Tekninen analyysi: Huuhaata vai hölynpölyä?

…vai ei kumpaakaan? Tekninen analyysi on nimittäin sellainen aihe sijoittajapiireissä, joka herättää usein suuria tunteita joko puolesta tai vastaan. Tavallisesti tekninen analyysi mielletään päiväkauppiaiden työkaluksi, jolla pyritään ennustamaan osakekurssien suuntaa. Akateemikoille tekninen analyysi näyttää olevan lähinnä huvittava keksintö, jonka avulla markkinoiden tehokkuudesta tietämättömät tolvanat yrittävät epätoivoisesti saada markkinoilta ylituottoa. Tekninen analyysi kun perustuu olettamukseen, että markkinat eivät ole tehokkaat. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, onko tekninen analyysi käyttökelpoinen omassa sijoitusstrategiassani.

Jos tekninen analyysi on täysin tuntematon asia, kannattaa siihen ennen tätä kirjoitusta tutustua. En ala tässä sen kummemmin selostamaan määritelmiä ja kaikkia perusoletuksia joita teknisen analyysin työkaluihin liittyy. Asiasta hyvä kirjoitus löytyy esimerkiksi taloudellinen riippumattomuus-blogista.

Pitkäjänteiseen omistamiseen keskittyvässä sijoitusstrategiassa on mielestäni yksi perustavanlaatuinen ongelma. Ensimmäinen askel koko sijoitusprosessissa on tietysti tunnistaa yhtiön laatu ja määrittää sen arvo. Toinen askel on taas määrittää laadun pysyvyys, joka korreloi vahvasti myös tulevaisuuden arvon kanssa. Nämä ovat niitä ”helpoimpia” asioita koko sijoitusstrategiassa, ainakin psykologian osalta. Jos siis tietoa ja aikaa riittää, ei näistä asioista yleensä muodostu sen suurempaa ongelmaa. Merkittävin ongelma tulee vastaan siinä, kun osaketta pitäisi ostaa tai, hinnan kohotessa liikaa yli arvon, myydä.

Olen tullut siihen tulokseen, että ihmismielen kyky hallita likviditeettiä on lähtökohtaisesti huono. Kun osakekurssi nousee, tulee helposti ajatelleeksi ”olisi pitänyt ostaa enemmän”. Vastaavasti laskun aikana sitä kiroaa, että miksi meni ostamaan niin suurella summalla, kun nyt saisi paljon halvemmalla. Kaiken kaikkiaan kassanhallinta, eli milloin ostaa ja kuinka paljolla, on sijoittajan merkittävin haaste, kunhan strategia ja yhtiötutkimus on kunnossa.

Omalla kohdallani olen keksinyt tätä ongelmaa helpottavan, toistaiseksi ihan toimivan työkalun. Tekninen analyysi, yhdistettynä yksinkertaisen suhteellisen tuotto-odotuksen laskemiseen osakekurssin ja yhtiön todellisen arvon avulla. Se, mikä minua teknisessä analyysissä eniten kiinnostaa, on tietysti yli-ja alihinnoittelua mittaavat indikaattorit. Suhteuttamalla osakekurssia yhtiön todelliseen arvoon, voin tehdä tiettyjä johtopäätöksiä kyseisen osakkeen riski-tuotto-suhteesta. Tavoitteeni on kuitenkin pitkässä juoksussa lisätä yhtiöiden omistusta, joten turhiin myynteihin en ainakaan halua ryhtyä. Apuna olen siis käyttänyt kvalitatiivisten tekijöiden lisäksi tiettyjä indikaattoreita, jotka rajaavat todennäköisyyttä tulevaisuuden kurssinousulle tai kurssilaskulle. Näillä teknisen analyysin indikaattoreilla ei siis voida missään tapauksessa ennustaa tulevaisuuden kurssikäyttäytymistä, niistä voi vain suuntaa antavasti tehdä johtopäätöksiä eri skenaarioiden todennäköisyyksistä.

Ihan yksinkertaisimmillaan tällaisia indikaattoreita ovat suhteellinen voimaindeksi (relative strength index eli RSI) ja rahavirta indeksi (money flow index, MFI). RSI saadaan yksinkertaisesti jakamalla tietyltä ajanjaksolta nousupäivien nousujen summa laskupäivien laskujen summalla. Yleisesti ottaen osake on yliostettu, kun RSI on yli 70 ja ylimyyty alle 30 arvoilla. RSI:n ollessa yli 70 on siis suurempi todennäköisyys keskimäärin, että osakekurssi ei ainakaan enään nouse verrattuna siihen, että RSI olisi esim. 50. MFI taas on RSI:n vaihtovoluumeilla painotettu muoto ja itse suosin tietyissä tilanteissa enemmän juuri MFI:tä.

Otetaanpa siis esimerkki: Osakkeen nykyhinnalla suhteellinen tuotto-odotus ei vastaa tavoitettani, osakkeen paino on salkussa jo valmiiksi kohtalaisen suuri sieätämääni riskiin ja MFI ja RSI näyttävät ylimyytyä. Tällöin kevennän omistustani kyseisten osakkeiden kohdalla ja mahdollisesti laitan rahat sillä hetkellä parempaan kohteeseen tai sitten käteiseksi. Toki tilanteeseen vaikuttaa myös jonkinverran yleinen markkinatilanne. Lähtökohtaisesti haluan pitää käteiskassani tällä hetkellä 25-40 % välillä koko ajan. Jos tulee suurempia korjausliikkeitä, olen valmis ostamaan enemmän verrattuna ”markkinakohinan” pieniin korjauksiin.

Katsotaan nyt ihan konkreettisia esimerkkejä teknisen analyysin käytöstä: Esimerkkinä Andrew Peller ltd, joka on suurin yksittäinen omistukseni. Tässä osakekurssia viimeisen vuoden ajalta RSI:n, MFI:n ja bollinger bandsin kera:

Lähde: Yahoo Finance

Kuvaajasta näkyy viimeinen kurssipudotus, joka oli mielestäni täysin irrationaalinen. Osakekurssi putosi yksittäisen kvartaalin huonontuneen tuloksen (0,2 miljoonaa kun viime vuoden samalla kvartaalilla 0,9 miljoonaa) takia. Toki suhteessa aivan törkeän iso pudotus, mutta tämä oli jo etukäteen tiedossa. Yhtiöllä kun odotti tietyn omaisuuden alaskirjaukset viimeisellä kvartaalilla. Nämä ovat yksittäisiä, muutaman vuoden välein tehtäviä alaskirjauksia. Lisäksi tuo 0,7 miljoonan lasku on naurettava suhteutettuna koko vuoden tulokseen (26 miljoonaa). Ei mennä kuitenkaan tarkemmin tässä kirjoituksessa tarkemmin näihin asioihin, vaan uskotaan kirjoittajaa eli kurssipudotus oli täysin omituinen reaktio. Jokatapauksessa yhtiön osake sekä MFI:llä (jopa alle 7) ja RSI:llä (alle 27) mitattuna näytti pudotuksen pohjilla selvästi ylimyytyä. Sen lisäksi olen tutustunut yhtiöön viimeisen vuoden aikana huomattavasti paremmin ja uskallan nyt ottaa enemmän riskiä tämän kohdalla. Teinkin kassavaroistani tähän huomattavan 2000 euron sijoituksen viime maanantaina. En usko, että tätä enää vähään aikaan halvemmalla saa ja jos kurssi näyttää pian yliostettua, kevennän hieman omistusta. Saa nähdä miten käy. Jokatapauksessa hyvää laatua hyvään hintaan.

Toiseksi esimerkiksi otan Michael Korsin, josta edellisessä kirjoituksessakin hieman kerroin:

Lähde: Yahoo Finance

Pelkästään todelliseen arvoon suhteutettuna KORSin kurssi putosi aivan järjettömästä syystä, järjettömän hyvälle tasolle pari viikkoa sitten. Myös tekniset indikaattorit näyttivät, ettei osaketta välttämättä enää halvemmalla saa. Teinkin suuria ostoja 41 dollarilla, joita tosin vähän keventelin tällä viikolla 50 dollarin hintaan. Sain tässäkin tapauksessa kasvatettua omistusosuutta hyvällä hinnalla ja silti lopulta lisää rahaa käteiskassaan.

Lopuksi


Tämän kirjoituksen esimerkeissä kannattaa ottaa huomioon se, että näissä tilanteissa markkinat toimivat erittäin tehottomasti, mikä oli pääteltävissä syy-seuraus-suhteista. Tällöin myös teknisen analyysin menetelmien voidaan olettaa toimivan hieman paremmin. Nimenomaan juuri olosuhteet tulee ottaa huomioon jos teknistä analyysiä käyttää. Etenkin suuren kaupankäyntivoluumin osakkeiden kohdalla markkinat ovat yleensä varsin tehokkaat, ja tekninen analyysi antaa paljon virhesignaaleja. Siksi teknistä analyysiä tulisi käyttää nimenomaan vain ja ainoastaan yhtenä työkaluna päätöksenteon tukena. Senkin lisäksi muistutan edelleen, ettei osakekursseja voida ennustaa. Voidaan vain tutkia eri tapahtumien todennäköisyyksiä.

Otan mielelläni vastaan kritiikkiä, kysymyksiä ja kommentteja aiheeseen liittyen.

8 thoughts on “Tekninen analyysi: Huuhaata vai hölynpölyä?”

  1. Tekninen analyysi on ihan yhtä paljon huuhaata kuin muutkin analyysimentelmät sijoittamisessa. Kaikkia menetelmiä voi käyttää oikein tai väärin (esim. tunnuslukuja voi tulkita väärin), eikä mitään yhtä oikeaa tietä onneen ole. Itse olen käyttänyt paljon teknistä analyysia ja todennut, että parhammillaan se kertoo trendin ajallisen pituuden etukäteen (RSI-divergenssin trendilinja saavuttaa 50 spiteen tason). Markkinat ovat kuitenkin kaikille samat, joten oli menetelmä mikä hyvänsä, se on hyvä jos se kertoo pohjasta pohjalla ja huipusta huipulla.

    Minusta tekninen analyysi ei tarvitse tuekseen oletusta tehottomista markkinoista. Tehokkailla markkinoilla informaatio otetaan heti huomioon kursseissa ja pitkissä trendeissä informaatio on luonteeltaan samansuuntaista, jolloin se tukee trendiä. Tämä näkyy sitten myös TA:ssa. Tekninen analyysi ei myöskään ole ennustamista vaan markkinoiden seuraamista. Pidän virheenä mitä tahansa menetelmää jonka lähtökohta on ennustaa tulevaa. Sijoittaja voi kyllä tehdä päätöksiä kaikenlaisen tiedon pohjalta, mutta aina on hyvä olla varuillaan. Periaatteessa teknisen analyysin ei tarvitse edes ”toimia” jotta sijoittaja voi tehdä sillä tuottoa. Tämä johtuu siitä että sijoittajan on hyvä aina antaa voittojen kasvaa, mutta kotiuttaa tappiot nopeasti. Plussalle voidaan siis jäädä sellaisellakin menetelmällä, joka on ”oikeassa” alle 50% sijoituskerroista.

    Tekninen analyysi ei ole myöskään mikään yksi menetelmä vaan laaja kirjoa erilaisia metodeja. Esimerkiksi jokin 200 kuukauden liukuva keskiarvo nousee ”yllätysyllätys” n. 7% vuodessa eli osakemarkkinoiden tuoton verran. Isoissa pohjissa sitten käydään tämän lähellä (esim P/B matala samalla). Asia on täysin ymmärrettävä. Osakkeiden hinnat kun heijastavat myös arvon kehitystä. Sitten taas jokin fibonacci-analyysi vaikuttaa lähinnä magialta, enkä itse ole saanut sitä lainkaan toimimaan. Käyttökelpoinen on esimerkiksi MACDin kääntyminen ylös ja plussalle/ alas ja negatiiviseksi kuukausinäkymässä. Tämä on erittäin hyvä pitkäaikaisen sijoituksen näkökulmasta vaikka ETF:iinkin.

    1. Olen kyllä tutustunut rahastoon ja pohtinut jopa siihen sijoittamista, mutta jostain syystä pidän vain paljon mielekkäämpänä tehdä itse omat sijoitukst. En tiennyt, että Havia käyttäisi myös teknisen analyysin menetelmiä rahastossa, mistä olet tämän kuullut? Joka tapauksessa en ota vielä kantaa Havian strategian toimivuuteen. Jokaiseen strategiaan kuuluu pitkiä alituoton kausia, ja jos HCP quantiin pitäisi lähteä sijoittamaan, niin nyt voisi olla ihan hyvä hetki. Uskon kuitenkin, että Havia tulee tekemään tällä vielä hyvin tuottoa, paljon osaamista kaverilla kun on.

    2. "HCP Quant rahasto hyödyntää kvantitatiivisia menetelmiä osakepoiminnassa. Rahasto hajauttaa sijoitukset maailmanlaajuisesti, niin kehittyville kuin kehittyneille markkinoille pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin. Rahasto seuloo sijoituskohteet kymmenien tuhansien yhtiöiden joukosta tehden sijoitukset sellaisiin kohteisiin, jotka ovat useilla eri mittareilla samanaikaisesti katsottuna edullisia."

      Mikä ero tuolla on siihen tekniseen analyysiin?

    3. Havian taustan tietäen (taloudellinen riippumattomuus blogia siis lukeneena) ja rahaston esitteiden perusteella nuo kvantitatiiviset menetelmät viittaa enemmänkin tiettyihin tunnuslukuihin, jotka saadaan yrityksen tilinpäätöstiedoista laskemalla. Yksinkertaisimmillaan voi tarkoittaa esim. P/B – ja P/E -tyylisiä tunnuslukuja ja erikoisimmimmaan esim. jotain kirjanpitoväärennystä ennustavia tunnuslukuja (kuten vaikka beneish-m-score). Toki rahasto saattaa käyttää myös teknistä analyysiä tukena, mutta siitä en ole ainakaan itse huomannut missään mainintaa. Tosin joskus muistan lukeneeni (olikohan se kuukausikirjeestä), että rahasto hyödyntäisi Momentum-ilmiötä, mikä viittaisi teknisen analyysin käyttöön. En siis tarkalleen ottaen osaa varmasti sanoa käyttääkö hcp-quant TA:a, mutta jos käyttää, niin se on todennäköisesti paljon pienemmässä osassa kuin nuo kvantitatiiviset menetelmät.

      Kannattaa muuten tsekata tuon Quantin rahastoesitteet ja muut kirjeet. Sieltä löytyy ihan hyödyllistä tietoa tavallisellekin sijoittajalle.

  2. Aika pitkälle tekninen analyysi on mielestäni huuhaata, mutta on sen taustalla joitain ihan validejakin periaatteita, kuten mean reversion tai hintojen ankkuroituminen jollekin tasolle eli sijoittajapsykologia

    1. Samaa mieltä. En esimerkiksi usko, että trendiviivoja piirtämällä voidaan saavuttaa mitään informaatioarvoa, kyse kun on menneen toteamisesta. Tietyissä tilanteissa esimerkiksi tuki-ja vastustasot muodostuvat aika vahvoiksi psykologian takia. Tämä on ollut nähtävissä hyvin esimerkiksi IBM:n kohdalla.

      Paljon merkitystä on myös sillä, että tietyt indikaattorit ovat paljon käytettyjä, ja niiden antaessa ostosignaalin jo pelkästään se saa ostajat liikkeelle ostamaan osaketta. Tekninen analyysi on siis puhtaasti psykologian vaikutuksen alla.

  3. Samaa mieltä. Tekninen analyysi kun on faktaa. siitä tehtävät päätelmät ovat tulkintaa jonka kanssa on oltava varovainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *