Omistusasuminen ei ole sijoittamista

Riskeeraan jopa henkeni, sillä aion tässä kirjoituksessa kritisoida Suomessa jo lähes uskonnoksi muodostunutta ilmiötä. Kuten otsikostakin voi päätellä kyseessä on siis omistusasuminen.

Selvennän heti alkuun, että minulla ei ole mitään oman asunnon ostamista ja siinä asumista vastaan. Se mikä minulla taas jaksaa vuodesta toiseen ihmetyttää, on perustella asunnon ostoa sillä että se olisi ikäänkuin sijoitus.

En tiedä miten muut ihmiset käsittävät sijoittamisen ja sen mikä on sijoittamista ja mikä ei, mutta itse käsitän sijoittamisen seuraavalla tavalla:

  •  Sijoittaminen on rahan laittamista sellaiseen asiaan, jolla on kykyä tuottaa sijoitetulle pääomalle voittoa. 
  • Tämä voitto tulee näkyä sijoituskohteen arvonnousuna ja/tai tasaisena kassavirtana esimerkiksi osinkojen (yritykset) tai korkojen (obligaatiot) muodossa.
  • Sijoittaessa et voi menettää enempää kuin sijoittamasi pääoman. 
  • Mikäli kyseessä ei ole obligaatio (velkakirja), sijoituskohteen tulee tehdä jotain kerätäkseen rahaa. Tämä voi olla esimerkiksi yrityksen liiketoimintaa eli hyödykkeiden tai palveluiden myymistä/tuottamista.

Moni tietysti ajattelee, että eikö asunnon arvo voi ostohetkestä nousta ja sitä myötä tuottaa myyntivaiheessa omistajalle voittoa. Toki voi, mutta mihin tämä arvonnousu perustuu?

Asunto ei tee mitään. Toisin kuin yritys, joka tuottaa omistajilleen rahaa myymällä tai tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, asunto vain on eikä tee mitään. Itseasiassa siinä missä yritys yrittää keksiä erilaisia keinoja tehdä rahaa, asunto yrittää keksiä keinoja kuluttaa sitä. Sähköä ja vettä kuluu, putket hajoaa, ikkunoita särkyy ja vakuutukset maksaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ”sijoittaessasi” asuntoon, voit menettää ja tulet myös menettämään enemmän kuin ”sijoittamasi” pääoman.

Mutta entä se mahdollinen arvonnousu? Yritysten arvonnousu markkinoilla ainakin pitkällä aikavälillä perustuu kiistatta siihen kuinka paljon yritys tekee voittoa. Voiton suuruus taas perustuu siihen kuinka hyvin yritys toteuttaa liiketoimintaansa. Sen sijaan asunnon arvonnousu perustuu aina ihmisten mielipiteisiin asunnon hinnasta. Asunnon tulevaisuuden arvon muutos on siis puhtaasti spekulointia, kuten on sekin osuvatko tämän illan lottonumerot oikein.

Omistusasunto ei siis millää tavalla täytä minun kirteerejä sijoituskohteesta, sillä

  • Se ei tee mitään tuottaakseen rahaa ja laajentuakseen. 140 neliön asunto on valitettavasti vielä kymmenenkin vuoden päästä sama 140 neliön asunto (ellet halua käyttää lisää rahaa sen laajentamiseen).
  • Se päinvastoin kuluttaa rahaa kuin ansaitsee sitä.
  • Sen arvonnousu perustuu puhtaasti spekulaatiolle tulevaisuudesta.

Sijoitusasunto onkin asia erikseen, sillä se tuottaa tasaisesti rahavirtoja omistajalleen vuokrien muodossa.

Ihmettelen miten monet ihmiset ottavat valtavan asuntolainan yli oman maksukykynsä, ostavat oman asunnon ja sitten perustelevat tätä toimintatapaa sijoittamisella. Monet kerrat olen nähnyt tilanteen, missä ihmiset yliarvioivat oman lainan maksukykynsä, spekuloivat ”kylllä se talon arvo on 10 vuoden päästä tuplaantunut” ja siten valehtelevat itselleen että tämä olisi sijoittamista. Loppujen lopuksi todellisuus iskeekin vasten kasvoja ja asunto menee muutaman vuoden jäkeen myyntiin, usein jopa halvemmalla hinnalla kuin sen oli itse ostanut.

Asuntolainallakin on paikkansa, mutta sen tulee pysyä järkevyyden rajoissa. Kaikista pahinta on valehdella itselleen, että asunnon osto olisi sijoittamista. Henkilökohtaisesti en voisi nukkua yötäni hyvin mikäli minulla olisi valtavalla lainalla hankittu talo, jonka arvo voi olla vuoden päästä aivan mitä vain. Omistusasunto on koti eikä mikään sijoituskohde.

9 thoughts on “Omistusasuminen ei ole sijoittamista”

  1. Tämä kiinnitti huomioni:

    "Asunto ei tee mitään. Toisin kuin yritys, joka tuottaa omistajilleen rahaa myymällä tai tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, asunto vain on eikä tee mitään. Itseasiassa siinä missä yritys yrittää keksiä erilaisia keinoja tehdä rahaa, asunto yrittää keksiä keinoja kuluttaa sitä. Sähköä ja vettä kuluu, putket hajoaa, ikkunoita särkyy ja vakuutukset maksaa."

    Asunnosta aiheutuu monenlaisia kuluja, mutta vettä asunto ei sentään tarvitse. Asuntoon tuleva vesi ja sieltä poistuva viemäri on nähty asiaksi, joka hyödyttää asukkaita, jotka vettä käyttävät. Asuntoasioita tarkastellessa voi olla mielekästi katsoa kulujen ohella myös sitä, mitä vastinetta kuluja vastaan asunto tuottaa. Joku haluaa esimerkiksi sellaisen asunnon, jossa voi rentoutua erityisen hyvin, tai jossa on erityisen hyvä sisäilma. Tällaiset asiat eivät välttämättä ole sellaisia, mitä asunnon mahdollinen seuraava ostaja arvostaa (vaikka joskus voi niinkin olla), mutta merkityksellistä voi olla sekin, jos asukas asuu sellaisessa asunnossa, joka vastaa hänen omia tarpeitaan, mihin tehdyt investoinnit voivat sitten näkyä vaikkapa parempana työkykynä, vähempänä sairasteluna tai muuten vain parempana jaksamisena.

    1. Moi,

      Esitit hyviä pointteja joista olen kyllä samaa mieltä, vaikka hieman mustavalkoisesti asiani kirjoituksessa esitinkin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että omistusasunto on ensisiijaisesti koti, jossa ihminen haluaa asua ja ennenkaikkea viihtyä. Tottakai on mielekkäämpää ja kuten esitit myös terveyden kannalta parempi asua viihtyisässä omakotitalossa kuin vuokralla. Monessa tapauksessa tämä tulee myös pitkällä aikavälillä halvemmaksi.

      Tarkoitukseni oli kirjoituksessa esittää, että en pidä omistusasuntoa sijoituskohteena (kuten monet ajattelevat ostaessaan omalle taloudelle liian kalliin omakotitalon) vaan kotina jossa ihmisen tulee nauttia elämästä, vaikkapa kuluttamalla lämmintä vettä. Anteeksi hieman myöhäinen vastaus.

  2. Hyviä huomioita! Omistusasuminen ei ole minullekaan sijoitus. Se on kuitenkin tapa kerryttää varallisuutta, osa vaurastumista. Kuten kirjoitit tulee olla tarkkana siitä, että asumisratkaisu ei tuhoa varallisuutta (esim. korjauskustannukset tai heikentyvä jälleenmyyntiarvo) eikä heikennä mahdollisuutta säästää oikeasti varallisuutta luoviin kohteisiin (esim. osakkeet).

    Minulle omistusasuminen on samalla osa hajauttamista. Koen paremmaksi ajatukseksi nojautua vaurastumisessa useampaan omaisuuslajiin. Tällä hetkellä asun vuokralla elämäntilanteeni muutoksen takia ja laitettuani omistusasuntoni vuokralle, Harmittaa maksaa vuokraa, koska joka kuukausi voisin vaurastua lainalyhennyksen verran – näin ainakin paperilla.

    1. Tuo on myös hyvä näkökulma! Mikäs sen "konkreettisempaa" varallisuutta kuin oma koti. Ainakin on katto pään päällä, kun vaikeat ajat koittaa. Osakkeistahan ei juuri mitään konkreettista turvaa saa, varsinkaan jos pörssit romahtaa.

      Oletko muuten harkinnut lainan lyhennysvapaata? Sikäli voisi kuulostaa ihan järkevältä mikäli pankkisi sen mahdollistaa ja nykyinen elämäntilanne on ohi menevä.

  3. En pidä raaka-aineita tai esimerkiksi rahaa (jonka arvo voi myös nousta ja laskea) sijoituksena vaan keinona säilyttää varallisuutta. Kilon kultaharkko on 50 vuoden päästä sama kilon kultaharkko ja sen hinta voi olla aivan mikä vain, eikä se ole tuon 50 vuoden aikana tuottanut yhtään rahaa.

    Tottakai jossain pitää asua eikä minulla ole mitään omistusasumista vastaan. Minulle omistusasunto merkitsee kuitenkin ensisijaisesti kotia ja lasken sen kulueräksi enkä sijoitukseksi, koska se kuluttaa rahaa. Varmasti on monia, jotka ovat onnistuneet ostamaan taloja halvalla ja myymään kalliilla. En silti oikeuttaisi itseäni ottamaan asuntolainaa yli oman maksukyvyn sillä perusteella, että tienaan asunnon ostolla rahaa. Tätä minä enemmänkin kritisoin, sillä olen nähnyt monien tekevän niin.

    Ja kuten edellisessä kommentissa mainittiin omistusasuminen voi todellakin olla halvempaa verrattuna vuokra-asumiseen. Tällöin kohtuullinen lainanotto on järkevää.

  4. Mites raaka-ainesijoittaminen? Nekään eivät itsekseen tee rahaa, vaan arvonnousu perustuu spekulaatioon. Asunnot ovat vähän samantapaisia siltäkin osin, että niitä on rajallinen määrä (tietyssä paikassa).

    Ei omistusasumista tarvitse sijoittamiseksi kutsua, mutta se on kyllä erinomainen mahdollisuus tehdä rahaa. Jossain on kaikenlisäksi pakko asua.

  5. Sen verran on pakko pistää vastaan, että mielestäni oman asunnon osto voi olla sijoittamista, jos sillä voi vähentää omia kulujaan. Vuokrat ovat yleensä suuremmat kuin vastikkeiden ja korkojen yhteismäärä, joten tämän kuluvähennyksen ansiosta oma asunto "tuottaa" omistajalleen ihan oikeaa rahaa. Euro säästettyä kulua on myös arvokkaampi kuin euro tuottoja, koska verot.

    Jos omassa asunnossa asuminen ei olisi mielestäni halvempaa kuin vuokralla asuminen, en asuisi omistusasunnossa. Saadakseni hyödyn halvemmista asumiskuluista minun täytyy sijoittaa rahojani (tai enemmänkin pankin rahoja) asuntoon.

    Arvonnousun osalta olen samaa mieltä, että vaikka asunnon arvo yleisesti nouseekin, niin se ei tee siitä sijoitusta. Kun hinnannousu vaikuttaa kaikkiin vastaavanlaisiin asuntoihin samalla tavalla, niin tuo hinnannousu ei paljoa lohduta asuntoa vaihdettaessa.

    1. Tuo on hyvä pointti! Toki mieltäisin tuon enemmänkin säästämiseksi sen perusteella miten itse määrittelen sijoittamisen. Voi sitä sijoittamiseksi myös kutsua, mutta tykkään olla melko tarkka tuon käsitteen kanssa:D

      En muuten tullut ajatelleeksikaan tuota, että mahdollinen arvonnousu ei välttämättä hyödytäkkään juuri yhtään jos hinnat yleisesti nousee. Jostainhan se uusi talo on kuitenkin hankittava.

    2. My words exactly.
      Lisäisin vielä, että tokihan myös loppujen lopuksi yritysten tuottamat hyödykkeet/palvelut ovat myös puhtaasti ihmisten arvioimia, kuten asuntojen hinnatkin – kuinka paljon halutaan maksaa hyödykkeestä/palvelusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *