maanantai 22. elokuuta 2016

Ymmärrä mihin sijoitat - Käytännön kysymykset

Kirjoitan edelleen aloittelevien säästäjien ja sijoittajien aihepiiriin kuuluvista asioista, sillä toistaiseksi olen saanut näistä paljon kiitosta. Tällä kertaa aiheena on varsin usein kuultu sääntö " Ymmärrä mihin sijoitat". Tämän ohjeen soveltamisesta on monilla aloittelevilla sijoittajilla hieman vääränlaisia käsityksiä suuntaan jos toiseen. Ajattelin muutaman kysymyksen kautta käydä läpi sitä, mitä tämän säännön noudattaminen käytännössä tarkoittaa.

Ymmärränkö miten sijoitustuote toimii ?

Varsin yksinkertainen ja ehkä hieman itsestäänselvä, mutta tärkeä, kysymys. Käytännössä sinun tulee sijoittajana ymmärtää mistä sijoitustuote (esimerkiksi rahasto) koostuu (osakkeet, swap-sopimukset, korkoinstrumentit) ja mihin sen arvon muutokset perustuvat.    Jos et osaa selittää yksinkertaisella tavalla sijoitustuotteen sisältöä ja ansaintalogiikkaa, vika on joko sinussa tai sijoitustuotteen esitteessä/esittelijässä. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa pysyä kaukana kyseisestä tuotteesta, ja ensimmäisessä tapauksessa syventää hieman omaa tietämystään ennen kuin etenee seuraavaan kysymykseen. 

Esimerkin tasolla voidaan sanoa, että luettuasi kirjoitukseni Mitä Nordnetin superrahastot sisältävät, todennäköisesti ymmärrät mihin superrahastojen toiminta perustuu ja mitä ne sisältävät. Toki kirjoituksesta löytyy myös vastauksia myöhempiin kysymyksiin.

Mitkä ovat sijoitustuotteen kulut ?

Kulut ovat aivan olennainen osa sijoittamista. Pienikin kulu kertaantuu pitkässä juoksussa ja vaikuttaa merkittävästi tuottoihin. Ennen sijoittamista tulee ymmärtää liittyykö rahastoon merkintä - tai lunastuspalkkioita taikka vuotuista hallinnointipalkkiota. Lähtökohtaisesti passiivisesta indeksituotteesta ei kannata maksaa yli 0,2 % hallinnointipalkkiota ja merkintä/lunastuspalkkiot tulisi pysyä alle 1 % sijoitetusta summasta. 

Pystynkö sitoutumaan kyseiseen sijoitustuotteeseen pitkälle aikavälille ?

Olen aina ollut sen kannalla, että yksittäisten osake- ja rahastosijoitusten tulee aina sopia sijoittajan luonteeseen niin, että niihin on helppo sitoutua pitkälle aikavälille.  Toki asiaan ei saa vaikuttaa pelkästään tunne, vaan myös tietämys asioista. Silti on erittäin tärkeää, että indeksirahasto on sellainen, johon voi hyvällä mielellä laittaa rahaa myös hyvinä päivinä. Eli siis silloin kun maailma tuntuu romahtavan. 

Tarjoaako sijoitustuote sitä mitä lupaa ?

Sijoitusrahastojen kohdalla erittäin tärkeitä asioita ovat A: Miten rahasto mittaa menestystä ja B: Miten rahasto on oikeasti menestynyt. Jos historiallista tuottoa mitataan huomioimatta rahaston kuluja, antaa se epäilyttävän kuvan rahastosta, varsinkin jos kyseessä on aktiivinen rahasto. Sen lisäksi on tietysti olennaista tietää tarjoaako rahasto sitä mitä lupaa. Indeksirahaston kohdalla rahaston tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon vertailuindeksiä. Tällöin tulee tutkia rahasto tracking-erroria. Aktiivisen rahaston kohdalla taas tulee tietää, onko rahasto oikeasti aktiivinen. Helpoin tapa tutkia tätä on selvittää rahaston Active-share luku. Valitettavasti sen esittämistä ei vielä Suomessa vaadita rahastoyhtiöiden kohdalla.

Mikä on mahdollinen tappio ?

Itsestäänselvä, mutta helposti unohtuva asia. Kaikkien osakerahastojen kohdalla teoreettinen maksimitappio on tietysti 100%. Jokainen voi kuitenkin punnita, millä todennäköisyydellä esimerkiksi S&P 500 - indeksin kaikki yhtiöt menevät kerralla konkurssiin. Näin käydessä suurimmat tappiot tuskin ovat enää rahallisia...

Päivittäiset mahdolliset päivätappiot on kuitenkin hyvä tuntea. Tällöin niihin osaa ehkä varautua ja suhtautua paremmin. Esimerkiksi s&p 500 indeksin suurin päivittäinen tappio vuodelta 1987 on 20,47 %. Suurempiakin päivätappioita voi toki tulla, mutta yli 100 vuotta kestäneessä pörssihistoriassa tuollainen lukema antaa hyvän käsityksen asiasta.

Mikä on odotettu tuotto

Aivan yhtä olennainen asia tappioiden lisäksi on määrittää sijoitustuotteelle järkevä ja faktoihin perustuva tuotto-odotus. 

Miten helposti sijoitustuotteesta pääsee ulos ?

Erittäin olennainen asia riskien hallinnan kannalta on tietysti sijoitustuotteen likviditeetti. Esimerkiksi tiettyjen rahastojen rahasto-osuuksia voi myydä tai merkitä vain tiettyinä päivinä vuodesta, esimerkiksi kvartaaleittain. 

Mikä on sijoitustuotteen verotehokkuus ja verotuskäytännöt ?

Miten sijoitustuotteen genroimia tuottoja verotetaan ja onko sijoitustuote verotehokas. Nämä asiat liittyvät ensimmäiseen kysymykseen sijoitustuotteen toiminnasta. Jos haluat sijoitustuotteen tuottavan tasaista kassavirtaa (esim. osingot ulos maksava indeksirahasto) joudut tinkimään verotehokkuudesta. Vastaavasti osingot uudelleen sijoittavien rahastojen osalta verotehokkuus on huipussaan.

Tarvitsenko loppujen lopuksi uutta sijoituskohdetta ?

Usei aloittelijoiden kohdalla törmää tilanteeseen, jossa hajautetaan vain hajauttamisen takia. Toisinsanoen keksitään tekosyitä uusille osake - tai rahastosijoituksille. Jos sijoitustuotteen valikoitumiselle on syynä hajautuksen lisääminen, ollaan pahasti väärillä teillä. Jokaisen sijoituksen tulisi pyrkiä tuomaan varallisuuden kasvattamiseen lisäarvoa. 

