Sijoitussalkun vakuuttaminen osa 1: Kulta

”It ain’t what you don’t know that gets you into trouble. It’s what you know for sure that just ain’t so.”        – Mark Twain

Kerran elämässä tapahtuvat mullistavat asiat, joita emme kykene ennustamaan, tulevat todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi sijoitustemme pitkän aikavälin kokonaistuottoon. Tulevaisuus 20 vuoden päästä voi olla täysin toisenlainen. Yksi asia on kuitenkin varma. Korkoa korolle ilmiö toimii edelleen ja osakkeisiin sijoittaminen kannattaa. Siitä huolimatta varautuminen ikäviin yllätyksiin on suositeltavaa, sillä osakkeet ovat todella halpoja vain harvoin.

Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on käsitellä erilaisia tapoja vakuuttaa sijoitussalkku kurssilaskun varalle. Ennen kuin aloitan, haluan muistuttaa lukijaa siitä, että hajauttaminen vain hajauttamisen takia eri omaisuusluokkiin ei toimi, vaan on pikemminkin tie tappioihin. Kannattaa myös huomata se, että epävakaina aikoina eri omaisuusluokkien hintakehitykset alkavat enemmän korreloida keskenään. Tällöin sillä on todella merkitystä, millä salkkunsa aikoo vakuuttaa. Helpoin tapa valmistautua kurssilaskuun piensijoittajalle onkin vain säilyttää malttinsa ja kerätä käteiskassaa tulevan varalle. Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena ei ole missään nimessä lietsoa paniikkia tai ennustaa seuraavaa pörssiromahdusta. Jokainen tehköön itse omat tulkinnat siitä, milloin olisi hyvä hetki alkaa varautua korjausliikkeisiin. Paniikkimyynteihin ei kuitenkaan koskaan kannata ryhtyä.

Kulta ei ole sijoituskohde

Tästä on jokaisella varmasti oma tulkintansa, mutta kulta ei missään nimessä täytä minun kriteerejä sijoituskohteelle. Näitä ovat:

  • Liiketoimintariski. Esimerkiksi asuntojen vuokraaminen, urheilukenkien myyminen jne. Kulta ei tee mitään, joten siihen ei sisälly tällaista riskiä.
  • Kassavirta. Sijoituskohteen on lopulta kyettävä maksamaan sijoittajalle kassavirtaa. Osakkeissa se on osinko, bondeissa korko. Kassavirtaan tulee ainakin pyrkiä, vaikka sitä ei koskaan tulisi. Kullan kohdalla tämä on jo heti kättelyssä mahdotonta, sillä kulta ei jaa osinkoa tai maksa korkoa.

Vaikka kulta ei olekaan sijoituskohde, se ei tarkoita sitä, etteikö sillä voisi olla oma paikkansa sijoitussalkussa arvonsäilyttäjänä, vakuutuksena. Ennen kuin mennään syvemmälle tähän ideaan, käydään ensin läpi sitä, miksi kulta ylipäätään säilyttää arvonsa ja mihin kullan hinta perustuu.

Kukaan ei ole kenellekään velkaa kultaa

Vuonna 1971 USA:n dollari irroitettiin kullasta ja koko maailma luopui kultastandardista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki maailman valuutat on tällä hetkellä ”paperirahaa”, joiden arvo perustuu ainoastaan ihmisten ja valtioiden välisiin sopimuksiin. Nykyinen valuuttajärjestelmä on historiassaan aika uskomaton, sillä keskimäärin fiat-valuuttojen elinikä on ainoastaan 27 vuotta. Näiden fiat-valuuttojen  elinkierto tuntuu olevan aina sama: Valtio kokee stressiä (sisäiset kriisit, sodat, talouskriisit ym.) ja velkaantuu. Nämä velat sitten kuitataan setelipainolla ja uskottavuus valuuttaan katoaa. Seurauksena on hyperinflaatio (huom. täysin eri asia kuin terve kustannusinflaatio), jolloin valuutan arvo laskee käytännössä nollaan. Pahimmillaan inflaatio voi olla niin raju, että hinnat kaksinkertaistuvat alle vuorokaudessa.

Jos ajattelet, että nykyisessä valuuttajärjestelmässä on menneisiin verrattuna jotain erityislaatuista, ajattele uudelleen. Ainakaan itse en näe mitään merkittävää eroa tämän päivän valuuttajärjestelmässä, puhumattakaan talouspolitiikasta, jota keskuspankit harjoittaa. Yksinkertaisena esimerkkinä korkojen lasku (jopa negatiiviseksi), jonka tarkoituksena on vähentää säästämistä ja lisätä kuluttamista, mutta joka toimii itseasiassa vain päinvastoin. Miksi näin? Otetaan kuvainnollinen esimerkki, jossa säästät rahaa negatiivisen koron pankkitilille. Ajatellaan, että korko on -1 %. Kun korko oli vuosi sitten 0% sinun tuli säästää vuoden alussa 100 euroa, jotta pankkitilillä olisi vuoden lopuksi 100 euroa. Kun korko onkin negatiivinen sinulla on vuoden lopussa jäljellä 99 euroa säästämästäsi 100 eurosta eli sinun tulisi itse asiassa säästää enemmän saadaksesi aikaan saman lopputuloksen. Negatiivisen koron vaikutus onkin siis täysin päin vastainen, kuin mihin keskuspankit sillä pyrkivät.

Jottei nyt mentäisi sen syvemmälle keskuspankkien talouspolitiikkaan, palataan takaisin kultaan. Tiesitkö, että Kiina ja Venäjä ovat tällä hetkellä yhdet maailman suurimmista kullan ostajista? (Lähde) Esimerkiksi Venäjä osti vuonna 2015 virallisesti 208 tonnia kultaa, kun lukema vuonna 2014 oli 172 tonnia (lisäystä 21 %). Venäjä omistaa tällä hetkellä virallisesti 1437 tonnia kultaa, mutta todellinen lukema on epäilemättä suurempi. Kun tämän suhteuttaa koko maailman viralliseen kultareserviin (32 734 tonnia) saadaan venäjän osuudeksi koko maailma kultavarannoista 4,4 %. Kiinan keskuspankin kultavarannot ovat vuodesta 2009 kasvaneet yli 50 % ja Kiina omistaa tällä hetkellä virallisesti 1808 tonnia kultaa. Todelliset arviot vaihtelevat kuitenkin eri lähteiden mukaan ”vähintään” 3000 tonnista ylöspäin. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että Kiina ja Venäjä omistavat koko maailman virallisesta kullasta ainakin yli 10 % ja todennäköisesti lukema on lähempänä 20 %. Sen lisäksi molemmat valtiot ovat edelleen maailman suurimpia kullan ostajia. Ovatko he sitten tyhmiä? Sitä voi jokainen pohtia.

Kullan arvo ei nouse, kun markkinoilla on paniikkia

Yksi yleinen virheellinen olettamus on se, että kullan ”arvo” nousee, kun markkinoilla on pelkoa ja paniikkia. Asia ei ole kuitenkaan näin yksiselitteinen. Lyhyellä aikavälillä kullan arvo perustuu puhtaasti spekulaatioon, eikä tässä ole mitään epäselvyyttä. Pitkällä aikavälillä kullan ”arvo” kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mikä on reaalikorko. Tarkkasilmäinen varmasti huomasi, että kirjoitin sanan ”arvo” lainausmerkeissä. Tein näin siksi, että kulta on minulle arvon säilyttäjä. Se tarkoittaa sitä, että kullan arvo ei varsinaisesti juuri muutu vaan paperirahan, jolla kultaa voidaan ostaa, arvo muuttuu. Tässä kannattaa siis käydä läpi ajatusleikki, jossa kulta on rahaa jonka arvo ei muutu.

Joka tapauksessa palatakseni takaisin kullan hinnan ja reaalikoron väliseen korrelaatioon. Asiaa voidaan ajatella helposti vaihtoehtoiskustannuksen kautta. Kullan hinta nousee silloin, kun reaalikorko on negatiivinen ja laskee silloin, kun reaalikorko on positiivinen. Miksi? Siksi, että kulta ei tarjoa korkoa tai muuta kassavirtaa. Kulta on siis aina nollakorkoinen omaisuuslaji. Kun reaalikorko on positiivinen, vaihtoehto kullalle on tietysti positiivisen koron omaava bondi. Korkojen ollessa negatiivinen vaihtoehtona on negatiivisen koron bondi eli kulta on tällöin vaihtoehdoista paras.

Tässä kohtaa täytyy huomauttaa, että reaalikorko saadaan siis vähentämällä nimellisestä korosta inflaatio. Tällä hetkellä elämme negatiivisessa inflaatiossa eli deflaatiossa, joten reaalikorko on itseasiassa vielä positiivinen huolimatta siitä, että nimellinen korko on negatiivinen.

Joka tapauksessa kullan hinta liikkuu aina päin vastaiseen suuntaan kuin reaalikorko. Asiaa selventää seuraava kuva, jossa on vertailtu USA:n valtion 10 vuotisen bondin reaalikorkoa ja kullan hintaa:

Lähde: Bloomberg

Kulta on vakuutus

Nyt päästään siihen, miksi kullan hinta nousee valuuttajärjestelmien romahtaessa. Valuuttajärjestelmän romahduksen seurauksena on hyperinflaatio, jolloin reaalikorko painuu miinukselle. Vaihtoehtoiskustannuksen vuoksi kullasta tulee kannattava omaisuusluokka, ja siksi sen hinta nousee.

Hyvä tapa ajatella kultaa on verrata sitä kodin palovakuutukseen. Kodin palaminen on tilastollisesti melko epätodennäköistä, mutta sillä on merkittävä vaikutus kodin omistajan elämään. Siksi palovakuutuksen maksaminen on pieni hinta siitä, että talon palaessa ei jää tyhjin käsin pakkaseen. Samalla tavalla kultaa voi ajatella vakuutuksena. Se on vakuutus jos maailmantaloudessa tapahtuu kriisejä. Se säilyttää arvonsa inflaatiosta huolimatta, eikä sen hinta ole poliitikkojen sääntelyn alla.

Fyysinen kulta vai paperikulta ?

Lähtökohtaisesti kulta kannattaa aina hankkia fyysisenä, käsin kosketeltavana kultana. Paperikulta on pääsääntöisesti erittäin huono vaihtoehto pitkän aikavälin omistukseen. Selvennyksenä tarkoitan paperikullalla siis kaikkia ETF-tuotteita, futuureja CFD-sopimuksia ym. kullan hintaa ”seuraavia” sijoitusinstrumentteja. Paperikulta soveltuu ehkä paremmin lyhyen aikavälin hintaspekulaatioon. Sillä ei ole kuitenkaan mitään käyttöä pitkän aikavälin sijoittajalle useammastakin syystä:

  • Omistamalla fyysistä kultaa voit olla täysin varma, että saat kullan myytyä juuri sen hetkiseen hintaan. Näin ei ole paperikullan kohdalla, sillä kullan hinnan räjähtäessä ja pörssien kaatuessa, voi sopimuksen rikkaampi osapuoli vain lähettää sinulle shekin edellisviikon kullan hinnalla.
  • Voit myydä fyysisen kullan käytännössä milloin haluat. Tämä ei ole mahdollista paperikullan kohdalla, sillä pörssit ovat kiinni juhlapyhinä ja viikonloppuisin. Sen lisäksi kriisin sattuessa mikään ei estä, etteikö viranomaiset voisi sulkea pörssiä ja kaupankäyntiä pidemmäksikin ajaksi. Esimerkiksi New Yorkin pörssin (NYSE) historiassa pisin aika suljettuna on ollut 4,5 kuukautta.
  • Omistamalla paperikultaa, et todennäköisesti koskaan pääse käsiksi varsinaiseen fyysiseen kultaan, jota sopimuksen liikkeellelaskijaosapuoli omistaa. Esimerkiksi futuurisopimusten alaisuudessa olevan kullan määrä on yli 100 kertainen verrattuna kultaan, joka on oikeasti näiden sopimusten tarjoajien varastoissa. Katso huviksesi läpi mikä tahansa futuurisopimus. Siellä on useita porsaanreikiä jotka takaavat, että sopimuksen köyhempi osapuoli ei koskaan pääse käsiksi sopimuksen alaiseen kultaan.
  • Mikään ei takaa, että paperikullan hinta seuraa kullan hintaa. Monet ETF:ät ovat itse asiassa liikkuneet tietyissä tilanteissa kullan hintaan nähden juuri vastakkaiseen suuntaan.

Lopuksi

En missään nimessä suosittele kenenkään laittavan kaikkia rahoja yhtään mihinkään, edes kultaan. Sopiva summa on mielestäni 5-20 % koko varallisuudesta henkilöstä riippuen. Henkilökohtaisesti olen ajatellut ostaa fyysistä kultaa noin 10 %:lla koko omaisuudesta. Sijoituskultaa saa monista kultasepänliikkeistä ja pienimmillään ”harkot” ovat 1 gramman painoisia. Varallisuus ei siis muodostu esteeksi fyysisen kullan ostamisessa. Sijoituskulta on pakattu muoviin josta sitä ei missään nimessä saa irroittaa. Puhdas kulta on erittäin pehmeää ja ilman muovia siitä irtoaa helposti palasia.

Myös muita arvometalleja vakuutuksena tullaan käsittelemään kirjoitussarjan tulevissa osissa. Sitä ennen on kuitenkin luvassa mm. optioita ja inverse-ETF:iä. Toivottavasti tämä kirjoitus oli hyödyllinen ja otan tietysti mielelläni vastaan palautetta ja kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Aiheesta lisää:
PS: Suosittelen erityisesti kuuntelemaan The Investors Podcastin yllämainitut jaksot.

6 thoughts on “Sijoitussalkun vakuuttaminen osa 1: Kulta”

  1. Fyysisen kullan ostossa ja myynnissa kulut voivat olla 10% luokkaa. Sijoitusmielessa tuossa ei ole mitaan jarkea. Fyysinen kulta on mielestani jarkevaa vain jos arvostat sita itsessaan tai jos haluat varautua talouden totaaliseen romahdukseen. Muutoin ETF olisi parempi suojausmenetelma.

  2. Kyllä minun käsittääkseni näissä normaaleissa sijoitukseen tarkoitetuissa kolikoissa (krugerrand, jne.) pääsee lähemmäs kahta prosenttia.

  3. Mitkäs tuossa kullassa on ostamisen ja myymisen kulut? Esim. jos ostan kultaa tuhannella eurolla tänään jostain kultamyymälästä ja myyn sen saman määrän sinne huomenna, niin kuinkahan paljon mahdan saada rahaa (oletetaan että kullan hinta pysyy samana).

    1. Hyvä kysymys! Jäi minulta tyystin huomiotta. Tyypillisesti fyysisestä kullasta saa maksaa 3-5% preemiota. Riippuu paljon tuotteesta ja määrästä kuinka paljon ostaa. Väittäisin, että kultasepänliikkeistä, joissa vähemmän myydään sijoituskultaa, saa maksaa huomattavasti suurempaa preemiota. Tuohan on kieltämättä aika korkea kulu, joten kannattaa kyllä todella kilpailuttaa eri myyjät.

  4. "vuonna 2015 virallisesti 208 tonnia kultaa, kun lukema vuonna 2014 oli 172 tonnia (lisäystä 2,1 %)"

    No ei se prosenttilasku nyt ihan noin mene.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *