Sijoitusyhtiön perustaminen osa 2: Riskit ja kulut

Viimeksi puhuttiinkin jo jonkin verran sijoitusyhtiön mahdollisuuksista ja hyvistä syistä sellaisen perustamiseen. Jos et ole viimeisintä kirjoitusta Miksi perustaa sijoitusyhtiö? käynyt lukemassa, niin suosittelen tekemään sen ennen tämän kirjoituksen lukemista. Sain edelliseen tekstiin liittyen paljon mahtavaa palautetta ja kysymyksiä täällä blogissa sekä Twitterin puolella. Näistä olen saanut paljon hyviä ideoita sekä tähän ja tuleviin kirjoitussarjan osiin. Kiitos teille lukijoille siitä!

Tällä kertaa vuorossa on siis asian ikävämpi puoli eli riskit ja kulut joita sijoitusyhtiön toimintaan ja perustamiseen liittyy. Alkuinnostuksen huumassa tuntuu aina näkevän vain asian hyvät puolet. Fakta on kuitenkin se, että sijoittamiseen sijoitusyhtiön kautta sisältyy merkittäviä sellaisia riskejä ja kuluja, joita yksityissijoittajan ei tarvitse kokea.

Työttömyysturva

Edellisen kirjoituksen kommenttiosiossa tästä olikin jo keskustelua. Oman sijoitusyhtiön omistaminen ja ennenkaikkea yrittäjänä toimiminen voi viedä oikeuden työttömyysturvaan  jopa kokonaan. Nyt ei siis puhuta asiasta, jossa päätoimisena yrittäjänä toimivan henkilön yritystoiminta lakkaa ja henkilö jää työttömäksi. Tarkastelun aiheena on tilanne, missä sijoitusyhtiötä sivutoimenaan pyörittävä henkilö jää varsinaisesta palkkatyöstään työttömäksi.

Tuskin on suurikaan yllätys, mutta tällaiseen tilanteeseen ei löydy yksiselitteistä vastausta. Yritystoimintaa (joka tässä tapauksessa on sijoitustoimintaa) harjoittavan osakeyhtiön pääomistaja ja vastuuhenkilö voidaan tulkita työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Tutkimukseni perusteella tähän vaikuttaa käytännössä 3 asiaa: Omistusosuus osakeyhtiöstä, osakeyhtiön pyörittämiseen kuluva aika ja osakeyhtiön varallisuus. Merkittävimmät asiat ovat kuitenkin kaksi viimeistä.

Omistusosuus tulee kysymykseen tilanteissa, joissa omistat merkittävästi pienen osan yrityksestä (alle 30 %). Tällöin työttömyysturva tuskin menee. Kun omistusosuus on tätä isompi, ja oman sijoitusyhtiön kohdalla todennäköisesti 100%, vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysturvaa nuo kaksi muuta seikkaa.

Jos pohditaan asiaa järjellä niin voidaan todeta, että merkittävän varallisuuden omistavan osakeyhtiön pääomistaja ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu työttömyysturvaan. Tähän asiaan ei ole tietenkään mitään yksiselitteistä sääntöä, vaan asiat tulkitaan tapauskohtaisesti. Voin kuitenkin varmuudella sanoa, että jos omistat 100% osakeyhtiöstä joka omistaa 500 000 euron edestä pörssiosakkeita tai muuta varallisuutta, saat käydä aikamoisen oikeustaistelun saadaksesi työttömyystukea.

Pienempien sijoitusyhtiöiden kohdalla merkittävin tekijä on kuitenkin sijoitusyhtiön tomintaan kuluva aika. TE-toimiston sivuilla todetaan seuraavaa:

 ”Et ole oikeutettu työttömyysetuuteen, jos työllistyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä. Työllistymisesi on päätoimista, jos yritystoimintasi tai oman työsi vaatima työmäärä on niin suuri, että et voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on vain toiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta tai omasta työstä saatavat tulot tai voitto.” 

Kyseisestä kommentista voisi todeta, että nimenomaan yritystoiminnasta saatava voitto tai yrityksen varallisuus ei ole merkittävä asia, kuten edellä väitin. Lakia opiskeleva ystäväni kuitenkin arvaili, että suurta sijoitusyhtiötä pyörittävä henkilö katsotaan aina lähtökohtaisesti päätoimiseksi yrittäjäksi yrityksen suuresta koosta johtuen. Näin ei voida automaattisesti todeta pienempää (esim. 30-100 k) sijoitusyhtiötä pyörittävästä henkilöstä. Kysymys päätoimiseksi yrittäjäksi leimautumisesta liittyy siis tällöin vain ja ainoastaan yrityksen pyörittämiseen kuluvaa aikaan. Tähän liittyen hyvä nyrkkisääntö on seuraava: Jos olet ennen työttömyyttä pystynyt pyörittämään sijoitusyhtiötä työnteon sivussa ja yritystoiminta ei merkittävästi muutu työttömyyden alkaessa, et ole päätoiminen yrittäjä. Siten olet myös oikeutettu työttömyysturvaan. Jokatapauksessa voisi kuitenkin todeta, että pienemmän sijoitusyhtiön omistaja joutuu todennäköisesti käymään läpi melkoisen paperisodan saadakseen työttömyystukea. Työttömyysturvan menettäminen on siis todellinen ja monille merkittävä riski, kun sijoittaa sijoitusyhtiön kautta.

Osakeyhtiön verottaminen tuloverolain mukaan

Käytännössä harvinainen, mutta mahdollinen riski on se, että sijoitusyhtiö tulee sivuutetuksi verotuksessa. Tällöin yhtiötä ei veroteta elinkeinoverolain (EVL) mukaisesti, vaan korkeamman verotuksen mukaisesti tuloverolain mukaan (TVL). Tästä on verohallinnon sivuilla (kohta 7.2 osakeyhtiön sivuuttaminen) kerrottu seuraavaa:

”Poikkeuksellisesti osakeyhtiö voidaan kuitenkin edelleen verotuksessa kokonaan sivuuttaa, jos yhtiölle kanavoitu tulo on kokonaisuudessaan osakkeenomistajan tai muun henkilön palkkatuloa taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa. Tällöin verotuksessa menetellään kuin yhtiötä ei olisi ollutkaan, jolloin kaikki yhtiölle kanavoidut tulot ja menot kohdistetaan kokonaisuudessaan osakkeenomistajalle tai muulle todelliselle tulonhankkijalle.”

Kohta ”…taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa.” voitaisiin hyvin ymmärtää henkilökohtaisessa sijoitustoiminnassa saatavaan pääomatuloon. Esimerkkitapaukset joissa osakeyhtiö on sivuutettu liittyvät kuitenkin ainoastaan ammatinharjoitustoimintaan. Sijoittaja.fi – sivustolla Fiscales Oy:n toimitusjohtaja Karri Nieminen toteaakin sijoitusyhtiön verotuksesta hyvin seuraavalla tavalla:

”Arvopaperikaupasta ja muusta sijoitustoiminnasta saatua tuloa verotetaan lähinnä joko elinkeinotoiminnan (EVL) tai muun toiminnan (TVL) tulolähteen tulona. Sijoitustoiminnan luonne ratkaisee, mihin tulolähteeseen arvopaperisijoittaminen kuuluu. Elinkeinotoiminnaksi katsottava arvopaperikauppa on luonteeltaan jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, voittoa tavoittelevaa ja sisältää taloudellisen riskin ottoa. Näiden tunnusmerkkien perusteella toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena. Verottaja on todennut ohjeistuksissaan, että arvopaperikauppaa varten perustetun yhtiön katsotaan lähtökohtaisesti harjoittavan elinkeinotoimintaa…..Passiivisia ja pitkäkestoisia, lähtökohtaisesti yli vuoden ajan omistettuja sijoituksia on verotuskäytännössä saatettu siirtää verotettavaksi tuloverolain mukaan. Näin on tapahtunut etenkin pienissä osakeyhtiöissä, jotka hallinnoivat yksityishenkilön omistuksia.”

Lähtökohtaisesti siis aktiivista arvopaperikauppaa käyvän sijoitusyhtiön toiminta katsotaan elinkeinotoiminnaksi ja verotus tapahtuu EVL:n mukaan. On kuitenkin mahdollista, että yksittäisiä osakkeita/rahastoja useita vuosia holdaava sijoitusyhtiö verotetaan TVL:n mukaan. Se miten TVL:n voi välttää, on tietysti käydä varsinkin alussa aktiivisempaa kauppaa ja mahdollisesti käyttää sijoitustoiminnassa myös johdannaisia, esimerkiksi optioita. Huhujen mukaan tuota verotusluokkaa harvemmin enää jälkeenpäin muutetaan eli olisi tärkeää saada verotus EVL:n mukaan jo heti alussa.

Sen lisäksi kaikki kaupat kannattaa merkitä kirjanpidossa vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuuteen, eikä pysyvän vastaavan pitkäaikaisiin sijoituksiin. Jälkimmäinen tulee kyseeseen passiivisen sijoitustoiminnan tapauksessa, jota verotetaan lähtökohtaisesti aina TVL:n mukaan. Ensimmäinen tapaus tulee taas kyseeseen elinkeinotoimintana arvopaperikauppaa käyvälle osakeyhtiölle, jota verotetaan lähtökohtaisesti EVL:n mukaan. Väittäisin myös, että esittämällä verottajalle selkeitä suunnitelmia ja vuosiraportteja omasta sijoitustoiminnasta ja strategiasta lisää toiminnan ”suunnitelmallisuutta” ja ”aktiivisuutta”. Vaikka sijoitustoimintaa verotettaisiinkin lopulta TVL:ssä, niin haitta on nimenomaan tiettyjen kulujen ja tappioiden verovähennysoikeuden rajoittaminen. Verohyötyä koituu siis joka tapauksessa.

Verotuskäytäntöjen muuttuminen

Politiikka on arvaamatonta ja se luo riskiä myös yrittäjälle. On täysin mahdollista, että verotuskäytännöt koskien osakeyhtiöitä muuttuvat seuraavan 10 vuoden aikana epäedulliseen suuntaan. Vasemmistopuolueet puhuvat paljon listaamattomien yritysten osinkoverotuksen muuttamisesta vastaamaan pörssiyritysten osinkoveroa. Tämä olisi yksityisen sijoitusyhtiön omistajan kannalta katastrofaalista. Myös yhteisövero voi aivan hyvin nousta ja uusia veroja voidaan koska tahansa keksiä. Vasemmistopuoleet eivät onneksi ole olleet viime aikoina suosiossa ja näin ollen on myös mahdollista, että verotus muuttuukin osakeyhtiöiden kohdalla vain edulliseen suuntaan. Samaa ei voida sanoa yksityissijoittajien verotuksesta, sillä kokoomus ja keskusta ovat jo vuosia luvanneet esimerkiksi lieventää piensijoittajien osinkoverotusta. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Taisi olla myös keskusta, joka osinkoveroa keksi viimeksi jopa nostaa jos en nyt aivan väärin muista…

Sijoitusyhtiön perustamiseen ja toimintaan liittyvät kulut

Pakolliset kulut näyttävät olevan merkittävimmät varsinaisessa perustamisvaiheessa. Osakeyhtiön rekisteröiminen YTJ:n sivuilla maksaa 330 euroa (muuta kautta 380 euroa). Omalla kohdallani yrityksen pankkitilin kuukausimaksu Nordeassa on 6 euroa kuukaudessa. Myös tiliotteet ja esimerkiksi rahan siirrot tilille/tililtä maksavat, tosin vain muutamia kymmeniä senttejä/siirto.

Kuluja on kuitenkin aina mahdollista keksiä lisää. Yrityksen perustamisvaiheessa on osakkeista maksettava yrityksen tilille osakepääoma (väh. 2500 euroa). Ajattelin aluksi, että yhdistän pääoman maksun ja omien osakkeiden siirron yritykseen. Tämä tapahtuu ns. apporttina eli maksan pääoman osakkeilla (myös muukin omaisuus käy). Tämä kuitenkin vaatisi tilintarkastajan lausunnon osakkeiden arvosta. Kyselin eri tilintarkastajilta tällaisen lausunnon hintaa ja arviot vaihtelivat 200 ja 700 euron välillä, mikä tuntuu jo aika naurettavalta suhteutettuna työn vaativuuteen ja kestoon. Tämän lisäksi olisi tietysti pitänyt maksaa Nordnetin puolella 10 euron siirtomaksu/osakelaji ja 1,4 % varallisuusvero. Myöskään luovutusvoittoveroja ei pääse karkuun, mutta olin suunnitellut siirrettävien osakkeiden määrän siten etten joudu veroa maksamaan.

Loppujen lopuksi osakkeiden siirtäminen apportinakaan ei olisi ollut niin yksinkertaista. Nordnetiin ei voi perustaa yritystiliä ennenkuin yritys on rekisteröity kaupparekisteriin ja kaupparekisteröintiä ei voida tehdä ennenkuin yrityksen pääoma on maksettu. Osakkeet olisi siis täytynyt siirtää Nordeaan yritykselle perustetulle arvo-osuustilille, joka olisi tietänyt lisää kustannuksia. Loppujen lopuksi päädyin tekemään osakepääoman maksun käteisellä.

Myös tilintarkastus maksaa. Tosin tilintarkastus ei ole pakollista jos sijoitusyhtiö täyttää seuraavat kriteerit:

  • Liikevaihto alle 100 000 euroa
  • Tase alle 200 000 euroa
  • Työntekijöitä alle 3

Yrityksen kirjanpidon voi siis pienen sijoitusyhtiön kohdalla tehdä itse. Se kuitenkin maksaa aikaa, joka voidaan laskea kuluksi. Toisaalta itse lasken sen oppimisprosessiksi enkä kuluksi, mutta kukin tavallaan.

Haluatko saada ensimmäisenä tiedon, kun
sijoitusyhtiö -verkkokurssi julkaistaan?

Tarkoitukseni on yhdessä alan ammattilaisten kanssa suunnitella kattava verkkokurssi sijoitusyhtiön kautta sijoittamiseen liittyen. Kurssilla käydään läpi yleisesti sijoittajan verosuunnittelua, sijoitusyhtiön perustamista, toimintaa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja veroilmoitusta. Jos haluat päästä testaajaksi tälle kurssille ensimmäisten joukossa, kun kurssi julkaistaan, niin liity sähköpostilistalle! Liittymällä listalle hyväksyt rekisteriselosteen.

Lopuksi

Sijoitusyhtiön perustaminen ja pyörittäminen ei ole ilmaista tai riskitöntä lystiä. Siksi kehotan jokaista miettimään ainakin kahteen kertaan ennenkuin lähtee sellaista perustamaan. Jokaisen riskin kohdalla kannattaa miettiä miten sen omalla kohdallaan minimoi. Myös kuluja ja veroja kannattaa pohtia ja tehdä laskelmia siitä, kuinka paljon se todellinen säästö sijoitusyhtiön kohdalla loppujen lopuksi olisi.

Se mitä tässä kirjoituksessa ei tullut käsiteltyä liittyy varojen kotiuttamiseen nopeasti. Kirjoitan tästä kuitenkin enemmän seuraavassa kirjoituksessa, jossa käsittelen myös tarkemmin sijoitusyhtiön rahoittamista ja varojen kotiuttamista.

Aloita yritykselle sijoittaminen

12 thoughts on “Sijoitusyhtiön perustaminen osa 2: Riskit ja kulut”

  1. Hieno analyysi! Olen miettinyt tätä samaa asiaa viime aikoina, tarkalleen samoja ajatuksia. Tiedän aiheesta jotain kun olen tehnyt kirjanpitoa vähän ja yhden yrityksen perustanut joskus.

    Tällä hetkellä omat sijoitukset ovat niin pieniä että en viitsi lähteä tähän, mutta jos summat kasvavat niin jossain kohtaa tässä on minun tapauksessani järkeä. Siitä on tosiaankin vaivaa, joten sen järkevyys ei ole niin selvä asia.

    ”Yrittäjäksi” katsotaan omistusosuuden perusteella henkilö, jonka osuus on yli 1/8 firmasta. Mahdollisesti 30% omistusosuuskin tulee kyseeseen silloin kun kyse on sivutoimesta, mutta jos saa palkkaa päätoimenaan firmasta, jossa on myös omistajana niin 1/8 oli ainakin hiljattain raja jossa työntekijästä tulee työttömyysturvan kannalta yrittäjä.

    1. Kiitos!

      Sekin näkökulma kannattaa huomioida, että parempi liian aikaisin kuin liian myöhään. Tämä on tietysti aivan tapauskohtainen, mutta sijoitusyhtiön perustaminen ja omaisuuden siirtäminen sinne voi käydä aika hankalaksi sitten jos on jo iso potti sijoitettuna.

      Kiitos tuosta huomiosta. Enpä tiennytkään noita yksityiskohtia noin tarkasti. Täytyy varmaan muutenkin päivitellä tuota tekstiä.

  2. Tämä oli hyvin mielenkiintoinen kirjoitus. Olen useamman kuukauden jo paininut ajatuksen kanssa sijoitysyhtiön perustamisesta. Hyvin paljon perustamiseen painaa se että olen sijoittanut 70% vertaislainoihin. Valitettavasti niissä on luottotappioita, joita ei voi saada verovähennyksiin kuin yritykselle. Tämä on mielestäni hyvin suuri epäkohta. Tällä hetkellä on luottotappiot noin 30% korkotuotosta, jolloin joudun maksamaan 10% ylimääräistä veroa tuotostani.. Samalla tiedostan kuinka paljon rahaa vaatii yhtiön perustaminen ja siitä aiheutuvat kulut.

  3. Mitä suosittelette, jos OY on olemassa käyttämättömänä ja palkkatyö nyt toisaalla? OY:lle voinee lainata rahaa, jolla osakkeita ostaa ja 2500 €:n pääomankin voi laittaa osakkeisiin? Miten osinkojen verotus, meneekö tosiaan eri tavalla kuin yksityishenkilöllä? Ilmeisesti vähennyksiä voi myös hyödyntää (matkakulut, päivärahat)?

    1. OY:lle voi lainata rahaa, mutta myös svop-sijoitus on hyvä keino, sillä niitä saa jakaa pääomanpalautuksina kymmenen vuoden kuluessa verovapaasti ulos. Osakepääoman saa tietty käyttää miten huvittaa eli vaikka sijoittaa osakkeisiin.

      Pörssiyhtiön maksamat osingot kirjataan liikevaihtoon ja niistä joutuu maksamaan 20% yhteisveroa. Jos satut saamaan osinkoja listaamattomasta yhtiösä, on osinkoverotus 0%. Eli osinkoverotus on huomattavasti erilainen yksityisehenkilöön verrattuna. Osinkojen kirjaamiskäytännöistä kirjanpitoon en ole vielä täysin selvillä ja palaan siihen joskus myöhemmin, kun ne tulevat omalla kohdalla ajankohtaisiksi. Verotus menee kuitenkin kuten em.

      Tiettyjä kuluja voi vähentää verotuksessa. Ainakin kaupankäyntipalkkiot ym. palvelumaksut mitkä liittyy sijoittamiseen vähennetään suoraa voitoista. Luulisi myös, että matkakulut yhtiökokouksiin voi vähentää. Toinen juttu on taas laitteistohankinnat kuten tietokone ja muu pitkäaikainen käyttöomaisuus. Näistä voidaan merkitä ns. poistoksi vain max 25% hankinnan kustannuksista per vuosi. Poistot sitten vähennetään voitoista. Vähennykset menee eri tavalla jos yhtiö on ALV velvollinen, mutta holding-yhtiöllä sellainen ei ole minun tietääkseni mahdollista.

  4. Mielenkiintoinen aihe. Itselläni on aika iso salkku, mutta tänäpäivänä sijoitukset on tehtynä suoraan. Pitäisi tutustua enemmänkin tähän sijoitusyhtiön hyötyihin ja haittoihin.

    1. Ison salkun siirtäminen (varsinkin jos paljon voitolla olevia osakkeita) voi tulla kalliiksi ellei sitä toteuta pitkän ajan kuluessa. Itse en ole edes ajatellut siirtää aivan kaikkia tämän hetkisiä sijoituksia firmaan, vaan jätän noin puolet (15k) itselleni henkilökohtaisiksi sijoituksiksi.

      Itse näen asian niin, että vaikka en välttämättä merkittävää veroetua saisikaan, niin oppiipahan ainakin paljon uutta ja hyödyllistä.

  5. Jatkona edellisen artikkelin verotuskommenteihini: lainaus "siirtää verotettavaksi tuloverolain mukaan" tarkoittaa siirtoa yhtiön henkilökohtaisen toiminnan (TVL) tulolähteeseen, EI siis osakkaan verotettavaksi. Edelleen on siis kyse yhtiön tulosta, mutta toiminnan luonteesta johtuen toiminta tulee verotetuksi TVL:n mukaan, ei EVL (elinkeinoverolaki). Ks. tulolähteistä esim.: https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osakeyhtio_ja_osuuskunta/Tuloverotus

  6. Minä perustin sijoitusyhtiön (asunnot sijoituskohteena) pari vuotta sitten. Kyllä kannatti. Riskeiksi katsoin vain verotuksen muutoksen. Suomessa on aivan liian hyvä työttömyysturva. En usko sellainen taso voi jatkua pitkään. Toivottavasti ei. Työttömyysturva alas ja minimipalkat pois, niin alkaa työmotivaatiokin kasvaa. Minulla laajeni toimiala pelkästä sijoitusyhtiöistä hieman heti alkumetreillä. Mutta ainakin minulla siirto oli kannattava. Lisäksi se motivoi. Innostuin jopa kirjanpidosta.

    1. Kiitos kommentista! Kyllä itselläkin on motivaatio tehdä asioita paremmin, kun homma siirtyy hieman ammattimaisemmaksi. Kirjanpitokin on myöhempiä suunnitelmia varten hyvä taito osata, ja muutenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *