Arvosijoittaminen: Teoria käytäntöön

Lueskelin tällä viikolla osakesäästäjien keskusliiton jäsenlehteä (Viisas Raha). Kyseinen lehti on aina ollut mielestäni laadukas ja käsitellyt mielenkiintoisia aiheita. Tällä kertaa minua erityisesti kiinnosti tammikuussa osakeliiton ja pörssisäätiön teettämän sijoittajabarometrin tulokset. Tällaisissa tutkimuksissa on arvosijoittajalle ja myös yleensäkin sijoittajille hyödyllistä tietoa. Sijoittajabarometri tutkii siis sijoittajien näkemystä nykyisestä markkinatilanteesta, tulevaisuudesta, erilaisten omaisuuslajien suosiosta ja niin edelleen. Barometri tutkii siis sijoittajapsykologiaa ja sitä miten esimerkiksi varallisuuden tai iän perusteella sijoittajien näkemykset eroavat.

En ala barometrin tuloksia tässä sen kummemmin analysoimaan, mutta erityisesti yksi asia minulla pisti silmään- Tällä hetkellä kiinnostavimmat ja vähiten kiinnostavimmat toimialat.

Tein kauppalehden Oma salkku-palveluun 2 eri osakesalkkua (leikkirahalla). Ensimmäiseen, ”tylsä”-salkkuun keräsin 10 kappaletta kaikista epäkiinnostavimpien toimialojen (barometrin mukaan) yhtiöitä. Toiseen, ”kiinnostava”-salkkuun keräsin puolestaan 20 kaikista kiinnostavimpien toimialojen yhtiöitä. ”Tylsä”-salkkuun keräsin vain 10 yhtiön osakkeita, sillä näillä toimialoilla ei Suomessa juuri valinnanvaraa ole. Kaikki yhtiöt ovat siis listattu OMXH:ssa, sillä barometri on teetetty Suomessa. Kaikkien yhtiöiden paino salkussa on likimäärin sama.

Epäkiinnostavimmat toimialat vähiten kiinnostavimmasta alkaen ovat barometrin mukaan mediasektori, kaivosteollisuus, kauppa ja muut kulutuspalvelut sekä rakenneteollisuus. Näiltä aloilta siis valitsin osakkeita ”Tylsä”-salkkuun.

Kiinnostavimmat toimialat kiinnostavimmasta alkaen ovat puolestaan pankit ja rahoitus, konepajat, lääkkeet ja terveydenhuolto, energia ja raaka-aineet sekä metsäteollisuus. Näitä valitsin siis ”Kiinnostava”-salkkuuni.

Tässä siis ”Tylsä”-salkku

Ja tässä ”kiinnostava”

Mitä mieltä tässä koko ideassa sitten on? Arvosijoittajahan ajattelee, että aliarvostusta löytyy todennäköisimmin vähiten kiinnostavista yrityksistä ja vähiten kiinnostavilta toimialoilta. Näin siksi koska yleensä kaikkein kiinnostavimmat yritykset vetävät puoleensa enemmän ns. spekuloijia, jotka uskovat osakkeen markkinahinnan nousevan erinäisistä syistä. Kiinnostavuus myös muutenkin lisää yhtiön osakkeille kysyntää markkinoilla, joten tämäkin nostaa hintaa. Vähemmän mielenkiintoiset yritykset taas vetävät puoleensa enemmän sitoutuneita omistajia, koska usein tällaisten yritysten kohdalla ei esiinny minkäänlaista hypeä, jolla tässä tapauksessa tarkoitan yleisesti odotettuja tapahtumia joiden uskotaan parantavan yrityksen tulosta. Tällaisissa yrityksissä omistajat ovat siis useimmiten mukana puhtaasti syystä, että he näkevät yhtiön liiketoiminnan sijoittamisen arvoisena. Epäkiinnostavuus siis syö markkinahintaa joskus jopa alle yhtiön todellisen arvon (instrict value) ja kiinostavuus joskus taas nostattaa sitä tämän arvon yli. Olen kirjoittanut tylsyydestä jo aikaisemmassa kirjoituksessani.

Aliarvostukselle voi olla myös muita syitä (esimerkiksi merkittävä konkurssiriski), mutta itse pyrin aina löytämään yrityksiä joiden aliarvostus perustuu juuri tähän epäkiinnostavuuteen ja/tai muutamiin vähän huonompiin vuosiin.

”Tutkimuksen” hypoteesi ja ongelmakohdat

Hypoteesini em. päättelyketjun perusteella on, että ”Tylsä”-salkku alkaa tuottaa pitkällä aikavälillä (yli 3 vuotta) ”Kiinnostava”-salkkua paremmin. Uskon myös mahdollisen pörssiromahduksen vaikuttavan ”Tylsä”-salkkuun vähemmän negatiivisesti. 
En siis millään tavalla valikoinut yhtiöitä esimerkiksi tunnuslukujen perusteella vaan puhtaasti barometrin esittämien tietojen perusteella siitä, mitkä toimialat ovat suosittuja ja mitkä ei. Tämä kokeilu ei siis sinänsä kuvaa arvosijoittamisen toimivuutta vaan yhden arvosijoittamisessa käytetyn kriteerin merkitystä. Mielestäni yksittäisiä muuttujia on helpompaa tutkia kuin useita kerrallaan. Voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta jos ottaisin mukaan tarkasteluun lisää arvosijoittamisessa käytettyjä muuttujia kohtaisin fyysikasta tutun kolmen kappaleen ongelman.
Suurimmaksi ongelmakohdaksi nousee barometriin vastanneiden henkilöiden pieni määrä, vain 3025 vastaajaa. Lisäksi oma aineistoni (vain 30 yritystä) on niin pieni, että tuloksista ei mitään merkittäviä johtopäätöksiä voi vetää. Teenkin tätä lähinnä huvikseni ja mielenkiinnosta aihetta kohtaan. 
Huomautuksena vielä, että mikäli toimialojen suosio merkittävästi muuttuu seuraavan vuoden barometrissa, muutan luonnollisesti salkkujen koostumusta strategian mukaisesti.
Tulen jakamaan kokeilun tuloksia tässä blogissa ja koitan saada strategioista myös jonkinlaisia tunnuslukuja (esim. tracking-error, sharpen-luku, beta, jne.) esitettäväksi. Itse ainakin odotan mielenkiinnolla miten salkut lähtevät kehittymään.

Kirjoitus ei sisällä ostosuosituksia.

2 thoughts on “Arvosijoittaminen: Teoria käytäntöön”

  1. Kehittämisidea: Lisää mukaan (Venäjän)Pelkosalkku. Venäjäriskisiä osakkeita pelätään ainakin tällä hetkellä hankkia: YIT, SRV, Tikkurila, Technopolis, Nokian Renkaat ja Fortum. Ehkä Stockmann ja Olvi. Jos keksi muita pelottavia yhitötä hankkia niin lisää mukaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *