Passiivinen indeksisijoittaminen: 5400 euron tuntipalkka.

Otsikon mukaisesti tarkoitukseni on kertoa, miten voit tienata 5400 euroa tunnissa ilman minkäänlaista koulutusta. Tämä ei ole vitsi, sillä kyseinen tuntipalkka liittyy vahvasti sijoittamiseen eikä minulla ole tapana vitsailla vakavista asioista. Katsotaanpas miten näin suuri tuntipalkka voidaan saavuttaa.

Kaikki lähtee liikkeelle säästämisestä ja sijoittamisesta. Moni ammattisijoittaja suosittelee aloittaville sijoittajille ja säästäjille nimenomaan passiivista indeksisijoittamista. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sen selvittämiseksi meidän on tutkittava ensin muutamaa aiheeseen liittyvää peruskäsitettä

Indeksi kuvaa osakesijoittamisessa tiettyä joukkoa pörssiyhtiöiden osakkeita. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi (lyhenteeltään OMXH) sisältää kaikkien Helsingin pörssin yhtiöiden osakkeita tasapuolisesti. Indeksi voi olla myös vaikkapa ns. small-cap indeksi, joka kuvaa tietyn pörssin pienimpiä yrityksiä tai ihan mikä tahansa indeksi, jolle määritelmän voi keksiä. Puhekielessä indeksillä tarkoitetaan usein yleisindeksiä.

Indeksisijoittaminen, tarkemmin sanottuna passiivinen indeksisijoittaminen, tarkoittaa sijoittamista johonkin passiivisesti hoidettuun rahastoon, jonka sisältö pyrkii jäljittelemään tiettyä kohdeindeksiä. Passiivinen hoitaminen tarkoittaa sitä, että rahasto ei ota minkäänlaista näkemystä markkinoiden kehittymisestä ja tällöin sen sisältöä ei hoideta aktiivisesti. Rahasto ei siis pyri esimerkiksi hajauttamaan ostoja ajallisesti tai se ei painota mitään tiettyä osaketta salkussa muita enempää. Sitä miten hyvin rahaston arvon kehitys seuraa kohdeindeksiä/vertailuindeksiä kuvataan ns. tracking-errorilla.

Passiivinen indeksisijoittaminen on tehokkain keino vaurastua

Miksi niin moni sijoittaja, minä mukaan lukien, suosittelee aloittelijoille juuri indeksisijoittamista? Tässä muutamia passiivisen indeksisijoittamisen etuja:

  • Sijoitat markkinoiden keskiarvoon, jolloin saat myös markkinoiden keskimääräisen vuosituoton, mikä on tähän mennessä ollut noin 8% vuodessa.
  • Se on helppoa eikä vie aikaa. Ei tarvitse ymmärtää sijoittamisesta, yrityksistä tai markkinoista yhtään mitään. Riittää kun ymmärrät mihin sijoitat eli mitä markkinoita rahasto seuraa.
  • Pääset mukaan pienellä pääomalla. Moniin rahastoihin pienin kertasijoitus on 10-15 euroa.
  • Pienet kulut. Passiivisesta salkunhoidosta johtuen kulut ovat hyvin pienet (alle 0,5% sijoitetusta pääomasta vuodessa). Löytyy myös täysin ilmaisia indeksirahastoja. mm. Nordnet tarjoaa täysin kulutonta Superrahastoa.
  • Pienet kulut ja matala kertasijoituksen alaraja mahdollistavat ajallisen hajautuksen sijoittajan puolelta.
  • Mikäli rahasto on ns. osingot uudelleen sijoittava rahasto, saat osingot ilman veroa kasvamaan korkoa korolle, sillä rahastoilla on tällä hetkellä lainopillinen oikeus saada osingot verottomana.

Mielestäni tärkeä huomio on erityisesti ajallinen hajauttaminen. Ei kannata sijoittaa valtavaa summaa kerralla, vaan sijoittaa pieni summa vaikkapa kuukausittain. Tällöin vältyt riskiltä, että olisit ostanut rahastoa juuri markkinoiden huipulla ennen romahdusta. Ostat siis tasaisesti sekä huipulta että pohjalta, jolloin saat rahaston keskimääräisen historiallisen hinnan. Itse asiassa ostojesi keskihinta asettuu hieman rahaston keskimääräistä historiallista hintaa alemmaksi, sillä jos sijoitat vakiosumman rahaa kuukaudessa, saat kurssien laskiessa samalla summalla suuremman kappalemäärän rahasto-osuuksia.

Kuinka paljon rahaa passiivisella indeksisijoittamisella voi tehdä?

Mainitsin, että markkinoiden keskimääräinen vuosituotto on ollut tähän mennessä 8% vuodessa. Ensimmäinen ajatus on, että eihän tällainen vuosituotto ole mitään. Olen kuitenkin eri mieltä:

  • Ajatellaan, että aloitat 20 vuotiaana sijoittamisen.
  • Sijoitat 50 euroa kuukaudessa passiivisesti hoidettuun indeksirahastoon, joka tuottaa siis keskimäärin 8% vuodessa.
  • Sinulla menee 5 minuuttia kuukaudessa aikaa tämän 50 euron rahastomerkinnän tekemiseen eli vuodessa kallista aikaasi kuluu yksi tunti.

Kun täytät 40 sijoitustesi arvo on 28 600 euroa, josta tuottoa on 16 600 euroa. Olet käyttänyt aikaa sijoittamiseen 20 tuntia, joten tuntipalkkasi on 830 euroa. Älä kuitenkaan vielä innostu, sillä eihän 830 euron tuntipalkka ole mitään! Minä tiedän monta ammattilaisurheilijaa, jotka tienaavat tuplasti tuon verran.

Entä jos annetaankin ajan vielä kulua? Kun jäät 67 vuotiaana eläkkeelle sijoitustesi arvo on (usko tai älä) 283 000 euroa, josta tuottoa on huimat 255 000 euroa! Olisit siis saanut vain noin 21 000 euroa pelkästään säästämällä. Aikaa olet käyttänyt sijoittamiseen tämän 47 vuoden aikana 47 tuntia eli tuntipalkkasi on reilut 5400 euroa. Niin ihmeellistä kuin se onkin, voit siis saada neljännesmiljoonan eläkesäästöt vaivaisella 50 euron panostuksella kuukaudessa. Voit laskea kyseisen summan blogini korkoa korolle laskurilla jos et itse usko.

Kuten huomaat, korkoa korolle ilmiössä aika on paljon tärkeämpi kuin pääoma. Ensimmäiset 20 vuotta eivät tuota kovin kummoisia eläkesäästöjä, mutta eläkkeelle jäädessäsi sinulla on jo varsin mukava potti, varsin pienellä panostuksella. Olennaista onkin siis aloittaa säästäminen ja sijoittaminen ajoissa. Helpoiten se onnistuu Nordnetissa.

Entäs pankkini tarjoama rahasto?

Miten sitten passiivinen indeksirahasto eroaa esimerkiksi pankkisi tarjoamista rahastoista? En väitä että kaikki, mutta suurin osa pankkien tarjoamista rahastoista on ns. aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Aktiivinen rahasto siis ostaa ja myy osakkeita aktiivisesti, jonka johdosta näissä rahastoissa on passiivista rahastoa huomattavasti korkeammat kulut. Kulut voivat olla jopa useita prosentteja vuodessa. Syy miksi pankkisi usein tarjoaa näitä johtuu puhtaasti siitä, että näiden rahastojen hoitokulut tuottavat pankille enemmän rahaa kuin passiivisten indeksirahastojen kulut.

Valitettavasti hyvin moni, useiden tahojen mukaan jopa puolet, markkinoilla olevista aktiivisista rahastoista ovat ns. piiloindeksirahastoja eli ne sijoittavat täysin samalla tavalla kuin passiiviset indeksirahastot. Erona näillä on aktiivisen rahaston aktiivisesta salkunhoidosta aiheutuneet huomattavasti korkeammat kulut. Mainittaakoon, että esimerkiksi Ruotsissa tällaisiin piiloindeksirahastoihin puututaan jo lainsäädännöllä, Suomessa ei.

Toki on aktiivisia rahastoja, jotka aidosti ottavat näkemystä markkinoista, mutta näiden tuotto usein jopa häviää indeksille. On esitetty, että jopa 90% salkunhoitajista häviää vertailuindeksille. Aktiivisesti hoidetuista rahastoista 10% siis tuottaa indeksiä paremmin, mutta ongelmaksi nousee, miten löydät tällaiset rahastot.

Myös ajallinen hajauttaminen nousee ongelmaksi, sillä usein aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin pienin mahdollinen sijoitettava summa voi olla hyvinkin jopa tuhansia euroja. Vaikka näin ei olisi, voi rahastomerkinnän kulujen hinnoittelu olla sellainen, että se pakottaa sijoittamaan ison summan kerralla.

Suosittelen siis välttämään aktiivisesti hoidettuja rahastoja, sillä on mahdotonta tietää, tuleeko kyseinen rahasto tuottamaan markkinoiden keskiarvoa paremmin vai huonommin.

Lopuksi

Mistä passiivinen indeksisijoittaminen sitten kannattaa ihan konkreettisesti aloittaa? Aloittelijoille suosittelen välittäjäksi ehdottomasti Nordnetia matalien kulujen, ystävällisen asiakaspalvelun ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Tilin avaaminen Nordnetiin on täysin ilmaista ja se hoituu nopeasti verkkopankkitunnuksilla.

Nordnet ei myöskään peri mitään säilytysmaksuja. Nordnetilla on myös kuukausisäästämisohjelma, jonka avulla on mahdollista säästää ilman mitään välityskuluja noin 50:een eri ETF-rahastoon ja muuhun passiiviseen indeksirahastoon (myös esimerkiksi superrahastoihin). Alimmillaan kuukausisäästäminen on mahdollista vain 15 euron kuukausisijoituksilla, joten pääomaa ei todellakaan tarvi olla paljon!  Suosittelen, että tutustut ensin rauhassa palveluun ja etsit sinulle sopivaa indeksirahastoa. Sinulla ei ole mikään kiire, sillä Nordnet on täysin ilmainen käyttää. Avaa tili Nordnetissä

Olen kirjoittanut aiheesta useampia tekstejä ja yleistietoa Indeksisijoittaminen – sivulleni. Kannattaa käydä tutustumassa. Sivustolta löytyy muutenkin erittäin paljon tietoa aiheeseen liittyen. Esimerkiksi analyysiini Nordnetin superrahastoista on olennaista luettavaa. Sen lisäksi sivustolta löytyy ETF-sijottamisesta kertova opas. Olen myös kirjoittanut kaiken kattavan artikkelin ETF:stä: Kaikki mitä sinun tulisi tietää ETF-rahastoista. Artikkelin lukemiseen sinulla kuluu aikaa 10-20 minuuttia, mutta takaan, että se on kaiken vaivan arvoista. Oppaassa nuo asiat käydään vieläkin syvällisemmin läpi.

Jos haluat päästä suoraan sijoitustoiminnan ytimeen, käy tutustumassa mun sijoitustoiminnan työkaluihin. Niillä pääset helposti ja nopeasti sijoittamisessa alkuun. Kannattaa myös tsekata Kirjavinkit-sivu, jossa on useita aloittelijoille suunnattuja säästämistä ja sijoittamista käsitteleviä kirjoja. Suomenkielisestä kirjallisuudesta suosittelen mm. Mika Hyttisen kirjoja, joista löytyy myös arvostelut kyseiseltä sivulta.

Kirjoitus sisältää Affiliate-linkkejä. Se tarkoittaa sitä, että kirjoittaja saa pienen komission aina, kun joku ostaa linkin kautta tuotteen tai rekisteröityy linkin kautta tietyn palvelun asiakkaaksi. Et kuitenkaan missään tilanteessa joudu maksamaan tästä mitään ylimääräistä. En koskaan suosittele mitään tuotetta tai palvelua vain komission takia, vaan siksi, että koen sen aidosti hyödylliseksi minulle ja todennäköisesti myös sinulle. Rekisteröitymällä palveluun tai ostamalla tuotteen affiliate-linkin kautta tuet minun blogia, jotta voin suunnitella entistä parempaa ja teitä lukijoita hyödyttävää sisältöä. Kiitos kun olet mukana!

Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvontaa, osto – taikka myyntisuosituksia. Jokainen tekee sijoituspäätöksensä itse ja blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen.

11 thoughts on “Passiivinen indeksisijoittaminen: 5400 euron tuntipalkka.”

  1. Sen olen oppinut, että mikään ei ole ilmaista. Kertoisitko selkokielellä tällaiselle sijoittaja-aloittelijalle, että mistä Nordnet saa voittonsa jos rahasto on minulle kuluton eli Ilmainen?

    1. Kiitos hyvästä kysymyksestä! Olet aivan oikeassa eli näiden kuluttomien superrahastojen ylläpitäminen ei voi olla ilmaista, ainahan joku joutuu maksamaan…Tässä tapauksesssa maksaja on kuitenkin Nordnet itse, ei asiakas.

      Se miksi Nordnet haluaa tästä itse maksaa johtuu siitä, että Nordnet saa näillä kuluttomilla rahastoilla houkuteltua asiakkaita, joista tietty prosentti sitten alkaa käydä kauppaa muillakin, kuin superrahastoilla. Esimerkiksi pörssiosakkeilla tai muilla tuotteilla, joiden kaupankäynnistä Nordnet perii palkkioita. Tilin ylläpidosta tai arvopapereiden säilyttämisestähän Nordnet ei peri palkkioita, joten ainoa keino saada voittoa on periä kuluja kaupankäynnistä. En mene Nordnetin puolesta mitään väittämään, mutta uskoisin, että Superrahastoista Nordnetille koituva kulu ajatellaan ”asiakashankinnan kustannuksiksi”.

      Superrahastot ovat siis ”sisäänheittotuotteita”, mutta asiakkaan kannalta varsin järkeviä sellaisia. Yleensähän tuo termi yhdistetään johonkin negatiiviseen eli kun asiakas on saatu sisään, aletaan aggressiivisesti myymään jotain riistotuotteita tai nostetaan hintoja… Nordnet ei ole ainakaan vielä tällaiseksi paljastunut. Toivottavasti ei tulevaisuudessakaan. NN ei esim. mitenkään aggressiivisesti tuputa mitään ylimääräisiä tuotteita asiakkailleen eli jos haluaa sijoittaa vain kuluttomasti esim. superrahastojen/kuukausisäästämisen muodossa, niin sitä saa ja on saanut tähänkin asti tehdä ihan rauhassa.

      Eli siis jos päätä sijoittaa vain kuukausisäästämisen muodossa tai vain noihin superrahastoihin, niin silloin Nordnet ei tee sinun kustannuksellasi yhtään voittoa (vaan tappiota). Jos taas innostut näiden lisäksi käymään vaikkapa pörssiosakkeilla kauppaa, niin sitten NN luonnollisesti tekee voittoa kaupankänytipalkkioilla (jotka ovat siis ihan yleinen normi pankkien keskuudessa. Osakekauppa ei ole missään ilmaista.)

  2. Nordnetin superrahastoista ainoastaan Suomi-rahasto on kuluton.Muista tulee valuutan vaihtokuluja.
    ”Suomalaiselle sijoittajalle kuluja syntyy ainoastaan valuutanvaihdosta. Sijoittaessa Ruotsin, Norjan tai Tanskan Superrahastoon Nordnet perii valuutanvaihdosta 0,25 %. Sijoittaessa tuhat euroa kulu on siten 2,5 euroa. Myydessä rahastoa valuutanvaihtokulu on sama 0,25 %.

    1. Kiitos kommentista! Hyvä tarkennus, vaikka superrahastot itsessään ovat kuluttomia, niin suomen ulkopuolisista tulee luonnollisesti valuutanvaihtokulua, joka on mielestäni kohtuullinen.

  3. Olen täysin tietämätön indeksisijoittamisesta ja sijoittamisesta ylipäätään, mutta ylimääräistä rahaa minulla olisi kuukausittain laittaa sijoitettavaksi. Nordnet olisi siis hyvä vaihtoehto täysin kokemattomalle? Mitä minun kannattaisi lukea aluksi indeksisijoittamisesta?

    Kiitos mielenkiintoisesta blogista!!

    1. Moi,

      Nordnet on erinomainen vaihtoehto aloittelevalle sijoittajalle. Itsellä on kokemusta Nordnetin lisäksi sekä Lynxistä että Degirosta. Nordnet on ylivertaisesti näistä helppokäyttöisin ja rahastoihin sijoittaessa myös edullisimmasta päästä. Esim. Superrahastoja (täysin kuluttomia) ei ole millään muulla välittäjällä/pankilla tarjolla. Myös asiakaspalvelun laatu on todella hyvää ja tilin luonti on helppoa.

      Mulla on sivustolla koottu perustietoa ja muita kirjoituksia indeksisijoittamiseen liittyen tuolla "indeksisijoittaminen" sivulla. Kirjallisuus sivulla löytyy hyviä kirjoja, joista ainakin Mika Hyttisen vaurastu Kuinn Warren buffet käsittelee indeksisijoittamista. Kannattaa myös tutustua Mikan tinpie-sivustoon ja blogiin. Myös Nordnet-blogissa on paljon kirjoittajia indeksisijoittamisaiheeseen liittyen ja varsinkin Nordnetin rahapodissa näistä asioista puhutaan. Toki myös blogilistallani, joka löytyy sivuston oikeasta laidasta, löytyy paljon bloggareita joiden blogeista aiheesta voi etsiä tekstejä hakutoiminnolla jos blogissa on sellainen.

      Täytyypä itsekin kirjoitella lisää aiheesta vielä tulevaisuudessa, kun kiinnostuneita näyttää olevan. Kiitos kommentista!

  4. Keskimääräisellä 8 prosentin tuotolla pääoma kaksinkertaistuu noin kymmenessä vuodessa. Sääli, että nyrkkisääntönä aikaisemmin on ollut, että rahan arvo puolittuu myös tässä samassa noin kymmenessä vuodessa. Tähän päälle sitten voitoista maksettava vero, ja morjens … viime aikoina inflaatio ei ole laukannut ihan tätä vauhtia, joten mistä sitä tietää päätyykö plussalle. Honompiakin vaihtoehtoja tosin on – itsekin käytän tätä säästöinstrumenttina, mutta enemmän kuriositeettina.

    1. Inflaatio on viimeksi ollut yli 8%/vuosi vuonna 1985, eli 31 vuotta sitten. 90-luvun laman jälkeen inflaatio ei ole käväissyt yli viiden prosentin, ja keskimäärin se on ollut siinä kahden prosentin luokkaa tai vähemmän. Lähde: Findikaattori.

      Jos korkea inflaatio pelottaa, kannattaa katsoa miten osakeindeksit ovat käyttäytyneet korkean inflaation aikana. Kun inflaatio kasvaa, kurssit nousevat. Osakkeet ovat olleet hyvä suoja inflaatiota vastaan.

  5. Nordnetistä löytyy ainakin Handelsbankenin USA-indeksirahasto ja taisi siellä joku Eurooppa-indeksirahastokin olla.

    Seligsonilta tosiaan löytyy hyvät rahastot indeksisijoittamiseen.

  6. Mielellään luen indeksisijoittamisesta lisääkin. Mitkä olisivat hyviä sijoituskohteita esim nordnetissä superrahastojen lisäksi? Onko siellä miten paljon ja hyviä indeksirahastoja? Superrahastot kun ovat kuitenkin aika suppeita. Sitten on vielä etf.t. Kuukausisäästämiseen on listansa. Mitä niistä kannattaisi seurata ja onko kuukausisäästämislistan ulkopuolella hyviä kandidaatteja? Seligson on tietty vielä yksi vaihtoehto vaikka sen asiakas en itse olekaan.

    Jatkoa siis odottaen…

    1. Hei ja kiitos kommentista! Nyt esitit kyllä vaikean kysymyksen, mutta yritän vastata siihen parhaani mukaan!

      En siis varsinaisesti ole mikään indeksisijoittamisen asiantuntija. Olen omistanut aikaisemmin Seligsonilta global top 25 brands ja Suomi indeksirahastoa sekä Nordnetilta näitä superrahastoja, mutta vaihdettuani arvosijoittamiseen olen myynyt nuo osuudet pois.

      Nordnetissa rahastoja ja luonnollisesti etf:ä on tarjolla vaikka millä mitalla, mutta en ole näihin juurikaan perehtynyt. Indeksirahastojakin löytyy myös huonoja mikäli ne eivät seuraa vertailuindeksiään riittävän hyvin (suuri tracking-error). Suosittelen siis aina katsomaan rahastoesitteestä miten rahasto on onnistunut seuraamaan indeksiä ennenkuin siihen sijoitat.

      Mikäli tarkoituksesi on sijoittaa puhtaasti indeksirahastoihin voin suositella Seligsonia, sillä niiden rahastot ovat onnistuneet seuraamaan indeksiään vakuuttavan hyvin. Seligsonin palvelu myös on selkeä, vaikkei tosin yhtä hieno kuin Nordnetilla ja Seligsonin rahastoista saa myös nopeasti selville olennaisia tietoja kuten mm. indeksipoikkeaman (tracking-error), mitä ei ainakaan Nordnetin tarjoamista rahastoista pintapuolisella tarkastelulla löydy. Nordnethan ei käsittääkseni itse hallinoi yhtäkään tarjoamaansa rahastoa, joten rahastoista tietoa kannattaa ennemmin etsiä rahastonhoitajien omilta nettisivuilta.

      Vaikea ylipäätään sanoa mitään yksittäistä tuotetta. Ainakin Seligsonin tuotteet ovat tutustumisen arvoisia. Mielestäni indeksisijoittamisessa olennaista on juurikiin sijoittaa alhaisen tracking-errorin rahastoihin ja hajauttaa sijoituksia useisiin eri rahastoihin mm. maantieteellisesti jos todella haluaa markkinoiden keskimääräisen kehityksen.

      Ainakin toistaiseksi oman tiedon rajallisuus tulee tällaista kirjoitusta pidemmälle menevissä asioissa vastaan. Kirjoitan mielelläni lisää tästä aiheesta kunhan kartutan itselleni hieman lisää tietämystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *