keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Lapsilisät sijoittamalla miljonääriksi - Tieteilijöillä pallo hukassa?

Jos on ollut viimeaikoina vähänkään mukana suomalaisessa sijoituskeskutelussa, on saattanut huomata, että muutamien vähän enemmän tunnettujen tahojen välillä on käyty kiivasta keskustelua siitä, voiko lapsilisät sijoittamalla tehdä lapsesta eläkeikään mennessä miljonääriä. Olen itse seurannut tätä keskustelua hiljaisena sivusta, kunnes päätin itsekin ottaa asiaan kantaa tällä kirjoituksella.

Kerrataan kuitenkin ensin tapahtumia niille, joille asia ei ole tuttu. Kaikki sai alkunsa Talouselämän jutusta, jossa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi totesi seuraavaa:

"Ihan jokaisesta suomalaisesta tulisi eläkeikään mennessä miljonääri, jos kaikki lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin, esimerkiksi pienikuluisten indeksirahastojen kautta. Tämä on puhdasta matematiikkaa"

Sijoittamalla siis 13800 euroa (lapsilisän määrä koko lapsuuden ajalta) heti lapsen synnyttyä, odottaa lapsella reilun miljoonan euron kokoinen eläkepotti, kun osakemarkkinoiden reaalinen keskimääräinen vuosituotto on 6,6 %. Maaginen 6,6 % tulee siis Professori Jeremy Siegelin laskelmista, jotka perustuvat osakemarkkinoiden pisimpään historialliseen tuottosarjaan (210 vuoden ajanjakso välillä 1802-2012). Huomatkaa myös, että kyseessä on reaalituotto eli inflaatiokorjattu tuotto (tärkeä asia!). Laskelmista löytyy lisää tietoa Siegelin kirjasta Stocks for the long run.

Tähänkös lausuntoon muutama taloustieteilijä sitten tarttui. Väite ei kuulemma voi pitää 100 prosenttisesti paikkaansa. Ensiksi Allan Seuri esitti blogikirjoituksissaan laskelmia ja simulaatioita, joiden yhteenvetona saatiin seuraavanlaisia tuloksia:

  • Todennäköisyys, että lapsi jää miljonäärinä eläkkeelle on 50%. 
  • 1/3 todennäköisyydellä sijoituspotti on alle 500 000 euroa 
  • Negatiivisen tuoton todennäköisyys on 0,4 %
  • Sijoituksen loppuarvoon liittyvä riski (loppuarvoon liittyvä keskihajonta), ei pienene sijoitushorisontin kasvaessa. Kuitenkin sijoitusten keskituoton hajonta pienenee sijoitushorisontin kasvaessa, samoin negatiivisen tuoton todennäköisyys. 

Toinen Martinin lausuntoa kritisoinut tieteilijä Roger Wessman taas esitti Blogikirjoituksessaan, ettei keskituotto ole ollut 6,6 % vaan 6,4 %. Jo tällä erolla on suuri merkitys lopputulokseen. Sen lisäksi keskituotto ei kuulemma tule olemaan tulevaisuudessa sama kuin historiassa se on ollut. Talouden kasvunäkymät ovat heikot ja osakemarkkinoiden arvostustasot korkeat. Sen lisäksi varainhoitokulut syövät tuottoa. Ja vaikka miljoonaomaisuus saavutettaisiinkin, se ei 67 vuoden päästä tunnu samalta kuin tänä päivänä, koska inflaatio nakertaa rahan arvoa. 


Kun teorisointi ja spekulointi karkaa todellisuudesta


Minun henkilökohtainen kompetenssini on aivan muualla kuin tilastotieteessä. Siksi en viitsi alkaa hirveästi kritisoimaan Seurin kirjoituksia aiheeesta. Niissä on jopa ihan hyviä pointteja, joista en itsekään ollut täysin tietoinen. Sen sijaan Wessmanin kirjoituksen jälkeen minun oli pakko ottaa asiaan kantaa ja puolustaa vaurastumiskulttuuria. 

Aivan aluksi täytyy ihmetellä Wessmanin kirjoituksen viimeistä kappaletta, jonka mukaan miljoona ei tunnu samalta 67 vuoden päästä kuin tänään. Asiahan on itsestäänselvä, ja siksi se myös otetaan laskuissa huomioon. 6,6 %:n reaalituotossa on otettu jo inflaatio huomioon eli todellisuudessa tuotto on ollut noin 9%. Näin ollen nuo lapsilisät kasvavat sijoitettuna reilusti yli miljoonaan, mutta inflaatiokorjattuna ne vastaavat rahana tämän päivän miljoonaa euroa. 

Toinen asia on se, että markkinoiden keskituotto on Siegelin laskelmien mukaan ollut todellakin 6,6 %, ei 6,4 % kuten Wessman väitti. Wessmanin laskelma perustunee osakemarkkinoiden tuottoon vuodesta 1928 lähtien, joka edustaa huomattavasti pienempää otantaa kuin Siegelin 210 vuoden laskelmat.

Kolmas asia on se, että nykymaailmassa varainhoitokulut ovat indeksirahastoihin sijoittaessa varsin mitättömät. Teknologian ja automaation kehityksen myötä uskon kulujen vain laskevan. Esimerkiksi Nordnet tarjoaa jo täysin kuluttomia Superrahastoja.

Neljäntenä tulevat arvostustasot. Arvostustasoista täytyy sanoa, että ne ovat olleet korkealla aiemminkin. Shillerin P/E oli vuonna 1930 reilusti korkeammalla (30) kuin se on nyt (26,7). 60-luvun lopussa kyseinen mittari on käynyt 25 paikkeilla ja ennen edellistä finanssikriisiä jopa 44 yläpuolella. Arvostustasoista puhuttaessa haluan edelleen painottaa ajallisen hajauttamisen merkitystä. 

Ja viimeisenä tulevaisuuden talouskasvu. Tällaisella asialla on aivan turha spekuloida. Viimeisen 210 vuoden historiaan kuuluu kaksi maailmansotaa, kylmä sota, internetin synty,   autot, lentokoneet, suhteellisuusteoria, röntgenkuvaus, rokotukset, kuulento, erilaiset pandemiat, monta pörssiromahdusta, taantumia, lamoja jne. Siis paljon hyviä ja huonoja asioita. Silti osakemarkkinoiden reaalinen keskituotto on ollut sen 6,6 %. Joku on joskus viisaasti sanonutkin: Jokaiselle päivälle keksii syyn olla sijoittamatta jos tarpeeksi spekuloi. 

Seurin simulaatioissa ja kirjoituksissa taas tuli esiin muutama hyvä pointti. Ainakin se, ettei miljoonaomaisuus ole 100 %:n varmuudella taattu. Sen lisäksi sijoitukseen liittyvä riski (loppuarvon keskihajonta) ei pienene sijoitushorisontin kasvaessa, vaikka toki keskituoton keskihajonta pienenee. 

Simulaation soveltaminen todellisuuteen on kuitenkin hankalaa. Varsinkin todennäköisyyksien osalta, sillä simulaatio perustui olettamukseen, että osakemarkkinoiden tuotot ovat normaalijakautuneet (jota ne eivät ole). Sen lisäksi todellisuudessa 13800 euron summaa ei sijoiteta, eikä missään nimessä kannata sijoittaa kerralla, vaan ajallisesti hajauttaen. Huomautuksena täytyy vielä mainita, että taloustieteen määritelmä riskille (tuottojen keskihajonta) on lähtökohtaisesti huono. Paljon paremmin todellisuuden riskistä kertoo se, että sijoituksen loppuarvon todennäköisyys olla tietyn rajan yli (esimerkiksi se miljoona) kasvaa sijoitushorisontin kasvaessa.


Lapselle sijoittaminen kannattaa aina


Kaikkein eniten kuitenkin ihmettelen miksi tällaista keskustelua käydään. Lienee itsestäänselvää, ettei mikään tässä maailmassa ole 100 %:n varmuudella taattu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapsilisiä kannattaisi sijoittaa. Jos todennäköisyys saada mukava eläkesumma (vaikka sitten miljoona euroa) on erittäin lähellä 100 %:a, niin tottakai se kannattaa.

Itse asiassa tätä juttua kirjoittaessani Paasi ehtikin jo julkaista oman vastineensa näille kahdelle tieteilijälle. Kirjoituksessa Lapsilisiä sijoittamalla sittenkin miljonääriksi Paasi osoittaa simulaation sijaan historialla, että jokaisena vuotena aikavälillä 1802-1949 syntyneelle lapselle tehty 13800 euron sijoitus olisi kasvanut miljoonaan euroon tai suuremmaksi 67 vuoden sijoitusajalla suurimmalla osalla lapsista. "Huonoiten" tuottanut sijoitus olisi sekin kasvanut peräti 363 400 euroon ja parhaiten tuottanut 4,32 miljoonaan euroon, mediaanin ollessa 1,13 miljoonaa euroa. 

En täysin ymmärrä miten väittely siitä, kasvaako sijoitettu lapsilisä 75 % vai 100 % todennäköisyydellä miljoonaan euroon eläkeikään mennessä, edistää suomalaisten sijoitusintoa ja vaurastumista. Laskelmia saa tottakai aina kritisoida jos sellaisia esitetään, mutta oman näkemykseni mukaan Paasin alkuperäinen tarkoitus ei ollut tuoda väitettään esiin yhtä kirjaimellisessa muodossa kuin Seuri ja Wessman sen ymmärsi, vaan saada suomalaiset innostumaan säästämisestä ja sijoittamisesta. Olisi aivan eri asia jos Paasi olisi yrittänyt yksityiskohtaisilla laskelmilla todistaa, että 100 %:n todennäköisyydellä lapsilisät kasvaa sijoitettuna miljoonaan euroon.

Vaikka teoriassa lapsilisiä sijoittamalla ei aina voi päätyä miljonääriksi, on sen todennäköisyys käytännössä kuitenkin suuri. Uskallan väittää, että lähes 100%. Jokainen tietysti päättää uskooko simulaatioihin vai elettyyn elämään. 

Sijoittamalla lapsilisät järkevästi kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin (lue Indeksisijoittaminen), odottaa eläkkeellä joka tapauksessa mukava potti. Verrattuna em. tietelijöiden esittämiin huoliin, miljoonakertaisesti suuremmat esteet eläkeiän miljoonapotille aiheutuu siitä, ettei koskaan aloita säästämistä tai polttaa säästönstä 18 vuotiaana hetken huumaan. Talouskasvun hidastuminen, huono tuuri tai tämänpäiväinen shillerin P/E- lukema tuskin on este vaurastumiselle myöskään tulevaisuudessa.



Teksti ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogi saattaa sisältää affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Seuraa salkkuani Sharevillessä!

Kyllä, sijoitusyhtiöni salkkua voi nyt seurata Nordnetin sijoitusyhteisöpalvelu Sharevillessä nimimerkillä Omista ja Vaurastu. Tulen tekemään Nordnetin kautta käytännössä kaikki pohjoismaiset osakesijoitukset ja isommat USA:n sijoitukset sekä mahdollisesti myös joitain rahastosijoituksia. 

Toistaiseksi Nordnet-salkkuni ainoa arvopaperi on  Kiinalainen ruokayhtiö Sino Agro Food. Kyseinen osake on siis listattuna Oslon pörssiin. Tämä sijoitus menee enemmänkin kategoriaan "arvosijoitus", kuin bisnessijoitus. Ainakin toistaiseksi, sillä en ole vielä niin paljon kyseisen yhtiön liiketoimintaan ehtinyt perehtyä, että osaisin varmuudella sanoa liiketoimintojen olevan kestävällä pohjalla. Arvostustaso on kuitenkin mielestäni sen verran alhainen, että tein kyseiseen yhtiöön pienen sijoituksen. Tästä yhtiöstä on tulossa hieman syvällisempää analyysiä lähiaikoina.

Miksi Shareville?

Tämän blogin tarkoitus on yhä enemmän tuottaa yleishyödyllistä tietoa kaiken tasoisille säästäjille ja sijoittajille. Mielestäni oman salkun esittely ei tällaista tavoitetta tue, vaikka ei siinä toisaalta mitään pahaakaan ole. Sen lisäksi Google spreadsheet seurantasalkun päivittäminen on alkanut käydä jo liian työlääksi, joten se saa luvan lähteä. Shareville on salkkuni seurantaan parempi, helpompi ja käyttäjäystävällisempi kanava siitä kiinnostuneille.

En ole pitkään aikaan kirjoittanut analyysiä yhtiöistä, joten sellaista on tälle syksylle luvassa. Uskon, että tulen jonkin verran harrastamaan arvopapereiden kommentointia myös Sharevillen puolella.

Menkääpä siis seuraamaan! 




Blogi ei sisällä osto-tai myyntisuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö)

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Lapselle säästämisen perusteet

Uuden perheenjäsenen saapuessa maailmaan kaikki ovat onnesta sokeita. Ja niinhän se olla pitääkin. Alkuhuuman jälkeen arjen realiteetit alkavat kuitenkin nousta pinnalle ja moni vanhempi miettii miten varautuisi tuleviin, ikäviin tai mukaviin rahaa vieviin asioihin. 

Ennemmin tai myöhemmin lapselle saattaa tulla ajankohtaiseksi erilaiset harrastukset, joihin voi pahimmillaan (tai parhaimmillaan) upota täysin käsittämättömiä summia. Koulutuskaan ei Suomessa täysin ilmainen ole, sillä esimerkiksi lukiokirjojen kustannukset saattavat nousta jopa tuhanteen euroon. Hieman myöhemmin eteen tulee ajokortin hankinta, joka valitettavasti maksaa Suomessa edelleen tuhansia euroja. 

Elämän realismiin kuuluu myös se, että lapsi saattaa sairastua tai vammautua vakavasti. 
Vakuutukset ovat varmasti hyvä varautumiskeino tällaisiin ikäviin asioihin. Pelkästään vakuutusten varaan ei kuitenkaan kannata luottaa. 

Tällä sivulla pohditaan lapselle säästämistä ja sijoittamista aivan perusteista lähtien, sillä näiden avulla on mahdollista varautua käytännössä kaikkeen mahdolliseen, sekä hyvää että pahaan. Lapselle säästäminen on myös paras keino talouskasvatukseen. Kun lapsen ottaa säästämiseen ja sijoittamiseen mukaan, korkoa korolle ilmiön voima iskoistuu hänen ajatuksiinsa jo pienenä. Tällä on merkittävä vaikutus lapsen tulevaisuuden rahan käyttöön ja talouden hallintaan. Paras juttu tässä on ennenkaikkea se, että juuri sinä (ja vain sinä) voit vaikuttaa näihin asioihin. 


Onneksi olkoon!


Jos olet tuore vanhempi ja lue tätä, voit aivan aluksi onnitella itseäsi. Kiinnostuksesi lapselle säästämiseen on selvästi herännyt, mikä on reilusti jo yli puolet "työstä". Valitettavan monella asia jää ajatuksen tasolle. Eräästä tätä aihetta koskevan uutisartikkelin  kommenteista näkee valitettavasti monien suomalaisten harhaisen mielentilan aihetta kohtaan:  " Ei kaikkien perheessä ole rahaa sijoittaa ", " Sijoittaminen on rikkaiden keinottelua jossa köyhät häviävät rahansa " " Takuuvarmasti häviät kaikki rahasi ja pankin salkunhoitaja maksaa sinun rahoillasi ulkomaanmatkansa "

Ellet jo nyt, niin viimeistään tämän sivun luettuasi ymmärrät edellämainittujen kommentien järjettömyyden. Mennään siis itse asiaan.


Miten aloitan lapselle säästämisen? 


Kannattaa aivan ensiksi tehdä säästösuunnitelma jossa on käyty läpi, mihin rahaa säästetään. Jos kyseessä on vastasyntynyt, voi osakeriskiä ottaa reilusti, sillä säästöille tulee olemaan merkittävää tarvetta vasta noin 20 vuoden kuluttua. 20 vuotta on sellainen aika, että markkinoiden historiasta ei löydy tappiollista 20 vuoden ajanjaksoa. Vaikka sijoituksia ei missään nimessä kannatakaan ajoittaa yhdelle kerralle, niin kirjoitukseni maailman surkeimmasta ajoittajasta osoittaa, että huonoimpaankin mahdolliseen aikaan tehty sijoitus osakemarkkinoille on tuottoisa, kun sijoitusaika on pitkä (20 vuotta). 

Koska äkillisiä menoja voi syntyä, suosittelen säästämään osan rahoista (n. 10%) puskurirahastoon, joka pidetään vanhempien nimissä. Tällöin käyttöoikeudet säilyvät vanhemmilla. Kannattaa kuitenkin tehdä tälle rahastolle erillinen tili, niin homma pysyy selkeänä. 

Kun säästösuunnitelma on tehty, kannattaa lapselle avata arvo-osuustili sellaiselle palveluntarjoajalle, joka ei peri palvelumaksuja tilin avaamisesta tai ylläpitämisestä, tarjoaa mahdollisuuden kuukausisäästämiseen ja tarjoaa matalakuluisia passiivisia indeksirahastoja. Itse hoidan oman indeksisijoittamisen Nordnetin kautta, koska se on helppokäyttöisin, asiakasystävällisin ja matalakuluisin vaihtoehto kyseiseen hommaan. Tilin avaaminen Nordnettiin on ilmaista ja helppoa. He tarjoavat mahdollisuuden kuukausisäästämiseen ilman välityspalkkioita. Lisäksi kyseisestä puljusta löytyy pohjoismaiset superrahastot, jotka ovat täysin kuluttomia pohjoismaiden indeksejä seuraavia passiivisia indeksirahastoja. 



Lapselle sijoittaminen käytännössä


Ainakaan vastasyntyneellä tuskin on tuloja, joten lapsen säästöjen yleisin tulonlähde  on vanhempien lompakko tai sitten suoraa lapsilisistä. Lahjaverotuksen suhteen laki on tällä hetkellä sellainen, että lahjaveroa ei ole jos lahjoituksen arvo yhdeltä henkilöltä lapselle on korkeintaan 3999 euroa yhteensä kolmen vuoden aikana. Näin ollen molemmat vanhemmat voivat lahjoittaa lapselle yhteensä 7999 euroa 3 vuoden aikana eli maksimissaan 222 euroa kuukaudessa. 

Kun sijoitat alaikäisen lapsesi nimissä, rahat ja omaisuus kuuluvat lapselle. Olet tällöin lapsesi edunvalvoja ja edunvalvojien toimintaa määrää holhoustoimilaki. Yleisesti ottaen toiminnan tulee olla sellaista, että omaisuuden arvon säilymisestä on riittävä varmuus ja että omaisuudelle saadaan riittävä tuotto. Periaatteessa et siis saa säilyttää suuria summia lapsen rahoja pankkitilillä, mutta et myöskään voi käyttää sijoittamisessa erittäin korkeariskisiä tuotteita (esim. viputuotteet ja optiot). Et voi myöskään ilman maistraatin lupaa tehdä sijoituksia esimerkiksi erikoissijoitusrahastoihin, ETA-alueen ulkopuolelle listattuihin osakkeisiin tai listaamattomiin yhtiöihin. Kun lapsen omaisuus ylittää 20 000 euroa, on siitä tehtävä ilmoitus maistraatille. Tällöin sijoitustoimintaa aletaan säännellä entistäkin tarkemmin.

Lainsäädännön osalta kaikista helpoimmaksi tulee sijoittaa lapsen rahat kotimaisiin osakkeisiin tai rahasto-osuuksiin. Toki ulkomaisiin osakkeisiin ja rahastoihin voi sijoittaa, mutta lupa täytyy aina hakea erikseen. Luvalle täytyy olla riittävät perustelut ja kun alaikäinen lapsi on 15 vuotias tai vanhempi, hänen kirjallinen mielipiteensä.


Passiivinen indeksisijoittaminen on tehokkain ja helpoin keino


Pitkäaikaiseen säästämiseen suosittelen ehdottamasti passiivista indeksisijoittamista kuukausisäästämisen muodossa. Tällöin yksittäisiä sijoituksia ei tarvitse osata ajoittaa, vaan varmistuu siitä, että saa todella osakemarkkinoiden keskimääräisen vuosituoton, joka on markkinoiden 150 vuoden historiassa ollut noin 8 %. Blogini indeksisijoittaminen-sivulla löytyy hurjan paljon tietoa ja kirjoituksia kyseisestä aiheesta, joten kannattaa tutustua. 

Tehokkaassa indeksisijoittamisessa keskeiset asiat ovat seuraavanlaiset:

  • Minimoi kulut! Pitkässä juoksussa kulut todellakin syövät tuottoa. 0,70 %:n ja 0,20 %:n hallinointipalkkioilla on merkittävät erot lopputulokseen. Kaikista paras vaihtoehto olisi tietysti 0% hallinointipalkkio. Suomessa ainoita nollakuluisia indeksirahastoja ovat Nordnetin superrahastot. Sen lisäksi Nordnet tarjoaa myös kuukausisäästämisen mahdollisuutta, jolloin voit säästää ilman välityspalkkiota n. 50:een erilaiseen passiivisen indeksirahastoon tai indeksi-ETF-rahastoon, alimmillaan 15 euron kuukausisijoituksilla.

  • Hajauta ostot ajallisesti, esimerkiksi jokaiselle kuukaudelle. Tällöin ei ole mitään merkitystä, mihin markkinat ovat seuraavaksi suuntaamassa ja varmistat, että saat markkinoiden keskituoton. 

  • Sijoita kasvuosuuksiin. Eli rahastoihin, jotka uudelleen sijoittavat niihin maksetut osingot. Rahastoilla on nimittäin oikeus nostaa osingot yhtiöistä verottomasti. Kasvuosuuksiin sijoittamalla vältyt veroseuraamuksilta, joita koituisi osingot ulos maksavasta rahastosta. Esimerkiksi Nordnetin superrahastot ovat kasvuosuuksia.


Lopuksi


Jos lapsen syntymästä alkaen säästäisi koko lapsilisän (95,75 euroa kuussa) passiiviseen indeksirahastoon kuukausisäästäen, olisi lapsella 17 vuotiaana 36 000 euron pesämuna 8 %:n vuotuisella keskituotolla. Jos lapsi on ollut itse aktiivisesti mukana toiminnassa, niin 36 000 euron lisäksi lapsi on oppinut säästämään hallitsemaan omaa taloutta. Tällöin tuota 36 000 euroa tuskin tulee myöskään tuhlattua.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Indeksisijoittaminen-sivuuni. Kannattaa myös käydä tsekkaamassa Kirjavinkit. Sieltä löytyy paljon hyvää kirjallisuutta myös aloittelijoille. Kannattaa myös tutustua aiempaan kirjoitukseeni kyseisestä aiheesta: Aloita lapselle säästäminen jo tänään.




Kirjoitus ei sisällä osto-tai myyntisuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin Vastuuvapauslausekkeeseen. Blogissa esiintyvät linkit ja kuvamainokset saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö), joiden klikkaamisesta blogin kirjoittaja saa rahaa.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Jokainen meistä on spekulantti

Tai suomeksi voisi sanoa keinottelija. Myös minäkin olen. Nyt sanoin sen ääneen.Vielä vuosi sitten tällaisen myöntäminen olisi ollut minulle kova paikka, opettihan Benjamin Graham kirjassaan The Intelligent Investor, että spekulantti ja sijoittaja ovat kaksi eri asiaa. 

Grahamin lähestymistapa on kieltämättä oivallinen aloittelevalle sijoittajalle, sillä eron tekeminen sijoittajan ja spekulantin välille pitää aloittelijan yleensä kaukana typeristä virheistä. Näin se on ainakin itselleni tehnyt, vaikka toki virheitä olen tehnyt ja paljon. Olen kuitenkin välttynyt niiltä kaikista pahimmilta virheiltä, ainakin toistaiseksi. Minun lähestymistapani tähän kirjoitukseen on kuitenkin hieman erilainen kuin Grahamin, ja siksi en suosittele aloittelijoiden edes lukevan tätä tekstiä. 

Faktahan on se, että jokainen meistä on spekulantti. Olitpa sitten passiivinen indeksisijoittaja, laatuyhtiösijoittaja (bisnessijoittaja), arvosijoittaja, kasvusijoittaja tai osinkosijoittaja. Kaikki heistä spekuloivat jollain tulevaisuuden asialla, puhumattakaan niistä "oikeista spekulanteista" eli treidereistä.

Mikä on markkinoiden keskituotto tällä vuosisadalla? Säilyykö yhtiön x kilpailuetu myös tulevaisuudessa? Realisoituuko yhtiön aliarvostus tulevaisuudessa? Edellä mainitut asiat ovat sellaisia joita Grahamin määrittelemät sijoittajat tekevät, siis spekuloivat. Spekulointia on kuitenkin monenlaista, ja yleensä noista em. asioista spekulointi on lähtökohtaisesti kannattavaa. Huolellisen analyysin jälkeen kannattaa ottaa riski ja spekuloida, että yrityksen kilpailuetu säilyy tai aliarvostus realisoituu. Vaikka historia ei olekaan tae tulevasta tuotosta, on 200 vuoden historia merkittävä asia markkinoiden tulevaisuuden keskituottoja ennustettaessa. Sen puolesta kannattaa lyödä vetoa.

Sitten on taas toisenlaista spekulointia. Sellaista, joka on lähtökohtaisesti tappiollista (ainakin tilastollisesti). Yksi niistä on markkinoiden ajoittaminen: Milloin tulee seuraava S&P 500 - indeksin korjausliike? Milloin lääkeyhtiö X saa lääkeluvan? Milloin öljy lähtee taas nousuun?  

Yksittäisen tapahtuman osalta järkevän ja tyhmän spekuloinnin raja on häilyvä. Itse asiassa järkevässä ja tyhmässä spekuloinnissa toiminta saattaa olla täysin samanlaista. Toiminnan rationaalisuuden määrittää lähtökohdat. 

Otetaanpa toiminnan esimerkiksi vaikkapa S&P 500 -indeksin out-of-the-money myyntioptioiden (put) ostaminen. Tällöin optioiden arvo nousee jos S&P 500-indeksin arvo laskee. 

Pekka Spekulantti ostaa näitä optioita, koska uskoo, että tulevina viikkoina tulee FED:in päätös korkojen korottamisesta, jonka seurauksena markkinat romahtavat.

Kalle Kaappispekulantti taas ostaa näitä optioita, koska markkinat ovat nousseet keskimääräistä korkeampaa tahtia jo hyvin kauan ja markkinoiden arvostustasot (esim. shillerin P/E:n, EV/EBITDA:n ja P/tangible book value:n mukaan) ovat historiallisen korkealla. Sen lisäksi teknisen analyysin perusteella (RSI, MFI, Stochastic oscillator) S&P 500 näyttää yliostetulta ja hintamuutosten keskihajonnan "kapenemisen" perusteella on odotettavissa suuria liikkeitä seuraavien viikkojen aikana.

Kumman toiminta on määriteltävissä rationaaliseksi spekuloinniksi, jos kummankaan? Ajatellaan, että sekä Pekka ja Matti ostivat optioita viikko sitten ja myivät ne pois perjantaina ennen markkinoiden sulkeutumista voitolla (Perjantaina S&P 500 siis laski 2,5 %). Molemmat toimivat täysin samalla tavalla ja onnistuivat, joten eikö voisi sanoa, että kumpikin toimivat rationaalisesti? 

Oma ajattelutapani lähtee siitä, että sijoitustoiminnan (tai spekuloinnin) rationaalisuuden määrittelee lyhyellä tähtäimellä perustelut toiminnalle ja pitkällä tähtäimellä toiminnan tulos.

Jos ajatellaan Pekkaa, hänen toiminnan perusteluihin liittyi paljon epävarmuutta. Ensimmäinen oli ennustaa FED:in korkopäätöstä. Toinen epävarmuus taas liittyi siihen, miten markkinat loppujen lopuksi reagoivat tuohon päätökseen. Nämä ovat asioita, joille on hankala määrittää edes suuntaa antavia todennäköisyyksiä. Sitä paitsi edes jälkikäteen emme voi sanoa, oliko viime perjantain kurssilaskun taustalla korkopuheet vai puhdas satunnaisuus. Näillä perusteluilla Pekan spekulointi ei ollut mielestäni rationaalista. 

Kalle taas lähti markkinoiden ajoittamisen sijaan liikkeelle hinnoittelusta. Pitkään jatkunut keskimääräistä kovempi kurssinousu ja korkea arvostustaso antaa jo tilastollisesti hyvin pienet mahdollisuudet tulevaisuuden kurssinousulle. Näin kertoi myös tekninen analyysi, jonka avulla voi tehdä tiettyjä suuntaa antavia oletuksia (pidit siitä tai et). Kallen perustelut eivät tavallaan aseta rajoitteita kurssilaskulle (täytyy tulla FED:in korkopäätös), joten satunnaisuus saa tilaa ja useammat eri skenaariot johtavat voittoisaan lopputulokseen. Satunnaisuutta ohjaa kuitenkin tietyt asiat, kuten esimerkiksi aiemmat hintamuutokset. Niille jotka eivät tätä väitettä suostu hyväksymään, suosittelen lukemaan matemaatikko Benoit Mandebrotin kirjan Huonosti käyttäytyvät osakkeet.

Kallen strategia on säännönmukaista, toistettavaa ja se noudattaa mitattavissa olevia periaatteita, joten sen menestystä on helppo tutkia vaikkapa menneisyyden avulla. Ainakin lyhyen tähtäimen arvion mukaan Kallen toiminta oli siis rationaalista, mutta tietysti vasta pidemmän aikavälin tulos kertoo totuuden.

Toiminnaltaan Kalle näyttäisi olevan treideri (käy aktiivisesti kauppaa), joten tilastot eivät anna kovin hyvää todennäköisyyttä hänen menestykselleen. Ehkä 10 %, jos sitäkään. Toki nämä tilastot ovat omalla tavallaan hieman epäreilut rationaalisia spekulantteja kohtaan, mutta tämän aiheen käsittely on jo kokonaan uuden kirjoituksen paikka.


Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit voivat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

perjantai 9. syyskuuta 2016

Nordnet edelleen paras vaihtoehto tavalliselle piensijoittajalle

Elokuun Arvopaperissa julkaistu, "hieman" kyseenalainen välittäjävertailu antoi kovaa tylytystä perinteisesti halvaksi tunnetulle osakevälittäjälle Nordnetille. Kyseinen artikkeli liittyi Nordean viimeaikaiseen kaupankäyntikulujen laskuun. Nordea siis laittoi osake - ja rahastokauppojen kulurakenteen kokonaan uusiksi. Uuden hinnoittelumallin mukaan, et maksa Nordeassa kuukausittaista säilytyspalkkiota jos teet vähintään yhden transaktion/vuosineljännes. Sen lisäksi Nordea asetti transaktioille 1 %:n hintakaton. Kun palkkiokertymä on kuukaudessa on alle 150 euroa, on kaikilla markkinoilla välityskulut ETF:iin ja osakkeisiin 0,20 % kaupan hinnasta, 8 euron palkkiominimillä. Tämä tarkoittaa sitä, että em. 1 %:n kulujen hintakatto koskee alle 800 euron kauppoja. Eli jos ostat 1000 eurolla nokian osakkeita, maksat minimipalkkion 8 euroa. Vastaavasti 500 eurosta menee 1 % eli 5 euroa. Jos taas ostat nokian osakkeita 10 000 eurolla, maksat 0,20 % välityspalkkiota eli 20 euroa. 

Jos asiaa ajatellaan tavallisen säästäjän näkökulmasta, joka sijoittaa valtaosan rahoistaan passiivisiin indeksirahastoihin kuukausisäästämisen muodossa, on Nordnet edelleen halvin ja paras vaihtoehto. Nordnetin kuukausisäästämisohjelmassa voi säästää ilman välityspalkkioita noin 50:een eri ETF:ään ja varsinaisiin indeksirahastoihin alimillaan jopa 15 euron sijoituksilla kuussa. Sen lisäksi Nordnetilta löytyy täysin ilmaiset pohjoismaisia indeksejä seuraavat superrahastot, joissa ei ole ollenkaan välitys - tai hallinointipalkkioita, jolloin kokonaiskulut jäävät nollaan.

Jos tavoitteena on säästää ajallisesti hajauttaen passiivisiin indeksirahastoihin, ei Nordean 1 %:n hintakatto välityspalkkioihin ole loppujen lopuksi hyvä diili. Nordean omien rahastojen valikoima on nimittäin todella huono. Halvinkin Nordean tarjoama indeksirahasto perii 0,40 %:n hallinointipalkkiota ja osassa indeksirahastoja kulut lähentelee jopa 1 %:a. Pitkässä juoksussa kulut syövät merkittävän osan tuotoista, ja Nordean oma rahastovalikoima on kaukana tehokkaasta säästämisestä. Toki ETF:iin pääsee käsiksi myös Nordean kautta, mutta niihin säästäminen tulee silti kalliimmaksi kautta verrattuna Nordnetin kuukausisäästämiseen. 

Mitä tulee taas suoriin osakesijoituksiin, vetää Nordea pienten sijoitussummien osalta pitemmän korren 1 %:n hintakaton takia. Kuitenkin suuremmilla sijoitussummilla liikutaan välityspalkkioiden osalta lähes samoissa lukemissa. Esimerkiksi Nordnetin kalleimmalla hintatasolla välityspalkkiot suomalaisiin osakkeisiin on 0,20% 9 euron minimillä ja USA:n osakkeisiin 0,30 % 15 euron minimillä. Tässä hintaero on toki huomattava, mutta jos tarkoituksena on sijoittaa pääasiassa suoraan osakkeisiin useissa eri maissa, suosittelen välittäjäksi ennemmin Degiroa tai Lynx Brokeria. Mielellään jopa useampaa eri välittäjää. Näiden kohdalla verottajalle raportoinnissa on tietysti enemmän hommaa, koska tietoja ei lähetetä verottajalle automaattisesti. Myös käytettävyys on hieman hankalampi. Kokonaiskulut ovat kuitenkin halvimmasta päästä.


Nordean hintojen lasku vain sisäänvetotuote?

Pidän lähtökohtaisesti vain välittäjätoimintaan keskittynyttä välittäjää parempana ja luotettavampana vaihtoehtona kuin kivijalkapankkia. Nordea voi hyvinkin käyttää alhaisia palkkiotasoja vain väliaikaisena asiakashankinnan välineenä, ja perimmäinen tarkoitus on myydä asiakkaille Nordean omia kalliita rahastoviritelmiä. Myöhemmin kulut voivat nousta ja arvopaperiden siirto/myynti tulee kalliiksi. Perinteinen kivijalkapankki pystyy tähän, sillä välittäjänä toimiminen on vain pieni osa pankin liiketoimintaa. Näin ollen asiakkaiden mielen pahoittaminen ei ole niin kamala asia, kuin se olisi vaikkapa Nordnetille. Sen lisäksi Nordealla joutuu maksamaan erilaisista saldotodistuksista ja raporteista pahimmillaan useita kymmeniä euroja. Jos totta puhutaan, Nordean hinnasto näyttää jopa minullekin hieman epäselvältä, eikä herätä kovin suurta luottamusta.


Lopuksi

Suurimalle osalle säästäjistä Nordnet on siis edelleen paras vaihtoehto. Vaikka kuukausisäästämisen lisäksi harrastaisi satunnaista sijoittamista suoraan osakkeisiin, tulee Nordnet kulujen osalta edelleen halvimmaksi vaihtoehdoksi. 

Jos taas harrastaa sijoittamista pääasiassa suoraan osakkeisiin, suosittelen skippaamaan myös Nordean, sillä halvempiakin välittäjiä löytyy (mm. Degiro ja Lynx). Henkilökohtaisesti minulta löytyy tili kaikilta kolmelta (Nordnet, Degiro ja Lynx) ja sen lisäksi sijoitusyhtiölläni on tili Nordnetilla ja Lynxillä. Näiden suhteen olen suorat osakekaupat keskittänyt pääasiassa Lynxille.


PS: Tällä hetkellä lukemistossa on Jukka Oksaharjun kirja Sijoita kuin guru. On muuten aivan mahtavaa luettavaa. Laitan arvostelua tulemaan piakkoin.  


Nordnet.fi: Päätä itse rahoistasi, säästä ja sijoita ilman ylimääräisiä kuluja!




Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvontaa. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogi sisältää affiliate-mainontaa.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Optimismi palaamassa otsikoihin - Lopun ajat käsillä?

Syksy on hiljalleen taas saapunut ja omalla kohdallani kurssikäppyröiden ihmettely on kirjaimellisesti vaihtunut EKG-käppyröiden ihmettelyyn. Blogikirjoittelu on hieman jäänyt, mutta se menee ennemmin ajan puutteen, kuin innostuksen lopahtamisen piikkiin. Jatkuva ihmiselimistön ihmettely on kuitenkin vaihteeksi alkanut taas ahdistaa, joten nyt onkin hyvä paikka keskittyä oikeasti olennaisiin asioihin...

Olen sijoittajana siitä huono esimerkki, että vaikka usein paasaan talousmedian seuraamisen haitallisuudesta, olen itse se pahin Twitter-feedin ja talouslehtien selaaja. Tietysti uskottelen itselleni, että jatkuva uutisvirta ei vaikuta minun sijoitustoimintaani, mutta tuskinpa kenenkään alitajunta välttyy ainakaan tunnetiloilta, joita media meissä herättää. Siihen liittyen en ole voinut olla huomaamatta, miten uutisten välittämät odotukset markkinoiden suunnasta ovat viimeisen kahden vuoden aikana muuttuneet.

Ainakin omalla kohdallani tuntuu siltä, että optimismi on palaamassa uutisotsikoihin, kun vielä tammikuussa ja viime syksynä markkinoille povattiin seuraavaa romahdusta. Yleinen teoria markkinaromahdusta edeltävistä tapahtumista tietää kertoa, että juuri ennen romahdusta markkinoilla on yleisesti optimistinen tunnelma, uusia sijoittajia tulee mukaan "peliin" ja smart money vetäytyy hiljalleen muihin omaisuusluokkiiin. Mikään ei voisi mennä huonosti ja kurssit tuntuvat vain nousevan. Toisinsanoen markkinoilla on siis kupla.

Jos on vähänkään lukenut talousuutisia niin voi todeta, ettei ainakaan vielä viime jouluna markkinoilla ollut kuplaa, sillä romahdusta povattiin jokaisessa lehdessä ja "jopa eläkeyhtiöissä".  Jos romahdus olisi tullut, se ei olisi ollut kuplan puhkeaminen, koska kaikki odottivat sitä. Ainakaan itse en ole vielä nähnyt pörssiromahdusta, jonka kaikki olisivat ennustaneet. Sellaisia ei tapahdu.

Toki spekulointi siitä, onko optimismin myötä myös kasvu palaamassa markkinoille (jolloin kurssinousulle olisi järkevät perusteet), on turhaa. Voihan nimittäin olla, että nyt ei eletäkään lopun hetkiä vaan uuden, vuosia kestävän, nousukauden alkua. Tai sitten olen täysin väärässä, ja optimismi ei palaakaan uutisotsikoihin, vaan sama epävarmuuden (ja erittäin volatiilin kurssinousun) aika jatkuu. Kaikki spekulointi on loppujen lopuksi turhaa, ja tuskin vie kenenkään pitkällä tähtäimellä sijoittavan sijoitustoimintaa eteenpäin. Varsinkaan tavallista kuukausisäästäjää  markkinoiden ja median tunnelmat eivät saisi hetkauttaa suuntaan taikka toiseen. Pieni varovaisuus toki lienee paikallaan, mutta edelleen ajallisen hajauttamisen periaate kannattaa muistaa.  Aiheeseen liittyen kannattaa käydä lukemassa tarina Maailman surkeimman ajoittajan surkeasta elämästä. Tarinan opetus on, että huonoimpaankaan mahdolliseen aikaan tehty sijoitus ei tuota tappiollista tulosta, kun sijoitusaika on riittävän pitkä (yli 20 vuotta).

Parempi siis tehdä kuten aina eli ajatella loogisesti: Kurssinousu on jatkunut jo pitkään, joten ei välttämättä kannata odottaa yhtä hyvää tuottoa seuraavilta 5 vuodelta. Kannattaa siis aiempaa enemmän kerätä rahaa hätäkassaan. Toisaalta koskaan ei voi tietää, onko seuraavat vuodet sittenkin yhtä juhlaa. Siksi kannattaa pitää ainakin osa omaisuudesta osakkeissa. Todennäköisyydet eri skenaarioille sitten määrittävät mitä asioita sinä pidät tärkeinä.

Alla on hyvä esimerkki siitä, miten media on (lähes) aina väärässä. Romahduksen piti tulla keväällä, Sanoman piti laskeneen osinkotuoton (ja parin muun seikan) takia olla huono sijoitus, vähittäiskauppa on kriisissä ja viinialaan ei kannata edes vilkaista, se kun sitoo tavattoman paljon pääomaa. Kun toimi täysin vastoin em. neuvoja, saa salkun vuosituoton näyttämään tältä.























PS: Enpä muista milloin viimeksi Iltalehti on alkanut tekemään juttuja sijoittamisesta. Kertooko tämä lopun ajoista vai yksinkertaisesti siitä, että median älykkyys on kasvanut? Ainakaan jutun perusteella ei voi puhua jälkimmäisen asian puolesta.


Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvontaa eikä osto-tai myyntisuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen.

maanantai 22. elokuuta 2016

Ymmärrä mihin sijoitat - Käytännön kysymykset

Kirjoitan edelleen aloittelevien säästäjien ja sijoittajien aihepiiriin kuuluvista asioista, sillä toistaiseksi olen saanut näistä paljon kiitosta. Tällä kertaa aiheena on varsin usein kuultu sääntö " Ymmärrä mihin sijoitat". Tämän ohjeen soveltamisesta on monilla aloittelevilla sijoittajilla hieman vääränlaisia käsityksiä suuntaan jos toiseen. Ajattelin muutaman kysymyksen kautta käydä läpi sitä, mitä tämän säännön noudattaminen käytännössä tarkoittaa.

Ymmärränkö miten sijoitustuote toimii ?

Varsin yksinkertainen ja ehkä hieman itsestäänselvä, mutta tärkeä, kysymys. Käytännössä sinun tulee sijoittajana ymmärtää mistä sijoitustuote (esimerkiksi rahasto) koostuu (osakkeet, swap-sopimukset, korkoinstrumentit) ja mihin sen arvon muutokset perustuvat.    Jos et osaa selittää yksinkertaisella tavalla sijoitustuotteen sisältöä ja ansaintalogiikkaa, vika on joko sinussa tai sijoitustuotteen esitteessä/esittelijässä. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa pysyä kaukana kyseisestä tuotteesta, ja ensimmäisessä tapauksessa syventää hieman omaa tietämystään ennen kuin etenee seuraavaan kysymykseen. 

Esimerkin tasolla voidaan sanoa, että luettuasi kirjoitukseni Mitä Nordnetin superrahastot sisältävät, todennäköisesti ymmärrät mihin superrahastojen toiminta perustuu ja mitä ne sisältävät. Toki kirjoituksesta löytyy myös vastauksia myöhempiin kysymyksiin.

Mitkä ovat sijoitustuotteen kulut ?

Kulut ovat aivan olennainen osa sijoittamista. Pienikin kulu kertaantuu pitkässä juoksussa ja vaikuttaa merkittävästi tuottoihin. Ennen sijoittamista tulee ymmärtää liittyykö rahastoon merkintä - tai lunastuspalkkioita taikka vuotuista hallinnointipalkkiota. Lähtökohtaisesti passiivisesta indeksituotteesta ei kannata maksaa yli 0,2 % hallinnointipalkkiota ja merkintä/lunastuspalkkiot tulisi pysyä alle 1 % sijoitetusta summasta. 

Pystynkö sitoutumaan kyseiseen sijoitustuotteeseen pitkälle aikavälille ?

Olen aina ollut sen kannalla, että yksittäisten osake- ja rahastosijoitusten tulee aina sopia sijoittajan luonteeseen niin, että niihin on helppo sitoutua pitkälle aikavälille.  Toki asiaan ei saa vaikuttaa pelkästään tunne, vaan myös tietämys asioista. Silti on erittäin tärkeää, että indeksirahasto on sellainen, johon voi hyvällä mielellä laittaa rahaa myös hyvinä päivinä. Eli siis silloin kun maailma tuntuu romahtavan. 

Tarjoaako sijoitustuote sitä mitä lupaa ?

Sijoitusrahastojen kohdalla erittäin tärkeitä asioita ovat A: Miten rahasto mittaa menestystä ja B: Miten rahasto on oikeasti menestynyt. Jos historiallista tuottoa mitataan huomioimatta rahaston kuluja, antaa se epäilyttävän kuvan rahastosta, varsinkin jos kyseessä on aktiivinen rahasto. Sen lisäksi on tietysti olennaista tietää tarjoaako rahasto sitä mitä lupaa. Indeksirahaston kohdalla rahaston tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon vertailuindeksiä. Tällöin tulee tutkia rahasto tracking-erroria. Aktiivisen rahaston kohdalla taas tulee tietää, onko rahasto oikeasti aktiivinen. Helpoin tapa tutkia tätä on selvittää rahaston Active-share luku. Valitettavasti sen esittämistä ei vielä Suomessa vaadita rahastoyhtiöiden kohdalla.

Mikä on mahdollinen tappio ?

Itsestäänselvä, mutta helposti unohtuva asia. Kaikkien osakerahastojen kohdalla teoreettinen maksimitappio on tietysti 100%. Jokainen voi kuitenkin punnita, millä todennäköisyydellä esimerkiksi S&P 500 - indeksin kaikki yhtiöt menevät kerralla konkurssiin. Näin käydessä suurimmat tappiot tuskin ovat enää rahallisia...

Päivittäiset mahdolliset päivätappiot on kuitenkin hyvä tuntea. Tällöin niihin osaa ehkä varautua ja suhtautua paremmin. Esimerkiksi s&p 500 indeksin suurin päivittäinen tappio vuodelta 1987 on 20,47 %. Suurempiakin päivätappioita voi toki tulla, mutta yli 100 vuotta kestäneessä pörssihistoriassa tuollainen lukema antaa hyvän käsityksen asiasta.

Mikä on odotettu tuotto

Aivan yhtä olennainen asia tappioiden lisäksi on määrittää sijoitustuotteelle järkevä ja faktoihin perustuva tuotto-odotus. 

Miten helposti sijoitustuotteesta pääsee ulos ?

Erittäin olennainen asia riskien hallinnan kannalta on tietysti sijoitustuotteen likviditeetti. Esimerkiksi tiettyjen rahastojen rahasto-osuuksia voi myydä tai merkitä vain tiettyinä päivinä vuodesta, esimerkiksi kvartaaleittain. 

Mikä on sijoitustuotteen verotehokkuus ja verotuskäytännöt ?

Miten sijoitustuotteen genroimia tuottoja verotetaan ja onko sijoitustuote verotehokas. Nämä asiat liittyvät ensimmäiseen kysymykseen sijoitustuotteen toiminnasta. Jos haluat sijoitustuotteen tuottavan tasaista kassavirtaa (esim. osingot ulos maksava indeksirahasto) joudut tinkimään verotehokkuudesta. Vastaavasti osingot uudelleen sijoittavien rahastojen osalta verotehokkuus on huipussaan.

Tarvitsenko loppujen lopuksi uutta sijoituskohdetta ?

Usei aloittelijoiden kohdalla törmää tilanteeseen, jossa hajautetaan vain hajauttamisen takia. Toisinsanoen keksitään tekosyitä uusille osake - tai rahastosijoituksille. Jos sijoitustuotteen valikoitumiselle on syynä hajautuksen lisääminen, ollaan pahasti väärillä teillä. Jokaisen sijoituksen tulisi pyrkiä tuomaan varallisuuden kasvattamiseen lisäarvoa. 

Sijoittamisen tavoitteena tulisi aina olla salkun absoluuttinen tuotto, ei hajautus, sharpen-luku tai mikään muukaan "moderni portfolioteoreettinen mittari". 


Lue lisää indeksisijoittamisesta

Lue lisää sijoittajan kirjallisuudesta

Sijoita Nordnetin superrahastoon! Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen, aivan uusi ja täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €


Teksti ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).