Sijoittamisen tavoitteena tulisi aina olla salkun absoluuttinen tuotto, ei hajautus, sharpen-luku tai mikään muukaan "moderni portfolioteoreettinen mittari". 


Lue lisää indeksisijoittamisesta

Lue lisää sijoittajan kirjallisuudesta

Sijoita Nordnetin superrahastoon! Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen, aivan uusi ja täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €


Teksti ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Blogin linkit saattavat olla affiliate-linkkejä (kumppanuusmarkkinointiyhteistyö).

tiistai 16. elokuuta 2016

Opiskelija! Laita opintolainasi hyötykäyttöön.



Jälleen kerran alkaa olla taas se aika vuodesta, kun yksi jos toinenkin yliopiston ja mahdollisesti myös lukion opiskelija pohtii opintolainan ottamista. Tai ainakaan jos et ole vielä pohtinut, niin nyt onkin korkea aika pohtia! Suomalaiset opiskelijat ovat nimittäin etuoikeutettua porukkaa verrattuna muun maailman opiskelijoihin. Siinä missä esimerkiksi Yhdysvalloissa opintolainojen korot saattavat olla pahimmillaan yli 10 % p.a, saa Suomessa opintolainaa käytännössä ilmaiseksi. Ainakin allekirjoittaneen opintolaina Nordeasta on 0,5 %:n marginaalilla ja 12 kk:n euribor-viitekorolla, joka tällä hetkellä on jopa negatiivinen (-0,045%). Negatiivinen viitekorko tarkoittaa sitä, että maksan opintolainasta ainoastaan 0,5 %:n korkoa, mikä on täysin naurettava korko, lähes ilmainen. 

Monella opiskelijalla osa lainasta saattaa mennä erilaisiin kuluihin, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö maksimimäärää opintolainaa kannattaisi nostaa. Ylimääräinen laina kannattaa tietysti laittaa hyötykäyttöön, eli sijoittaa se. Tässä kirjoituksessa pohdin erilaisia sijoitusvaihtoehtoja opintolainalle. 

Kuka saa opintolainaa?

Tämä on hyvä selventää alkuun, sillä ainakin silloin kun itse opiskelin lukiossa, ei suurin osa kavereistani edes tajunnut, että myös lukiolaisella tai muulla toisen asteen opiskelijalla on oikeus opintolainaan riippumatta vanhempien tuloista (toisin kuin opintoraha). 18-19 vuotias toisen asteen opiskelija saa opintolainaa 2800 euroa vuodessa, 1600 euroa lukukaudessa. Lukiossa nostettu opintolaina ei ole pois korkeakoulussa nostettavasta opintolainasta, joten tässäpä hyvää syy pohtia lukion käymistä neljään vuoteen (kuten itse tein). Tällöin saat opintolainaa kahtena vuotena. 

Kuten varmasti suurin osa tietää, korkeakouluopiskelijat saavat opintolainaa yhteensä 4000 euroa vuodessa, joka maksetaan kahdessa erässä: 2000 euroa aikaisintaan syksyllä (elo-syyskuu, riippuen opintojen alkamisesta) ja toiset 2000 euroa tammikuussa. Vuoden 2017 syksystä lähtien astuu voimaan opintotuen kokonaisuudistus, jonka myötä opintolainan määrä nousee 250 eurolla kuussa eli tällöin opintolainaa on mahdollista nostaa peräti 6500 euroa vuodessa. Lisää tietoa opintolainasta löydät kelan aihetta käsittelevältä sivulta. Opintotukiuudistuksen merkityksestä opintolainalla sijoittaville olen kirjoittanut tekstissä Opintolainalla sijoittaminen - Katso hyödytkö opintotuen uudistuksesta.

Miksi kannattaa ottaa maksimimäärä opintolainaa ?

Opintolainan eri sijoitusmahdollisuuksiin menemme pian, mutta sitä ennen haluan selittää, että maksimimäärän nostaminen opintolainaa on win-win tilanne, vaikka rahoja makuuttaisi pankkitilillä koko opiskelujen ajan. Vain yhden ehdon täytyy täyttyä, ja se on valmistuminen määräajassa t (määräaika) = opintojen mukainen tavoite aika + 0,5-1,0 vuotta. 300 opintopisteen opinnoissa määräaika on yleensä 6 vuotta.

Kyseisen ilmiön nimi on opintolainahyvitys ja sen suuruus on tällä hetkellä 40% 2500 euron ylittävästä lainan osasta. Tuon hyvityksen verran valtio siis maksaa lainojasi pois. Kannattaa huomata, että opintolainahyvitys laskee 30 %:n vuoden 2017 syksystä lähtien. Silti opintolainan ottaminen, vaikka pelkästään pankkitilille, säilyy kannattavana. 

Opintolainat tuottamaan - Mitä vaihtoehtoja minulla on?

Jos on edes hieman riskiä sietävä henkilö, kannattaa opintolainat tietysti laittaa tuottamaan vielä lisää, pankkitili-opintolainahyvitys-yhdistelmän sijaan. Opiskelijalle järkevimmät vaihtoehdot ovat seuraavat: 


  •  Vertaislainat

Varsinkin jos haaveilee oman asunnon hankinnasta, on järkevin ja selvästi vähäriskisiin vaihtoehto asp-tili. Sen jälkeen riskisimmät sijoitukset ovat (riippuen sijoittajan tietämyksestä) joko indeksirahastot, vertaislainat tai korkeatuottoinen.fi -sijoitukset. 

Jos ymmärrystä riittää näiden kaikkien sijoitusvaihtoehtojen päälle, olisi riskien hallinnan kannalta tietysti paras vaihtoehto laittaa opintolaina poikimaan näihin kaikkiin vaihtoehtoihin. Tällöin kuitenkin taustalla tarvitsee olla jo jonkin verran asiantuntemusta.

Indeksisijoittamisesta kiinnostuneille suosittelen ehdottomasti tutustumaan Indeksisijoittaminen - sivuuni, jos et vielä ole niin tehnyt. Opintolainojen kuukausisäästäminen esimerkiksi Nordnetin superrahastoihin on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Superrahastot ovat täysin kuluttomia pohjoismaisten pörssien indeksejä seuraavia rahastoja. Olen tehnyt superrahastoista kattavaa vertailua ja analyysiä kirjoituksessa Mitä nordnetin superrahastot sisältävät. Tilin avaaminen Nordnetille on täysin ilmaista ja käy helposti verkkopankkitunnuksien avulla. 

Jos haluaa ottaa riskiä ja on syventänyt tietämystää vertaislainamarkkinoihin, on varteenotettava vaihtoehto indeksisijoittamisen rinnalle sijoitukset vertaislainoihin. Jos ei omaa kovin suurta tietämystä asiasta, voi toki antaa luottamuksensa näiden vertaislainapalveluiden omille portfolion rakennusohjelmille. Tällöin sitoutuminen sijoitusstrategiaan ei kuitenkaan ole välttämättä kovin korkealla tasolla kuin silloin, kun tietää mitä tekee. 

Neljäs vaihtoehto on erittäin korkea riskinen jos ei ole valmis käyttämään aikaa asioiden selvittämiseen ja raporttien seuraamiseen. Korkeatuottoinen.fi tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa kulutusluottoja tarjoavan Lainasto Oy:n etuoikeutettuihin osakkeisiin, joille maksetaan tällä hetkellä 8 %:n vuotuista osinkotuottoa kuukaudessa. Kuukausittainen osinkotuotto on siis 8/12 %. Olen kirjoittanut palvelusta oman artikkelin Korkeatuottoinen.fi - Voiko 8 %:n osinkotuotto olla mahdollista?, joka on enemmän kuin tutustumisen arvoinen aiheesta kiinnostuneille. Plussana Korkeatuottoinen.fi - palvelussa on mahdollisuus tehdä lyhyen aikavälin sijoituksia (käytännössä voit lunastaa sijoituksen koska tahansa), jolloin ei haittaa, vaikka syksyllä sijoittamasi opintolainat menisi tulorajojen ylittyessä takaisin perintään keväällä. Ehdit silti saada hyvää tuottoa opintolainalle. 




Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Blogin lukijan tulee tutustua blogin vastuuvapauslausekkeeseen. Kirjoituksessa esiintyvät linkit ovat affiliate-mainoksia.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Aloita lapselle säästäminen jo tänään
















Nordnetin Martin Paasi kirjoitti reilu vuosi sitten Jokaisesta suomalaisesta tulisi miljonääri, jos lapsilisät sijoitettaisiin osakkeisiin. Joidenkin mielestä "ajatus lapsilisien pörssiin sullomisesta on kuvottava". Henkilökohtaisesti en näe mitään väärää sulloa lapsilisiä pörssiin, vaikka kuuluisikin hieman ylempään tuloluokkaan. Suurimmat yksittäiset menot kun tulevat yleensä nuoren muuttaessa pois kotoa, ja tuolloin oma tulotaso voi ollakin täysin erilainen kuin lapsen syntymähetkellä. Vai kuka osaa ennustaa omaa työllisyystilannetta ja tulotasoa 18 vuoden päähän oman lapsensa syntymästä? Edes hyvätuloinen ja korkeasti koulutettu ei voi olla asiasta täysin varma.

En sen enempää ota kantaa siihen, saavatko myös suurimman osan verokertymästä, joilla lapsilisät kustannetaan, maksavat ihmiset nauttia lapsilisistä. Tämän kirjoituksen kommenttiosio ei myöskään ole oikea paikka tingata asiasta, sillä kyseessä on sijoitusblogi. Sen sijaan aio kirjoittaa siitä, miksi jokaisen lapsellisen henkilön tulisi säästää omalle lapselleen jo heti hänen syntymästään alkaen. Itselläni ei ole lapsia, mutta nuorena opiskelijana tiedän melko hyvin minkälaisia kuluja esimerkiksi kotoa pois muuttamisesta koituu.

Jokainen tälle sivulle eksynyt varmasti tietää, miksi lapselle kannattaa säästää. Äkilliset sairastumiset/vammautumiset, teini-iän harrastukset ja kotoa pois muuttaminen ovat melkoisia rahareikiä. Äkillisiin kuluihin varautumisen lisäksi lapselle säästäminen on myös hyvä keino opettaa lapselle taloutta, säästämistä ja sijoittamista. Kannattaa huomata, että ainakaan koulussa näitä asioita ei opeteta oikeastaan yhtään.

Mikä on paras tapa säästää lapselle?

Lähdetään ensiksi liikkeelle aivan perusteista. Lapselle säästäminen on lähtökohtaisesti järkevintä tehdä lapsen omissa nimissä. Tällöin välttyy lahjaverolta, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Kun säästäminen tapahtuu lapsen nimissä, liittyy siihen tietysti paljon erilaisia säännöksiä ja asioita jotka kannattaa huomioida.


  • Yksittäinen henkilö (esimerkiksi vanhempi tai isovanhempi) voi lahjoittaa lapselle rahaa enintään 3999 euroa yhteensä kolmen vuoden aikana. Tämä tekee siis 111 euroa kuukaudessa. Jos em. summa ylittyy, on lahjavero 100 euroa + 8 % rajan ylittävästä osasta vanhempien kohdalla. Isovanhempien kohdalla veroprosentti on 21. Esimerkiksi jos lahjoitat lapsellesi 10 000 euroa kolmen vuoden aikana, lahjavero on 580 euroa. Myös osakkeita voi lahjoittaa, ja tällöin lahjaveron raja on sama 3999 euroa. Osakkeiden arvona pidetään lahjoituspäivän osakkeiden markkina-arvoa.
  • Kun sijoitat alaikäisen lapsesi nimissä, rahat ja omaisuus kuuluvat lapselle. Olet tällöin lapsesi edunvalvoja ja edunvalvojien toimintaa määrää holhoustoimilaki. Yleisesti ottaen toiminnan tulee olla sellaista, että omaisuuden arvon säilymisestä on riittävä varmuus ja että omaisuudelle saadaan riittävä tuotto. Periaatteessa et siis saa säilyttää suuria summia lapsen rahoja pankkitilillä, mutta et myöskään voi käyttää sijoittamisessa erittäin korkeariskisiä tuotteita (esim. viputuotteet ja optiot). Et voi myöskään ilman maistraatin lupaa tehdä sijoituksia esimerkiksi erikoissijoitusrahastoihin, ETA-alueen ulkopuolelle listattuihin osakkeisiin tai listaamattomiin yhtiöihin.
  • Kun lapsen omaisuus ylittää 20 000 euroa, on siitä tehtävä ilmoitus maistraatille. Tällöin sijoitustoimintaa aletaan säännellä entistäkin tarkemmin.

Lainsäädännön osalta kaikista helpoimmaksi tulee sijoittaa lapsen rahat kotimaisiin osakkeisiin tai rahasto-osuuksiin. Toki ulkomaisiin osakkeisiin ja rahastoihin voi sijoittaa, mutta lupa täytyy aina hakea erikseen. Luvalle täytyy olla riittävät perustelut ja kun alaikäinen lapsi on 15 vuotias tai vanhempi, hänen kirjallinen mielipiteensä. Jos jollain on kokemuksia tai tarkempaa tietoa tällaisen luvan hakemisprosessista, kuulisin mielelläni miten helposti niitä käytännössä saa.

Koska säästöille tulee todennäköisesti eniten käyttöä vasta yli 10 vuoden kuluttua (oletuksella, että lapselle säästäminen aloitetaan heti syntymän jälkeen), on viisainta tehdä lapselle juuri osakesijoituksia joko suoraan osakkeisiin tai osakerahastoihin. Jos kokemusta tai tietoa osakepoiminnasta ei ole, niin mielestäni järkevin tapa säästää lapselle on kuukausisäästäminen matalakuluisiin indeksirahastoihin. Esimerkiksi Nordnet.fi tarjoaa täysin kulutonta superrahastoa, joka seuraa Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta pörssiyhtiötä. Mukaan pääsee alimmillaan 15 euron kertasijoituksella, kuten kaikkiin muihinkin Nordnetin kuukausisäästöohjelman rahastoihin. Jos indeksisijoittaminen ei ole ollenkaan tuttu asia, suosittelen tutustumaan ensin Indeksisijoittaminen - sivuuni ja sieltä löytyviin kirjoituksiin. 


"Lapselle säästäminen on rikkaiden puuhaa" 


Yllä olevaa väitettä kuulee usein tämän aihepiirin keskusteluissa, ja en voi kuin olla eri mieltä.  Jos yksittäisen rahastosijoituksen voi tehdä alimmillaan 15 eurolla ilman kuluja, ei lapselle säästämisen pitäisi olla kynnys kenellekään. Sallittakoon jokaiselle omat arvonsa mitä tulee lasten kasvatukseen ja huolehtimiseen, mutta ainakin omasta mielestäni varsinkin pienituloisten kohdalla lapselle säästämisen tulisi olla niitä ykkösjuttuja lapsen tulevaisuutta ajatellen. 

Moni tietysti ajattelee, että eihän 15 eurolla kuussa saa yhtään mitään säästöön. No, 17 vuotta täytettyään (kun lapsilisät loppuu) lapsellasi on 5700 euron säästöt jos säästäminen  indeksirahastoihin aloitetaan syntymästä. Oletuksena on siis 8 %:n vuotuinen tuotto indeksirahastolle. Säästetty summa on tuplaantunut, sillä noiden 16 vuoden aikana säästöön meni vain 2880 euroa. Jos taas koko lapsilisä (95,75 euroa) olisi säästetty joka kuukausi keskimäärin 8% p.a tuottavaan indeksirahastoon, lapsella olisi 17 vuotiaana 36 000 euron pesämuna.


Koko perhe mukaan säästämiseen

Kuten jo aiemmin totesin, on lapselle säästäminen erinomainen keino talouskasvatukseen, kun lapsen ottaa mukaan toimintaan jo varhaisessa vaiheessa. Olen kuullut, että joissain perheissä myös isovanhemmat ovat mukana säästämisessä, ja lahjarahat maksetaan suoraan rahastosijoituksina. Joku voi tietysti pitää tällaista toimintaa epämiellyttävänä, mutta kyse on kuitenkin lapsen tulevaisuudesta. Jokainen pohtikoon itse kasvaako säästämisestä kieroon. Raha ei välttämättä tee onnelliseksi, mutta yksin asumaan muuttaminen, äkilliset sairaskulut, koulukirjojen ostot ja harrastusmaksut sujuvat paljon kivuttomammin, kun tietää, että tarvittaessa niihin löytyy rahaa myös säästöistä. 

Henkilökohtaisesti voin todeta, ettei minulle ole aloitettu lapsena säästämistä. En koe, että se olisi ollut vanhempieni velvollisuus varsinkin siihen aikaan, kun tietoa ja työkaluja osakesäästämisestä ei ollut hirveästi saatavilla. Omatoimisen säästämisen olen aloittanut jo 13 - vuotiaana, ja sen suhteen olenkin onnekas. 

Nykyisin osakesäästämisen aloittaminen lapselle on kuitenkin niin helppoa ja esimerkiksi yksittäisen rahastosijoituksen rahallinen kynnys on niin matala, että melkein mieltäisin lapselle säästämisen jokaisen vanhemman velvollisuudeksi. Pahimmassakin tapauksessa lapsen säästöt vain lieventää omaa stressiä raha-asioiden suhteen, kun lapsen teini-ikä koittaa. 

Indeksisijoittaminen -sivullani on vertailuja eri rahastoyhtiöistä ja välittäjistä sekä paljon yleistä tietoa indeksisijoittamisesta. Mielestäni helpoin vaihtoehto lapselle säästämisen aloittamiseen on luoda lapselle tunnukset Nordnet:iin ja aloittaa kuukausisäästäminen esimerkiksi Superrahastoihin. Nordnet-tilin avaaminen on täysin ilmaista, eikä mitään hallinnointipalkkioita tai muitakaan ole. Sen lisäksi Nordnetin Superrahastot ovat täysin kuluttomia ja siten erinomainen vaihtoehto pitkäaikaiseen kuukausisäästämiseen



Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia (Vastuuvapauslauseke).

maanantai 8. elokuuta 2016

Miten aloitan osakesijoittamisen ja säästämisen

Tänäkin vuonna sekä sähköpostiini että tänne blogiin on tullut paljon hyviä kysymyksiä aivan osakesäästämisen ja sijoittamisen perusasioista. Kiitos kaikille teille lukijoille näistä kysymyksistä. Minusta on aivan mahtava huomata, että säästäminen ja sijoittaminen todella kiinnostaa ihmisiä. Iltalehtien ja Yle:n uutisten perusteella voisi sanoa, että taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen tai ylipäätään säästäminen ja sijoittaminen on nykyään eräänlainen trendi. Sijoitus - ja säästämisblogeja tulee koko ajan uusia, mikä on tietysti hyvä asia. Mahtavaa saada uusia näkökulmia mukaan peliin, oli taustalla sitten enemmän tai vähemmän kokemusta/tietoa asioista.


Kysymyksiä on tullut viimeaikoina sen verran paljon, että en pysty henkilökohtaisesti jokaiselle kysyjälle antamaan mielestäni riittävän laadukasta vastausta, vaikka näin toki haluaisin. Aikaa ei minullakaan ole loputtomiin ja jos ihan totta puhutaan, on "henkilökohtaisen sijoitusneuvonnan" antaminen ilman asianmukaista koulutusta käytännössä laitonta. Kuten arvata saattaa, ratkaisin kyseisen ongelman aloittamalla tämän kirjoitussarjan.

Viime aikoina olen kirjoitellut paljon sellaisista asioista, jotka eivät ehkä palvele kovin hyvin ensimmäistä rahasto - tai osakesijoitusta pohtivaa henkilöä. Suoraan sanottuna en välttämättä edes kannusta aloittelijoita lukemaan kirjoituksiani teknisestä analyysistä, optioista ja muista. Lupaankin, että yritän tässä kirjoitussarjassa kirjoittaa asioista mahdollisimman selväsanaisesti.


"Minulla on 2000 euroa pankkitilillä säästössä, mihin ja miten sijoitan sen ?"



Tämä on hyvin yleinen kysymys, jonka usein kuulee. Heti alkuun voin sanoa, että tällaiseen kysymykseen ei ole nopeaa vastausta, johtuen kysymyksen hankalasta luonteesta. Ensimmäiseksi tulisi tietysti määrittää, mikä on säästämisen ja sijoittamisen tavoite: Säästätkö eläkepäiviä, asuntoa vai seuraavaa etelän matkaa varten. Toisin sanoen säästämisaika vaikuttaa melko paljon siihen, miten ja mihin kannattaa säästää. Jos tavoitteena on säästää eläkepäiville, on osakkeet ja osakerahastot varmasti paras vaihtoehto. Asuntoon säästävän kannattaa ainakin aivan ensimmäiseksi hommata asp-tili ja seuraavaa etelän matkaa varten säästävälle olisi järkevintä pitää suurin osa rahoista käteisenä tilillä. 

Toinen vaikuttava asia on säästäjän tulotaso ja niiden vakaus. Jos työskentelee hyvin palkattuna vakituisessa työssä, ei välttämättä tarvitse ottaa säästämisessä huomioon sellaisia yllättäviä menoja, kuten pesukoneen hajoaminen, auton korjaaminen jne. Vastaavasti jos 2000 euroa on iso raha, sen voikin yllättäen tarvita arkipäivän asioihin. 

Oletetaan, että kyseessä on vaikkapa nuori opiskelija, jolle 2000 euroa on iso raha ja hän haluaa säästää eläkettä varten. Tällöin säästämisaika on lähtökohtaisesti useita kymmeniä vuosia. Tällöin parhaiten tuottava tapa säästää on osakkeet ja osakerahastot. 

Jos et omaa tietoa osakepoiminnasta (tai et hirveästi halua edes perehtyä koko asiaan), suosittelen osakesäästämisen muodoksi Indeksisijoittamista. Edellä oleva linkki vie indeksisijoittaminen-sivulleni, johon olen koonnut perusasiaa ja aiempia kirjoituksiani aiheeseen liittyen. Tähän väliin suosittelenkin vilkaisemaan tuota sivua, jos ei ole minkäänlaista tietoa kyseisestä aiheesta.


"Haluan aloittaa indeksisijoittamisen. Mitä vaihtoehtoja minulla on, mistä tiedän mikä on hyvä indeksirahasto ja miten niihin kannattaa sijoittaa?"



Oletetaan nyt, että edellä mainittu opiskelija on aluksi perehtynyt indeksisijoittamiseen eli tietää mitä indeksisijoittaminen käytännössä on. Tiedä mihin sijoitat on tärkein sääntö koko asiassa. Opiskelija päättää aloittaa säästämisen indeksirahastoihin, mutta ei tiedä tekeekö sitä välittäjän vai pankin kautta.

Lähtökohtaisesti perinteisillä pankeilla (Nordea, OP, Danske Bank jne.) on hieman kalliit hinnastot ja huonosti tarjolla varsinaisia passiivisia indeksirahastoja (tai ainakaan näitä ei asiakkaille usein tarjota). Toki ainakin Nordea on viimeaikoina laskenut hintoja (kaupankäyntikuluja) perinteisen osakesijoittamisen kohdalla. Väitän kuitenkin edelleen, että osakevälittäjät tulevat edelleen halvimmaksi ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Itselläni on kokemusta yhteensä neljästä eri osakevälittäjästä/rahastoyhtiöstä. Näitä ovat Nordnet.fiSeligsonLynx ja Degiro. Aloittelevalle säästäjälle ja sijoittajalle suosittelen ehdottomasti Nordnet:ia sen helppokäyttöisyyden, superrahastojen ja edullisen kuukausisäästämis - toiminnon takia. Nordnetin välityspalkkiot suomalaisiin osakkeisiin eivät ole mitään älyttömän kalliita (lähtötaso 9 e), mutta jos haluat sijoittaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin, suosittelen lämpimästi Lynxiä tai Degiroa. Niiden käyttäminen on hieman haastavampaa, mutta välityspalkkiot osakkeisiin ovat huomattavasti halvemmat. Seligson on rahastoyhtiö, ja siellä valikoima rajoittuukin niihin. Aloittelijalle Seligson sopii kyllä mainiosti, mutta mielestäni Nordnetilla on parempi rahastovalikoima ja sen lisäksi mahdollisuus laajentaa säästämistä myös osakkeisiin ja ETF:iin. 


" Miten ja miksi aloittaisin kuukausisäästämisen indeksirahastoihin ? "


Nordnetilla on mahdollista kuukausisäästää ilman mitään välityskuluja noin 50:een eri ETF:ään (pörssilistattu indeksirahasto) ja superrahastoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että maksat vain vuosittaisen rahastokohtaisen hallinnointipalkkion (yleensä 0,20-0,50 %, mutta esimerkiksi superrahastoissa ei ole kuluja ollenkaan). Alimmillaan voit kuukausisäästää 15 e kuussa. Voit aloittaa ja peruuttaa kuukausisäästämisen maksutta koska tahansa.

Suosittelen kuukausisäästämistä indeksisijoittamisen muodoksi lähtökohtaisesti kaikille. Tämä johtuu ajallisesta hajauttamisesta josta onkin puhuttu myös indeksisijoittaminen - sivullaniNordnetin kuukausisäästämisessä voit valita päivän, jolloin rahastoja/ETF:iä ostetaan ja Nordnet tekee sijoitukset automaattisesti valitsemiisi rahastoihin. Voit automatisoida säästämisen jopa niin pitkälle, ettei sinun tarvitse kirjaimellisesti edes nähdä sijoituksiasi. Voit nimittäin laittaa pankkitililtäsi automaattisen tilisiirron menemään joka kuukausi Nordnetin tilille. Tämän helpommaksi ei säästäminen enää voi mennä.

Nordnetille tilin luonti onnistuu helposti verkkopankkitunnuksilla. Aikaa tietojen syöttämiseen menee noin 10-15 minuuttia. Tunnukset ja salasana saapuvat postissa muutamassa päivässä. Verrattuna Degiroon ja Lynxiin, on Nordnet selvästi helppokäyttöisin välittäjä. Myös asiakaspalvelu on aivan erinomaisella tasolla, vaikkakin Lynx on asiakaspalvelun tasossa niukasti rinnalla.

Jos päättää aloittaa kuukausisäästämisen Nordnetissa, kannattaa ehdottomasti valita sellaisia rahastoja/ETF:ia omaan ohjelmaan, jotka ovat sekä matalakuluisia (hallinnointipalkkio < 0,50%) ja sellaisia joiden markkinoita ymmärrät. En suosittele sijoittamaan ilman perehtymistä esimerkiksi kehittyville markkinoille, Kiinaan tai Venäjälle, vaikka monet "asiantuntijat" sitä suosittelevatkin "hajauttamisen takia". Sijoita vain sinulle itsellesi tuttujen markkina-alueiden indeksirahastoihin. Esimerkiksi pohjoismaiset superrahastot (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) sisältävät paljon sellaisia yhtiöitä, joita tavallinen suomalainen ihminen ymmärtää ja tietää. Ymmärrys siitä mihin sijoittaa, auttaa sijoittajaa selviytymään markkinoiden pudotuksista. Se parantaa myös sitoutumista omaan strategiaan ja säästösuunnitelmaan.


Lopuksi


Paljon aiheesta on jo kirjoitettu sekä tässä blogissa että myös muissa sijoitusblogeissa. Siksi en ala tähän tekstiin uudelleen kirjoittamaan jo kirjoitettuja asioita. Kannattaa ehdottomasti siis perehtyä indeksisijoittaminen - sivuuni ja sieltä löytyviin kirjoituksiin. Kannattaa myös tutustua Kirjallisuutta - sivuuni. Erityisesti Mika Hyttisen sijoituskirjat ovat erinomaista luettavaa myös aloittelijalle.

Kysymyksiä saa ja pitää aina esittää. Valitettavasti en kaikkiin ehdi riittävän hyvää vastausta antamaan ja siitä syystä teinkin tämän kirjoituksen. Toivottavasti tästä on ihmisille apua. 


Avaa tili Nordnetiin helposti verkkopankkitunnuksilla. Asiakkuuden avaaminen on maksutonta. Säilytys 0 €, pörssikaupat alk. vain 3 €.


Kirjoitus ei sisällä osto - ja myyntisuosituksia (vastuuvapauslauseke). Kirjoituksen linkit ovat affiliate-linkkejä.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Spiltan aktiefond investmentbolag - Fiksumpi indeksirahasto?

Nordnet on tuonut indeksirahastojen valikoimaansa uuden rahaston, Spiltan Fonderin Spiltan aktiefond investmentbolag. Kyseinen rahasto sijoittaa keskitetysti Ruotsalaisin sijoitusyhtiöihin. Rahasto on passiivisesti hallinnoitu, ja hallinnointipalkkio on vain 0,20 % p.a. Passiivisuudestaan huolimatta rahaston sijoitusstrategian tavoitteena on päihittää indeksi.

En voinut vastustaa kiusausta olla tutkimatta mikä tämä rahasto oikein on. Kuten edellä mainitsin, rahasto siis tarjoaa tavalliselle sijoittajalle pääsyn niihin ruotsalaisiin yhtiöihin, joiden omistajia tai osaomistaja ovat ne sijoitusyhtiöt, joihin aktiefond investmentbolag sijoittaa. Nämä sijoitusyhtiöt taas hoitavat sijoituksiaan aktiivisesti eli käytännössä katsoen kyseessä on salkunhoidon ja siten kulujen perusteella passiivinen indeksirahasto, joka sijoittaa aktiivisia strategioita käyttäviin sijoitusyhtiöihin. Erittäin mielenkiintoista.

Alhainen hallinnointipalkkio johtunee ilmeisesti siitä, että rahastossa olevien sijoitusyhtiöiden painoarvo on kiinteä eikä muutu ajan kuluessa. Tällöin varsinainen rahaston hoitaminen ei juuri syö kuluja.

Silmänkääntötemppu ?

Tässähän kohtaa joku voisi sanoa, että kyseessä on ilmiselvä silmänkääntötemppu! Rahastossa ei varsinaisesti ole kuluja, mutta sijoitusyhtiöillä joihin rahasto sijoittaa, on kuluja. Nämä näkyvät sijoitusyhtiön tuloksessa negatiivisena, mikä taas vaikuttaa rahaston tulovirtaan. Tämän selityksen pohjalta olisi siis perusteltua väittää, että kyseessä itseasiassa on aktiivinen ja korkeakuluinen rahasto.  Kulut eivät vain tällä kertaa ole samassa muodossa kuin ne ovat perinteisessä aktiivisessa rahastossa, vaan kulut näkyvät rahaston arvossa, johon vaikuttaa sijoitusyhtiöiden arvo, joka taas perustuu sijoitusyhtiöiden tekemään voittoon (johon kulut vaikuttavat). Aktiivisuuden tuomat kulut eivät siis virallisesti näy rahaston laskelmissa, koska ne sisältyvät sen omistamien sijoitusyhtiöiden kirjoihin.

Vai tehokkaampi tapa aktiiviseen salkunhoitoon?

Voidaan siis todeta, että kuluilta ei tämä passiivinen, mutta aktiivisesti toimiviin sijoitusyhtiöihin sijoittava rahasto pääse pakoon. Ne vain näkyvät rahaston arvossa eri muodossa. Täysin toinen ja tässä tapauksessa relevantimpi kysymys on se, onko näiden sijoitusyhtiöiden kulurakenne tehokkaampi kuin se olisi aktiivisen rahaston kohdalla, joka sijoittaa suoraan pörssiyrityksiin. Ainakin tulosten perusteella voisi uskoa, että näin on. Rahasto on nimittäin joka vuosi päihittänyt indeksin rahaston perustamisvuodesta 2011 lähtien. MSCI Sweden -indeksiin verrattuna ylituotto eli alfa on 8,26. Sopivampaan indeksiin, Morningstarin Sweden-indeksiin, verrattuna ylituotto on 5,66.

Rahasto on siis kieltämättä menestynyt erittäin hyvin. Menneisyys ei ole tae tulevasta tuotosta, mutta ainakin rahastolla on hyvät mahdollisuudet voittaa indeksi pitkällä aikavälillä myös tulevaisuudessa. Syitä menestykselle voi aina etsiä. Yksi mahdollinen syy voisi olla sijoitusyhtiöiden tehokkaampi kulurakenne aktiivisiin rahastoihin verrattuna. Tälle väitteelle kuulisin mielelläni vasta-argumentteja.

Toinen mahdollinen syy on hajautus eri strategioiden välillä: Rahasto sijoittaa useisiin erilaisiin sijoitusyhtiöihin, jotka todennäköisesti kaikki ovat ainakin jollain tapaa erilaisia. Mikään sijoitusstrategia ei ole aina tuottava, vaan aina löytyy tappioiden ja alituoton kausia. Hajauttamalla rahaston sisältö useisiin eri sijoitusyhtiöihin ja siten myös strategioihin, saattaa se vähentää tappiollisten vuosien määrää yksittäiseen aktiiviseen rahastoon verrattuna. Asiahan nähdään vasta tulevaisuudessa jos (ja kun) seuraava pörssiromahdus tulee.

Spiltan aktiefond investmentbolag rahasto sopii siis henkilölle, joka luottaa aktiiviseen salkunhoitoon, mutta uskoo, että Spiltanin tapa toteuttaa se passiivisen rahaston avulla on tehokkaampi ja tuottavampi tapa. Tällä hetkellä Nordnetilla on menossa arvonta, jossa voit voittaa 1000 euron rahastosijoituksen Spiltan Fonderin rahastoon, kun sijoitat vähintään 100 euroa Spiltanin rahstoon. 100 euroa vastaa aina yhtä arpalipuketta eli sijoittamalla esimerkiksi 500 euroa viisinkertaistat todennäköisyytesi voittaa.

Sijoita ja voit voittaa 1000 € rahastosijoituksen



Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia (Vastuuvapauslauseke). Kirjoituksen sisältämät linkit ovat affiliate-linkkejä.

torstai 4. elokuuta 2016

Fundamenttianalyysin mahdottomuus

Väitetään, että osakemarkkinoiden hintaliikkeet perustuvat syy-seuraussuhteisiin. Ennenkaikkea tuleviin tapahtumiin ja odotuksiin niistä. Jokainen sijoittaja odottaa ja reagoi tapahtumiin eri tavalla. Kurssiliikkeiden sanotaan siis olevan näiden odotusten ja reagointien summa. Katso minkä tahansa osakkeen tai indeksin kurssia. Löydät jokaiselle kurssinousulle ja laskulle selityksen. Helppoa?

Vai onko sittenkään. Ihminen on nimittäin siitä mielenkiintoinen otus, että se on hyvä keksimään selityksiä ja teorioita kaikelle. Kun luemme historian kirjoja, kaikki tapahtumasarjat tuntuvat loogisilta ja johdonmukaisilta. Historia toistaa itseään, samankaltaiset tapahtumat toistuvat. On helppo sanoa, miten internet ja antibiootit mullistivat maailman, laserin keksiminen silmälaseja käyttävien elämän jne. 

Historian kirjat ovat kuitenkin täyttä roskaa. Teoriat ovat vain tarinoita, selityksiä on loppujen lopuksi miljoonia ja henkiä pelastavat keksinnöt ovat usein pelkkiä vahinkoja. Satunnaisuudelle ei anneta historian kirjoissa sijaa, vaikka sillä on loppujen lopuksi kaikken suurin merkitys tapahtumien kulkuun. 

Ajattele itsesi minkä tahansa menneen aikakauden elämään. Et takuulla osaa arvata, mitkä kaikista miljoonista eri vaihtoehdoista käynnistävät ja päättävät maailmansotia, tuottavat uusia keksintöjä ja johtavat uusien ilmiöiden löytöön. Asiat on jälkikäteen helppo saada näyttämään selitettäviltä, mutta niiden ennustaminen etukäteen tai selittäminen reaaliaikaisena on todellisuudessa mahdotonta.

Silti niin monet sijoittajat pohtivat päänsä puhki erilaisten tulevaisuuden odotuksien äärellä. Tuleeko korkopäätöstä, brexitiä, tulosparannusta, lääkelupaa ...
Loppujen lopuksi, vaikka tapahtuman arvaisi ennalta oikein, ei sen vaikutuksia osakekurssiin välttämättä voi arvata. Täytyisi tietää mitä muut ihmiset odottavat kyseiseltä tapahtumalta ja miten he reagoivat jos se toteutuu.

 Eri tavalla reagoivien ja odottavien ihmisten jakauma heidän sijoitusvarallisuutensa funktiona on villi. Ajatellaanpa seuraavaa tilannetta: Odotat, että yhtiö X tekee odotuksia paremman osakekohtaisen tuloksen, sanotaan vaikka 15 % odotuksia paremman. Historiaa ja muita sijoittajia tarkastelemalla teet laskelmia, että jos tällainen tulosparannus tulee, osakekurssi nousee tulosjulkistuspäivänä 8 %. Koska 99 999 sijoittajaa 100 000:sta ajattelee näin, mikään ei voi mennä pieleen.

Mitä jos ainoa sijoittaja, joka ei ajattele edellä mainitulla tavalla, sattuukin olemaan miljardööri ja on erittäin kiinnostunut myymään ison osuutensa pois tulosjulkistuspäivänä, koska ajattelee, että silloin osakkeista saisi hyvän hinnan? Kurssi voikin vastoin kaikkien odotuksia lähteä laskuun, koska kyseinen myyjä haluaa päästä koko positiostaan eroon. Muut sijoittajat panikoivat, sillä asiat eivät menneetkään niin kuin piti. Huhuja alkaa kiertää, ja kurssi laskee entisestään.

Edellä mainitun tapahtuman todennäköisyydet ovat kieltämättä pienet, mutta tässä maailmassa kaikki on mahdollista ja tällaisia tapahtuu joka viikko. Ajatus siitä, että tulevia tapahtumia arvioimalla voi tehdä hyviä sijoituspäätöksiä on järjetön. Se voi toimia jonkin aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin kohdalle osuu musta joutsen.

Ensinnäkin tulisi osata arvioida oikein eri tapahtumavaihtoehtojen todennäköisyydet. Sen jälkeen arvioida eri sijoittajien odotukset yksi kerrallaan (sillä yksikin sijoittaja voi olla merkityksellinen kurssiliikkeen kannalta) ja ylipäätään tietoisuus näitä tapahtumia kohtaan. Lopuksi tulisi vielä tietää yksittäin jokaikisen sijoittajan reagointi eri tapahtumiin. Jo pelkästään viimeinen on mahdotonta, sillä suurin osa sijoittajista ei itsekään tiedä sitä.

Edellä mainittu on vasta alkua. Tulisi ottaa huomioon menneet tapahtumat ja kurssimuutokset, sillä niilläkin on merkitystä tulevaisuuden kurssimuutoksille. Sen lisäksi kursseissa on fraktaalista brownilaista satunnaisuutta, joka on täysin eroavainen siitä, millaiseksi perinteiset finanssiteoriat (kuten moderni portfolioteoria) satunnaisuuden olettavat. Se ei ole kolikon heittoa , vaan paljon kompleksisempaa, villiä ja muuttuvaa satunnaisuutta. Toisinsanoen hintamuutokset eivät ole normaalijakautuneet. 

Loppujen lopuksi kurssiliikkeiden ennustaminen tapahtumien perusteella on mahdotonta. Tekninen analyysi sen sijaan näyttää joissain määrin toimivan, ehkä siksi, että monet markkinoiden toimijat odottaa sen toimivan. Sekään ei kuitenkaan ennusta varsinaisia kurssiliikkeitä, vaan rajaa todennäköisyyksiä laskun tai nousun jatkumiselle. Sen sijaan fundamenttianalyysi on loputon suo.

Aiheeseen liittyen suosittelen jokaista sijoittajaa lukemaan seuraavat kirjat: 

Nassim Taleb - The Black Swan - The impact of the highly improbable

Filosofi, matemaatikko, entinen treideri ja nykyinen epätodennäköisten mutta merkityksellisten tapahtumien (mustien joutsenten) tutkija Nassim Taleb omistaa kirjansa mustille joutsenille. Kirja alkaa yleisimmillä heuristiikoilla, joiden takia ihmiset aliarvioivat tai unohtavat tällaisten Black swan - tapahtumien merkityksen ennustemalleissaan ja päätöksenteossa. Kirjassa käsitellään myös informaation tulkintavirheitä (mm. silent evidence - ilmiö) ja kritisoidaan nykyisiä finanssiteorioita. Kirja todennäköisesti muuttaa käsityksesi riskistä loppuelämäksesi, joten suosittelen sitä kaikille vasta-aloittaneille sekä kokeneemmille sijoittajille. Kirjan englanninkielisen version voit ostaa täältä. Myös suomenkielinen versio löytyy. Voit ostaa sen täältä.

Richard Hudson & Benoit Mandelbrot - Huonosti käyttäytyvät osakkeet

Kirjassa matematiikan supersankari ja fraktaaligeometrian isä Benoit Mandelbrot selittää, miksi yleiset rahoitusteoriat ovat täysin epärealistisia ja toimimattomia. Nassim Talebin mielestä kirja on "syvällisin ja realistisin sijoituskirja, mitä on koskaan julkaistu". Mandelbrot esittää nykyisten teorioiden tilalle paremmin todellisuutta vastaavaa fraktaaligeometriaan perustuvaa teoriaa, jossa satunnaisuus on villiä ja muuttuvaa, toisin kuin moderni portfolio teoria väittää. Teoriaa, jossa osakkeiden tuotot eivät noudata normaalijakaumaa (kuten MPT väittää) ja jokaisella hintamuutoksella on merkitystä tuleviin hintamuutoksiin. Voin ehdottomasti suositella kirjaa jokaiselle sijoittajalle. Haastavan kuuloisesta aiheesta huolimatta kirjan varsinainen teksti ei sisällä juuri yhtään matemaattista kaavaa ja kirja on erittäin helppolukuinen myös pelkän lukiomatematiikan suorittaneille. Voit ostaa kirjan suomenkielisen version täältä.

Kirjakauppa netissä - Adlibris.com


tiistai 2. elokuuta 2016

Nordnetin superluotto - Halpaa kuin saippua

Ellei jopa ilmaista. Heinäkuussa Nordnet alensi superluoton kultatason koron peräti 0,49 %:n. Kyseinen korko on jopa piirun verran alempi kuin allekirjoittaneen opintolainan kokonaiskorko on tällä hetkellä. 

Superluotto on siis sijoituslainaa, jonka vakuutena toimii Nordnetin sijoitussalkkusi. Luottoa saa aina jokaista arvopaperia kohden niiden lainoitusarvon verran eli yleensä 20-50% arvopaperin markkina-arvosta sillä hetkellä. Superluoton korko riippuu täysin vakuutena olevan salkun hajautuksesta: Mitä hajautetumpi salkku, sen alhaisempaa korkoa maksat.

Superluotto jaetaan kolmeen eri tasoon ja jokaiselle tasolle on eri kriteerit hajautuksen suhteen. Kulta-tasolla korko on siis 0,49 %. Kulta-tasolle pääseminen edellyttää, että yksittäisen osakkeen markkina-arvo koko salkun markkina-arvosta on enintään 20% ja yksittäisen rahaston markkina-arvo on enintään 60 % koko salkun markkina-arvosta. Lisäksi käytössä voi olla ainoastaan 40 % salkun lainoitusarvosta. Teoriassa salkkusi voi siis olla hajautettu vähintään viiteen eri osakkeeseen, mutta käytännössä näiden pitäminen jatkuvasti 20% painossa on mahdotonta. Käytännössä superluoton kulta-tason saavutaa siis jo 6 eri osakkeella, mikä ei ole ollenkaan liian suuri hajautus edes minun makuun. Jos salkussa on rahastoja, pääsee superluoton kultatasolle jo kahdella rahastolla. Jakamalla salkun siis tasaisesti vaikkapa kahteen superrahastoon, voit saada sijoituslainaa 0,49 %:n korolla. Jos superrahastoihin sijoittaminen kiinnostaa, kannattaa käydä lukemassa niihin liittyvä vertailuni mitä Nordnetin superrahastot sisältävät.

Jos edellä mainittu hajautus ei täyty, on superluoton korko hopea-tasolla 2,49 %. Tämä edellyttää, että yksittäinen osake edustaa markkina-arvoltaan enintään 25 % koko salkun markkina-arvosta ja yksittäinen rahasto 75 % koko salkun markkina-arvosta. Tällöin käytössä voi olla 60 % salkun lainoitusarvosta. 

Kannattaa huomata, että salkussasi ei saa olla lyhyeksi myytyjä positioita, optioita tai termiinejä saadaksesi superluottoa. Lisäksi muistutan, että salkun arvopapereiden markkinahintojen heiluessa myös niiden lainoitusarvot heiluvat. Jotta koron saa pidettyä 0,49 %:ssa, ei kannatta ottaa aivan täyttä määrää lainaa (40 % lainoitusarvosta). Jos salkun lainoitusarvo laskee kurssien laskiessa suhteessa lainaan alle vaaditun määrän, sinun tulee lyhentää lainaasi. Jos siihen ei ole varaa, välittäjä alkaa myydä arvopapereita puolestasi täyttääkseen lainan ehdot. 

Superluoton 0,49 %:n korko on voimassa vielä syyskuun loppuun saakka (30.9.2016), joten vielä ehtii hyvin kerätä vaikkapa pientä sotakassaa mahdollisia syysmyrskyjä varten.  Normaalisti kulta-tason korko on 0,99 %, mikä on sekin todella alhainen. Esimerkiksi ottamalla superluottoa 10% lainoitusarvon edestä, on vielä hyvin turvassa täyttääkseen kulta-tason kriteerit, vaikka kurssit laskisi isosti. Tällöin saat hieman ylimääräistä ja erittäin halpaa käteistä ostopäivien varalle.




Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia (Lue: Vastuuvapauslauseke). Kirjoituksen sisältämät linkit ovat affiliate-linkkejä.