sijoitusneuvojiin kannattaakin suhtautua aina varauksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *