Osakevälittäjät: Ensimmäiset kokemukset Degirosta

Kuten osa on varmaan jo huomannut, suomen välittäjämarkkinoille on saapunut uusi tulokas Degiro. Yritys markkinoi itseään markkinoiden halvimpana välittäjänä, jonka kautta amatöörikin voi sijoittaa ammattilaisten tavoin ”tukkuhinnoin”. Degiro kertoo myös olevansa turvallinen ja luotettava, jonka palvelut eivät sisällä minkäänlaisia piilokustannuksia. Degiron kautta voi sijoittaa maailmanlaajuisesti useille eri markkinoille ja tämä yhdistettynä alhaisiin kustannuksiin onkin se syy miksi kiinnostuin kyseisestä välittäjästä.

Sosiaalisessa mediassa on herännyt keskustelua Degiron luotettavuudesta. Sopimuksissa mainitaan monia epämääräisiä asioita kuten vaikkapa asiakkaan osakkeiden lainaus kolmansille osapuolille. Aion tässä kirjoituksessa pureutua näihin epäkohtiin hieman tarkemmin, käydä läpi mahdollisia riskejä ja kertoa kokemukseni rekisteröitymisestä aina ensimmäisiin kauppoihin.

Hinnat

Degiro siis tarjoaa osakekaupoille erittäin halvat välityspalkkiot. Esimerkiksi USA:han välityskulut ovat 0,50e + 0,004e/ osake. Palvelun kautta voi luonnollisesti sijoittaa myös Suomeen, johon välityskulut ovat 2e + 0,2%. Siis huomattavasti halvemmat kulut kuin nykyisellä välittäjälläni Nordnetilla, jossa taitaa USA:n välityskulut olla luokkaa 15 euroa ja Suomen 7-9 euroa. Tarkemmat hinnat Degirossa tehtäville kaupoille löydät tästä linkistä.

Palveluun ei kuulu minkäänlaisia vuosi/kuukausimaksuja, paitsi 2,5 euron maksu sellaista pörssiä kohden josta omistat osakkeita. Itselläni tuo vuosimaksu olisi nyt siis 5 euroa, koska omistan osakkeita Kanadasta ja USA:sta (Nordnetin kautta). Olen tänävuonna tehnyt kauppoja n. 60 euron välityskulujen edestä (4 kauppaa), joten Degiro olisi tullut halvemmaksi.

Rekisteröitymisprosessi

Rekisteröityminen oli suhteellisen helppoa, tosin ei niin helppoa kuin rekisteröityminen Nordnettiin, mikä onkin erittäin helppoa. Rekisteröitymistä varten sinun tulee toimittaa asiakaspalvelun sähköpostiin kopio omasta passistasi, tehdä vähintään 0,01 e arvoinen tilinsiirto Degirotilillesi ja toimittaa tästä tilisiirrosta todiste asiakaspalvelun sähköpostiin.

Käyttöliittymä


Verrattuna Nordnettiin, palvelu ei toimi yhtä nopeasti eikä ole yhtä helppokäyttöinen esimerkiksi toimeksiantoa tehdessä. Tämä ei mielestäni ole niin hirvittävä ongelma, kun palvelu on kuitenkin muuten suhteellisen selkeä.

Iso ongelma on mielestäni tilisiirroissa. Niissä ainakin minulla kesti 3-4 arkipäivää. Myös siirto Degirosta omalle tilille vei aikaa 3-4 päivää, kun Nordnet tekee tilisiirron samalla hetkellä ja siirto takaisin omalle tilille kestää maksimissaan yhden vuorokauden.

Riskit


Palvelu on itse kertonut ettei se avaa suomalaisille sijoittajille arvo-osuus tiliä sijoittaessa Helsingin pörssin. Degiro siis ilmeisesti merkitsee nämä osakkeet hallintarekisteriin ja käsittääkseni on laitonta omistaa suomalaisia osakkeita ulkomaisen hallintarekisterin kautta. Tämän takia en suosittele kenellekkään sijoittamista Helsingin pörssiin Degiron kautta. Sen sijaan ulkomaisia osakkeita saa omistaa hallintarekisterin kautta, kuten aina ennenkin.

Sopimuksissa myös mainitaan, että Degirolla on oikeus lainata asiakkaan osakkeita kolmansille osapuolille, esimerkiksi lyhyeksi myyjille. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmannen osapuolen mennessä konkurssiin menetät osakkeesi. Degiro kuitenkin vakuuttelee, että tämä on hyvin epätodennäköistä ja he seuraavat tarkasti kelle osakkeita lainaavat. Jos et kuitenkaan luota tähän suosittelen ettet avaa Degiroon tiliä.

On myös spekuloitu, että Degiro ei varsinaisesti edes osta sinulle mitään osakkeita, vaan ”osakekauppa” perustuu CFD- (contracts for difference) eli hinnanerosopimuksiin. Ei ole laitonta käydä kauppaa CFD-sopimuksilla, mutta näistä ei saa samanlaista myyntitappion verovähennysoikeutta kuten osakkeista saa ja joudut silti maksamaan myynntivoitoista veroa. On myös täysin eri asia omistaa osakkeita, kuin käydä kauppaa sopimuspapereilla. Toistaiseksi en ole kuitenkaan löytänyt mitään viitteitä tällaisesta toiminnasta, joten luotan, että Degiro merkitsee osakkeet hallintarekisteriin.

Lopuksi


Degiro ei missään nimessä ole yleisen käyttäjäkokemuksen perusteella parempi kuin Nordnet. Alhaiset kaupankäyntikustannukset olivat ainoa syy miksi ylipäätään edes avasin tilin Degiroon. Myös riskit ovat merkittävästi suuremmat kuin Nordnetilla, joten mikäli asiat eivät muutu, en aio siirtää enempää rahojani Degiroon.

Sijoitinkin tällä viikolla Degiron kautta Sveitsiläiseen kellonvalmistajaan Swatch Groupiin, josta kerron myöhemmin lisää. Tai kuka tietää sijoitinko jos osakkeet ovatkin jotain naamioituja CFD-sopimuksia. Ostin vaivaiset 2 kpl osakkeita hintaan 386 CHF (Sveitsin frangia) joille tuli hintaa yhteensä noin 730 euroa. Välityskulut olivat vajaa 5 euroa + 2,5 euroa vuodessa osakkeiden omistamisesta. Tämä 2,5 euron kulu syö tuottojani noin 0,3% vuodessa, mikä ei loppujen lopuksi ole aivan merkityksetön summa…

Sitten vain odotellaan ja katsotaan häviääkö Degiro mystisesti ja sitä myötä pienoiset osakeomistukseni taivaan tuuliin.

13 thoughts on “Osakevälittäjät: Ensimmäiset kokemukset Degirosta”

  1. Moi,

    Voitko avata vähän miten osakelainauksessa lainanottajan konkurssin yhteydessä lainaaja menettäisi osakkeensa?

    1. Moi ja kiitos kysymyksestä!

      On hyvin epätodennäköistä, että osakelainauksessa lainaaja-osapuoli jää tappiolle. Osakelainauksessa käytetään aina asiakkaan puolelta vakuutta, joka on siis hänen koko osakesalkku ja siellä olevan käteinen.

      Osakelainausta varten asiakkaalle perustetaan aina margin-tili. Kun asiakas lainaa osakkeet ja myy ne markkinoilla lyhyeksi, niin tälle lyhyeksimyyntipositiolle lasketaan ns. maintenance margin, joka on minimimäärä equitya (käteinen + arvopapereiden markkina-arvo), joka tilillä pitää olla kun lyhyeksimyynti positio on auki (eli lainatut osakkeet on myyty markkinoille ja ne täytyisi saada sieltä joskus takaisin). Jos lyhyeksimyyty osake alkaa liikkua väärään suuntaan (eli ylös), maintenance margin kasvaa eli asiakkaan tulee joko tallettaa tilille lisää käteistä tai myydä arvopapereita. Jos asiakkaalla ei ole mitään varoja mitä tallettaa ja lyhyeksimyytyjen osakkeiden hinta alkaa nousta liikaa, positio suljetaan ennen kuin lainaaja alkaa itse kärsiä tappioita. Osakkeet siis ostetaan automaattisesti takaisin ja jos tilillä ei ole tarpeeksi käteistä, tämä rahoitetaan pakkomyynneillä eli asiakkaan osakesalkkua aletaan myymään, kunnes saadaan tarvittava rahasumma lyhyeksimyyntiposition sulkemiseksi. Tätä tilannetta kutstutaan nimellä margin call.

      Välittäjällä joka toimii siis osakkeiden lainaajana, on automaattinen järjestelmä joka huolehtii, että lyhyeksimyyntipositio suljetaan viimeistään rahoittamalla se pakkomyynneillä ennen kuin lainanottaja menee konkurssiin. On hyvin epätodennäköistä, että tällainen järjestelmä vuotaisi jostain ja oikeastaan se vaatisi sen, että hyvin nopealla aikataululla lyhyeksimyytyjen osakkeiden arvo nousee esim. satoja prosentteja ja samaan aikaan lyhyeksimyyjän muu salkku sulaa merkittävästi. Itse en osaa ainakaan tähän hätään kuvitella tilannetta, missä osakkeiden lainaaja olisi jotenkin ongelmissa. Varmasti kuitenkin sellaistakin tapahtuu, että vahinkoa aiheutuu myös lainaajalle.

      Täytyypä siis tutkia asiaa hieman tarkemmin. Teen vaikka kokonaan oman artikkelin tästä jos löydän jotain mielenkiintoista tietoa.

      Hauskana sivuhuomiona em. tilanteessa on short squeeze -ilmiö. Jos jotain osaketta on myyty lyhyeksi paljon (vaikkapa 50 % osakekannasta) ja yhtäkkiä sen hinta nouseekin voimakkaasti ylös positiivisen uutisen takia, joutuu kaikki lyhyeksimyyjät pakko-ostamaan osakkeet takaisin position sulkemiseksi. Tämä voimistaa kurssiliikettä edelleen eli puhutaan short squeezesta.

      Toinen mielenkiintoinen tähän liittyvä ilmiö on pakkomyyntien aiheuttamat hintamuutokset. Joskus näkee isoja hintaliikkeitä, jotka jälkikäteen ovat paljastuneet pakkomyyntien aiheuttamaksi, kun jollain isolla sijottajalla joka omisti kyseisiä osakkeita, on tullut margin call. Esimerkiksi Altisource portfolio solutionsilla tapahtui viime vuonna n. 15 % päivälasku yhden sijoittajan margin callin takia. Niinpä välittäjä myi kyseisen sijoittajan salkkua tyhjäksi aakkosjärjestyksessä. Ja jotkut meistä luulevat, että osakkeiden hintamuutoksille on aina jokin järkevä syy…

  2. Vuoden 2016 veroraportti tuli ajallaan. Verottajan kanssa ei ongelmia 2015 verotuksessa.

    Yhteiselämä Degiron kanssa jatkuu pienimuotoisena. Osinkoaristokraatteja pieninä erinä salkkuun. Osinkosade alkaa olla jo jatkuvaa, joskin niukkaa (2-3%). Degiro sopii DGI-systeemiin hyvin.

  3. Vähän päivitystä 13.4.2016 Degirosta:

    Vuositiliote pdf.-muodossa 2015 tuli s-postiin ajallaan. Panin verottajalle suoraan.

    Eihän tämä luxusalusta ole, jonkinlainen lada tai dacia duster. Pidän pientä possaa naksuttamassa osinkoja (PSEC, HCP). Lisäily on helppoa, kun kulu on 52 eurosenttiä laaki. Piilosäästämistä salaa itseltäni.

    1. Joo itsekin huomasin tuon! Positiivinen yllätys ja talletinkin vaihteeksi pienen summan tuonne. Ajallinen hajautus onnistuu pienemmillä summilla tehokkaammin tuota kautta, isommat ostot teen sitten Nordnetissa. Joudun siis perumaan puheeni Degiron hylkäämisestä kokonaan…

    2. Edelleen päivitystä Degirosta.

      Siellä on nyt kuluton ETF-kauppa vetonaulana.

      Koska Nordnetissa ei kuluttomalla etf-säästöllä pääse kiinni Vanguardiin, rakentelen hiljalleen Degiroon USA-pohjaisen Vanguard-etf-avaruuden.

    3. Jos Degiron ulosanti olisi vähän houkuttelevampi tuon ulkoasun ja epämääräisten sopimuspykälien kohdalta, niin nousisi helposti varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Nordnetin kuukausisäästölle. Itse olen nyt kesällä harrastellut Degirossa lähinnä tiettyjen viputuotteiden käyttöä, joihin ei muualla pääse käsiksi.

  4. Taidan itse vielä pysyä Interactive Brokersilla, se vaikuttaa ainakin luotettavalta.

    Ps, vaihdoin blogini nimen ja osoitteen, joten lisäätkö minut uudelleen blogrolliisi, kiitos =)

    Terveisin,
    Entinen viisikymppisenä eläkkeelle, nykyinen osinkokuningas.blogspot.com

    1. Itsekin vaihtaisin IB:lle, mutta ei ole tällä hetkellä kymppitonnia laittaa, kun se käsittääkseni vaatii minimitalletukseksi tuon 10000…

      No nyt on ainakin osuva nimi! Lisään listalle:)

  5. Tuo osakelainaus viittaisi erittäin vahvasti siihen, että kyse ei voi pääsääntöisesti olla CFD-sopimuksista. Juurikin ylimääräiset tulot osakelainauksista taitavat mahdollistaa kilpaillukykyisen hinnoittelun.

    Onnea matkaan teille molemmille, ilmoitelkaa miten teille kävi. Minun kaltaiseni kyynikot ja skeptikot tarvitsevat urheita ja ennakkoluulottomia miinanpolkijoita 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *